Poikkeusaika osuu erityisen raskaasti yksinhuoltajien ja uusperheiden arkeen: ”On kyllä ollut aika haastavaa” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Poikkeusaika osuu erityisen raskaasti yksinhuoltajien ja uusperheiden arkeen: ”On kyllä ollut aika haastavaa”

Monet yhden vanhemman perheet ovat muodostaneet ”koronaperheitä” selvitäkseen poikkeusajasta. Huoli koronaviruksesta voi aiheuttaa kitkaa eri osoitteissa asuvien vanhempien välille, mutta se ei saisi estää lapsen tapaamisia.

Mia ja Marc Wynne-Ellis ovat ulkoilleet paljon koronavirusrajoitusten ollessa voimassa.

Julkaistu: 12.4. 2:00, Päivitetty 12.4. 6:11

”Välillä on sujunut hyvin, välillä huonosti. On ollut kyllä aika haastavaa”, sanoo helsinkiläinen Mia Wynne-Ellis.

Hän puhuu yksinhuoltajaperheensä arjesta, jonka koronavirus on nyt mullistanut.

Mainosalalla työskentelevän Wynne-Ellisin päivät ovat täyttyneet etätöistä, perheen kolmasluokkalaisen Marcin etäkoulusta ja loputtomalta tuntuvasta ruuanlaitosta. Perheen harrastukset ja kaveritapaamiset ovat katkolla.

Wynne-Ellis hoitaa myös yli 70-vuotiaiden vanhempiensa asioita, ja lisäksi arkea kuormittaa pari viikkoa sitten kuolleen tädin asioiden hoito.

Viikkoja jatkunut poikkeustilanne syö voimia.

”Välillä on pinna on kireällä, kun pitää repiä sinne ja tänne”, Wynne-Ellis sanoo.

Mia ja Marc Wynne-Ellis.

Viime viikot ovat olleet haastavia kaikille lapsiperheille, mutta erityisen lujilla ovat olleet Mia Wynne-Ellisin kaltaiset vanhemmat. Wynne-Ellis on totaaliyksinhuoltaja, kaksihenkisen perheensä ainoa aikuinen.

Kun viranomaiset määräsivät koronaviruksen vuoksi rajoituksia ja kehottivat ihmisiä välttämään kontakteja, perheet käpertyivät koteihinsa.

Ensimmäiset viranomaisohjeet oli laadittu ajatellen kahden vanhemman ja yhteisten lasten ydinperheitä.

Kuitenkin joka kolmas lapsi Suomessa asuu muussa kuin ydinperheessä. Esimerkiksi uusperheissä ja yhden vanhemman perheissä on koronakeväänä pitänyt miettiä, mitä rajoitukset ja ohjeet tarkoittavat juuri oman perheen kohdalla.

Meneekö lähivanhemman luona asuva lapsi etävanhemman luokse viikonlopuksi, vaikka koronavirus leviää? Miten yksinhuoltaja selviää kotiin kaatuvista tehtävistä ja askareista?

”Sellaista viestiä on tullut hyvin monelta yksinhuoltajavanhemmalta, että ollaan hyvin yksin tässä tilanteessa”, sanoo vertaistoiminnan koordinaattori Riikka Koola Pienperheyhdistyksestä.

Riskiryhmään kuuluvat isovanhemmatkaan eivät voi nyt olla monilla apuna, eivätkä muutkaan tukiverkostot välttämättä toimi. Moni yksinhuoltaja kokee nyt voimakasta uupumusta.

”Kun työt jäävät tekemättä, henkinen kuorma kasvaa tai voimat eivät riitä arjen pyörittämiseen, sitä miettii, että missä kohdin voi todeta, ettei tästä tule mitään. Milloin voi viedä lapsen takaisin päiväkotiin”, sanoo johtava asiantuntija Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta.

”Mutta ihmiset miettivät näitä tosi tarkasti. Ja sitä, miten he toimisivat tässä tilanteessa oikein.”

Mia Wynne-Ellis toimii totaaliyksinhuoltajien järjestön Totaaliyhärit ry:n sihteerinä. Hänen mukaansa yksi kysymys mietityttää totaaliyksinhuoltajia yli muiden: kuka hoitaa lasta, jos ainoa vanhempi sairastuu vakavasti ja joutuu sairaalaan?

Hän on itsekin miettinyt sitä.

”Se on kyllä ollut kantava huoli, mutta en ole tehnyt sen eteen mitään järjestelyitä. Luulen, että käytännössä hän menisi kummitädilleen. Se on ehkä enemmän puolustuskeino, ettei halua ajatella sitä niin pitkälle”, Wynne-Ellis sanoo.

Anna Moringin mukaan perheiden kannattaa sopia etukäteen, miten sairaustapauksissa toimitaan.

Jos perheessä ei ole ketään läheistä, joka voisi hoitaa lasta vanhemman joutuessa sairaalaan, Moring kehottaa vanhempaa soittamaan kunnan sosiaalipäivystykseen. Sosiaaliviranomaisten velvollisuutena on järjestää lapselle siksi aikaa jokin paikka.

Riikka Koola muistuttaa, että yksinhuoltajienkaan ei tarvitse kantaa murheitaan yksin. Järjestöissä on kehitetty nyt poikkeusaikana urakalla erilaisia chat-, netti- ja etäpalveluita.

”Vaikka et livenä pääse tapaamaan ketään, ei tarvitse olla yksin. Virtuaalisesti on saatavilla useita olkapäitä, sekä ammatti- että vertaistukea”, Koola sanoo.

Lomautukset ja irtisanomiset iskevät rajuimmin perheisiin, joiden toimeentulo on yhden aikuisen varassa. Monessa yksinhuoltajaperheessä rahatilanne on jo valmiiksi tiukka.

Myös Mia Wynne-Ellis joutuu miettimään tulevina kuukausina perheen taloutta, sillä maanantaina hän sai tiedon kolmen kuukauden lomautuksesta. Hän uskoo selviävänsä tilanteesta, jos pankki joustaa lainan lyhennyksessä.

Matkaa varten säästetyt rahat menevät nyt arkisiin kuluihin, ja lapsi joutuu odottamaan uutta polkupyörää pidempään.

Wynne-Ellis kuitenkin uskoo, että vaikka lomautus vaikuttaa perheen tuloihin, se helpottaa arjen paineita. Kun omat työt ovat katkolla, on enemmän aikaa tukea lasta etäkoulun käynnissä ja hoitaa muita tehtäviä.

Mia Wynne-Elliksen mielestä yksinäisessä vanhemmuudessa on myös hyviä puolia.

”Joskus niissä perheissä, joissa on kaksi aikuista, voi olla vielä enemmän kestämistä. Pitää hoitaa sekä parisuhdetta että lapsisuhdetta ja omaa jaksamista”, hän miettii.

Koronavirusaikaan totaaliyksinhuoltajien huolta saattaa helpottaa myös se, että oma lapsi on jatkuvasti omien silmien alla ja omien siipien suojassa.

Mia ja Marc Wynne-Ellis ovat käyneet retkillä tutuissa paikoissa ja etsineet myös uusia retkipaikkoja.

Ero- ja uusperheissä juuri tämä voi aiheuttaa lisäkitkaa. Eri osoitteissa asuvilla vanhemmilla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, miten suuren riskin koronavirus aiheuttaa ja miten huolellisesti ohjeita on noudatettava.

Poikkeusolot voivat aiheuttaa riitoja lasten asumisjärjestelyistä. Koronavirus voi kärjistää etenkin niiden vanhempien välejä, joiden suhde on jo entuudestaan tulehtunut.

Vanhemman huoli tapaamisista voi olla aito ja perusteltu etenkin, jos lapsi tai perheenjäsen kuuluu riskiryhmään.

Anna Moringin mukaan koronavirus voi myös tarjota syyn torjua lapsen tapaamiset. Etävanhempi voi olla muutenkin haluton tapaamaan lasta. Tai lähivanhempi voi haluta rajoittaa tai estää lapsen ja etävanhemman tapaamisia.

Elatusvelvollisten liittoon on tullut yhteydenottoja etävanhemmilta.

”Tässä koronatilanteessa on helppo vedota siihen, ettei uskalla antaa lapsia toiselle vanhemmalle, eli lähinnä etävanhemmalle, koska ei tiedä, missä lapset silloin ovat. Vedotaan siihen ja aletaan estämään tapaamisia”, sanoo liiton puheenjohtaja Ahti Hurmalainen.

Elämä on täynnä tilanteita, joista erillään asuvilla vanhemmilla on erilaisia käsityksiä, Moring muistuttaa. Mutta nyt, kun erilaiset käsitykset liittyvät oman lapsen ja perheen terveyteen ja turvallisuuteen, riidat leimahtavat helposti.

Moring kehottaa viranomaisia laatimaan mahdollisimman selkeitä ohjeita, koska siten perheiden päätöksenteko on helpompaa ja tilanteet eivät kärjisty.

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeessa sanotaan ihan yksiselitteisesti, että koronavirusaika ei ole syy sille, että tapaamiset jätettäisiin toteuttamatta. Lapsi voi tavata vanhempiaan myös korona-aikana, jos kukaan ei oireile”, Moring sanoo.

Lapset ja vanhemmat pääsevät tapaamaan toisiaan myös suljetun Uudenmaan rajan yli.

THL on koonnut verkkosivuilleen lapsiperheitä koskevia ohjeita, joissa huomioidaan nyt myös erilaisia perhetilanteita. Ohjeet löytyvät Usein kysyttyä koronaviruksesta -osiosta ja Lapset-kohdan alta.

Moring kehottaa vanhempia sopimaan jo etukäteen, miten toimitaan poikkeustilanteissa. Hän toivoo, että vanhemmat voisivat nyt luottaa toisiinsa enemmän ja joustaa tarvittaessa.

”Tämä korona-aika tulee kuitenkin olemaan lapsen elämässä suht lyhyt aika. Ei se lopullisesti tuhoa mitään ihmissuhteita, jos näissä tilanteissa käytetään erityisratkaisuja. Voi oikeasti miettiä, mikä lapsen näkökulmasta olisi mahdollisimman hyvä”, Moring sanoo.

Poikkeuksellinen aika on saanut ihmiset keksimään myös uudenlaisia ratkaisuja, jotta arki toimisi.

Koolan mukaan esimerkiksi naapuruston apurinkejä on pyörähtänyt käyntiin. Niitä ei välttämättä olisi syntynyt, jos perheiden normaalit tukiverkot olisivat toiminnassa.

Monet pienperheet ovat muodostaneet myös ”koronaperheitä”. Perhe on valinnut yhden läheisen aikuisen ”koronaperheenjäsenekseen”, jota voi tavata ja joka voi tulla apuun tarvittaessa.

”Se toteuttaa samalla sosiaalisten kontaktien rajoittamista, mutta ylläpitää yhden vanhemman jaksamista ja toimintakykyä”, Moring sanoo.

Riikka Koolan mukaan perheet ovat myös kokeneet, että koronavirusaika on lähentänyt lapsia ja vanhempia. Teinitkin ovat nyt enemmän kotosalla ja läsnä, koska eivät pääse minnekään.

Myös Mia Wynne-Ellis näkee, että poikkeusaika on tiivistänyt äidin ja lapsen suhdetta. On keskusteltu enemmän ja ”hitsauduttu yhteen”.

”Olemme kokkailleet paljon yhdessä. Kun kaikki harrastukset ja kaverit ovat jääneet pois, olemme vain ulkoilleet enemmän. Onneksi on olleet hyvät ilmat. Mieti, jos tämä olisi tapahtunut joskus marraskuussa.”

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat