Olisipa olemassa sellainen testi, joka kertoisi, olenko jo sairastanut koronaviruksen. Tätä on varmasti moni suomalainenkin toivonut viime viikkojen aikana.
Kovaa vauhtia koronavirus-vasta-ainetestejä markkinoille ajavat firmat sanovat, että heillä on vastaus tähän toiveeseen. Eräänkin testin mainospuheen mukaan verinäytteen perusteella voi selvittää, onko henkilö sairastanut koronaviruksen. Mainostekstin mukaan vasta-aineet veressä saattaisivat tarkoittaa, että henkilö voisi palata turvallisesti normaaliin elämään ilman huolta sairastumisesta tai tartuttamisesta.
Vasta-ainetesteistä ovat ymmärrettävästi kiinnostuneet sekä monet yksityishenkilöt, poliitikot että elinkeinoelämän edustajat.
Vielä ei kuitenkaan kannata juosta testiin, varoittavat vasta-ainetestien todennäköisyyksiä analysoineet lääkärit Teemu Karjalainen ja Tuomas Lähdeoja Helsingin yliopiston Ficebo-ryhmästä sekä matemaatikko Kaisa Kangas Helsingin yliopistosta.
Tällä hetkellä on nimittäin lähes varmaa, että positiivinen testitulos on väärä. Takeita vasta-aineiden tarjoamasta immuniteetista ei myöskään vielä ole.
Pahimmassa tapauksessa itsensä immuuniksi luuleva ihminen saattaisi siis lähteä ulos rajoituksista ja ohjeistuksista piittaamatta, saada tartunnan ja tartuttaa muitakin samalla.
Markkinoille tuotujen vasta-ainetestien tarkkuusprosentit näyttävät maallikon silmään korkeilta. Testejä arvioidaan kahdella mittarilla: herkkyydellä ja tarkkuudella.
Erään markkinoilla olevan testin herkkyys on 97,4 prosenttia, eli se tunnistaa oikein 97,4 prosenttia ihmisistä, joilla on koronaviruksen vasta-aineita. Saman testin tarkkuus on 96,2 prosenttia, eli se tunnistaa oikein 96,2 prosenttia niistä, joilla ei ole vasta-aineita.
Kuulostaa lupaavalta, mutta asia on todellisuudessa paljon monimutkaisempi, sanoo testien todennäköisyyksiä analysoinut ortopedi Lähdeoja.
Testitulosten tarkkuus riippuu siitä, kuinka laajalle koronavirus on levinnyt. Suomessa esiintyvyys ei ole vielä kovin suurta. Testit ovat tavallaan saapumassa Suomeen liian varhaisessa vaiheessa epidemiaa.
Tällä hetkellä Suomessa on vahvistettu 2 605 tartuntaa. Jos todellinen luku olisi kaksikymmenkertainen, koronan olisi sairastanut noin prosentti suomalaisista.
Sanotaan, että tällaisessa tilanteessa 100 ihmiselle tehdään vasta-ainetesti. Sadan ihmisen joukossa on keskimäärin yksi sairastunut ihminen.
On hyvin todennäköistä, että koronaviruksen sairastaneen testitulos on positiivinen, eli testi tunnistaa oikein hänen vasta-aineensa.
Ongelmaksi muodostuu testin tarkkuus. Niistä 99 ihmisestä, jotka eivät ole sairastaneet tautia, testi tunnistaa negatiivisiksi 96,2 prosenttia eli 95 ihmistä. Loput neljä saavat virheellisesti positiivisen tuloksen.
Positiivisen tuloksen saaneita on siis yhteensä viisi, joista vain yksi on sairastanut taudin.
Tästä voi laskea positiivisen ennustearvon, joka tarkoittaa sitä, kuinka todennäköisesti positiivinen testitulos on totta. Jos yksi viidestä testituloksesta on totta, niin ennustearvo on 20 prosenttia.
”Se tarkoittaa sitä, että 80 prosenttia positiivisista testituloksista on vääriä”, Lähdeoja sanoo.
Negatiiviset testitulokset sen sijaan ovat varsin todennäköisesti oikeita, Lähdeoja huomauttaa.
Ennustearvo riippuu vasta-aineen esiintyvyydestä, eli siitä kuinka iso osa suomalaisista on sairastanut koronaviruksen. Erittäin tarkastakaan testistä ei ole yksittäiselle ihmiselle hyötyä, jos todellisia tartuntoja ei ole riittävästi. Mikään testi ei voi myöskään luvata 100 prosentin tarkkuutta, Lähdeoja sanoo.
Jos sadan ihmisen joukossa olisi paljon enemmän tartunnan saaneita, sanotaan vaikka 30, niin ennustearvo olisi rutkasti suurempi.
Silloin testistä voisi olla hyötyä myös yksittäisille ihmisille.
Tässä tilanteessa ei kuitenkaan vielä olla.
”Jos testin tarkkuus on 97,5 prosenttia, tarvitaan noin 10 prosentin esiintyvyys testattavassa väestössä, että positiivinen testitulos menee oikein noin 80 prosentin todennäköisyydellä”, Lähdeoja sanoo.
Lähdeojan mukaan alaraja mielekkäälle yksittäisten ihmisten testaamiselle olisi, jos viisi prosenttia väestöstä olisi sairastanut koronaviruksen ja käytössä olisi hyvin tarkka, eli 99 prosentin tarkkuudella negatiiviset tulokset tunnistava testi.
Viisi prosenttia tarkoittaisi 275 000 tartunnan saanutta suomalaista.
Testien ennustearvo paranee myös, jos testejä tehdään vain ihmisille, jotka ovat todennäköisesti sairastaneet covid-19-taudin.
Lisäksi testeihin voi liittyä systemaattisia virheitä, kuten vasta-aineiden löytyminen aiemmin sairastetuille, tavallisia hengitystieinfektioita aiheuttaville koronaviruksille.
Lähdeoja huomauttaa, että vasta-aineiden löytäminen verenkierrosta ei kuitenkaan takaa vapautusta varotoimenpiteistä, sillä varmaa tutkimustietoa vasta-aineiden luomasta immuniteetista ei vielä ole.
”Yksittäinen ihminen ei voi pikatestillä varmistaa, onko hän turvassa virukselta”, Lähdeoja sanoo.
Vasta-ainetestien tarkkuus riippuu siitä, kuinka suurta on viruksen esiintyvyys testattavassa väestössä. Testien tarkkuus suurenee, jos testejä tehdään ihmisille, jotka ovat todennäköisesti sairastaneet covid-19-taudin.
Pikatestien lisäksi koronan vasta-aineita voidaan mitata niin sanotuilla ELISA-testeillä, joissa tuloksen saaminen kestää kauemmin. Lääkärien esiin tuomat esiintyvyyteen liittyvät ongelmat koskevat niitäkin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloittaa ihmisten satunnaisen testaamisen vasta-aineiden varalta saadakseen karkeaa käsitystä siitä, kuinka laajalle virus on Suomessa levinnyt, kertoo THL:n erikoistutkija Merit Melin.
Tähän tarkoitukseen vasta-ainetestit sopivat mainiosti. THL:n epidemiologit ottavat lukujen vääristymät huomioon monimutkaisissa laskelmissaan.
Tuloksena on yleinen arvio siitä, mikä viruksen esiintyvyys Suomessa on.
Esiintyvyys taas on tärkeä luku vasta-ainetestien kannalta, sillä niiden luotettavuus riippuu siitä.
THL on kehittänyt vasta-aineiden testaamista varten oman menetelmän, jota se käyttää seulonnan ensimmäisessä vaiheessa. Kaikki positiiviset testitulokset varmistetaan THL:n toisella testillä. Toinen testi on niin kutsuttu mikroneutralisaatiotesti, jossa käytetään elävää sars-cov-2-virusta. Se varmistaa hyvin luotettavasti positiiviset tulokset, Melin kertoo.
Ilman varmistustestejä olisi mahdotonta sanoa, kuka vaikka 50 positiivisen tuloksen saaneen ihmisen joukosta olisi aidosti sairastanut covid-19-tautia aiheuttaneen koronaviruksen.
”Tutkimuksen alkuvaiheessa soitamme kaikille positiivisen tuloksen saaneille ja myöhemmin, mikäli tapauksia on enemmän, lähetämme kaikille positiivisen tuloksen saaneille kirjeen ja varmistamme, että ihmiset ymmärtävät testin tuloksen merkityksen”, Melin sanoo.
”Tässä vaiheessa ei ole missään nimessä tarkoitus seuloa, kenelle on syntynyt immuniteetti ja kenelle ei.”
Melinin mukaan vasta-ainetesteistä voi olla apua epidemian myöhäisemmässä vaiheessa, kun huomattavasti suurempi osa väestöstä on sairastanut koronaviruksen. Silloin toisen aallon iskiessä testien avulla voisi arvioida esimerkiksi tietyissä ryhmissä, ketkä ovat suuremmassa riskissä saada tartunnan.
Työpaikoilla vasta-ainetestien teettämisen aika ei ole vielä, THL:n Melin sanoo.
”Tässä vaiheessa epidemiaa pikatestien käyttö immuniteetin selvittämiseksi ei ole järkevää.”
Testejä tehdessä ei oikeastaan ole väliä, onko kyseessä iso vai pieni ryhmä ihmisiä, jos ei ole ensin hyvää arviota siitä, kuinka monella on oikeasti ollut koronavirustartunta.
Jos testiryhmässä on vaikkapa 200 saman yrityksen työntekijää, joista kenelläkään ei oikeasti ole ollut koronavirusta, niin testi saattaa silti sanoa, että noin kymmenellä ihmisellä on koronavirus. Se ei palvelisi testin tarkoitusta.
Sen sijaan jos testiryhmänä on viiden hengen perhe, jossa yksi on todetusti sairastanut koronaviruksen, niin muiden perheenjäsenten positiiviset tulokset ovat todennäköisemmin tosia.
Mitä yksittäisiin ihmisiin tulee, niin erikoistutkija Melin ymmärtää, että testit kiinnostavat nyt monia.
”Moni tänä keväänä hengitystieinfektion sairastanut haluaisi varmasti varmistaa, oliko kyse koronaviruksesta vai ei. Pikatestit eivät anna THL:n näkemyksen mukaan tästä luotettavaa vastausta tällä hetkellä”, Melin sanoo.
Monet yksityiset lääkäriasemat ovat kertoneet aloittavansa vasta-ainetestien tekemisen lähiviikkoina.
Lisäksi yksi Hakaniemen Ympyrätalossa toimiva Apteekki 360 markkinoi pääsyä vasta-ainetestiin ilman lääkärin lähetettä 125 euron kappalehintaan. Apteekin laboratoriossa otetaan näyte, joka lähetetään edelleen analysoitavaksi keskuslaboratorioon Saksaan. Kyse ei ole niin sanotusta pikatestistä.
THL laatii yhdessä Fimean kanssa suositusta pikatestien käytöstä. Suositukset julkaistaan lähiviikkoina.
Malttia toivoo myös Lähdeoja ja kumppanit.
”Testien markkinointiin pitää liittää arkijärjellä ymmärrettävää tietoa testitulosten tulkinnasta. Yksilöiden kohdalla testejä tulee tarjota vasta sitten, kun ne tieteellisen tiedon – ja yllä kuvattujen todennäköisyysilmiöiden – perusteella tarjoavat riittävän todennäköisesti vastauksia kysymyksiin joita testeillä halutaan selvittää”, Lähdeoja sanoo.
”Vasta-ainetestienkin aika saattaa vielä tulla, mutta nyt ’positiiviseksi itsensä testannut’ hyvin todennäköisesti ei ole tautia sairastanut. Jos siinä tilanteessa käyttäytyy kuin olisi taudilta suojassa, on riskissä sairastua itse tai tartuttaa läheisensä.”
Oikaisu kello 15.38: Jutussa mainitun apteekin kerrottiin alun perin markkinoivan pikatestiä. Kyseessä ei kuitenkaan ole pikatesti. Jutusta on poistettu THL:n erikoistutkijan kommentit asiaa koskien. Juttuun on lisätty lause: ”Pikatestien lisäksi koronan vasta-aineita voidaan mitata niin sanotuilla ELISA-testeillä, joissa tuloksen saaminen kestää kauemmin. Lääkärien esiin tuomat esiintyvyyteen liittyvät ongelmat koskevat niitäkin.”