Sairaala­hoitoa vaativien määrä vaikuttaa tasaantuvan: grafiikat näyttävät hoidon tarpeen muutoksen eri puolilla Suomea - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Sairaala­hoitoa vaativien määrä vaikuttaa tasaantuvan: grafiikat näyttävät hoidon tarpeen muutoksen eri puolilla Suomea

Eniten covid-19-taudin vuoksi tehohoidossa ja sairaanhoidossa olevia on Uudellamaalla.

Jorvin sairaala kuuluu Hyksin erityisvastuualueeseen.

Julkaistu: 13.4. 19:14

Suomen tiukat rajoitustoimet näyttävät purreen koronaviruksen leviämiseen, ainakin mikäli verrataan tuoreita lukuja viruksen aiheuttaman covid-19-taudin vuoksi tehohoidossa ja sairaanhoidossa olevien määrästä.

Tutkimusprofessori Markku Peltonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) havaitsi, että Suomen tilanne näyttäisi sairaalahoito- ja kuolleisuustietojen perusteella tasaantuvan. Samoin on käynyt Pohjoismaista jo Tanskassa ja Norjassa.

THL:n maanantaina julkaisemien lukujen mukaan Suomessa on sairaalahoidossa yhteensä 230 ihmistä, joista tehohoidossa on 74. Kuolleita on yhteensä 59.

”Meidän etumme on ollut, että epidemia saapui meille myöhemmin kuin muihin Pohjoismaihin. Se antoi aikaa, ja toimenpiteisiin on ryhdytty varhaisessa vaiheessa muihin verrattuna”, Peltonen sanoo.

Peltonen julkaisi maanantaina Twitterissä kuvioita, jotka koostavat tietoja muun muassa tehohoidossa sekä sairaalahoidossa olevien potilaiden määrästä suhteessa väestöön Pohjoismaissa sekä Virossa.

Peltosen mukaan eri maiden tilannetta arvioidessa on mielekästä verrata hoito- ja kuolleisuuslukuja tartuntojen sijasta, sillä testauskäytäntöjen vuoksi taudin etenemistä ei voida varmistetuilla diagnooseilla vertailla. Tosin myös kuolemat voidaan eri maissa kirjata hieman eri tavoin.

Luvut kertovat väestön tilanteesta aina viiveellä, Peltonen muistuttaa. ”Nyt hoidossa olevissa tapauksissa tartunnat on saatu pari kolme viikkoa sitten.”

Myöskään yksittäisten toimenpiteiden merkitystä ei voida luvuista päätellä, vaikka moni niin ehkä haluaisi tehdä.

”Luvut kertovat kokonaistilanteesta, eikä niistä voida arvioida, mikä merkitys jollain yksittäisellä toimenpiteellä, kuten esimerkiksi koulujen sulkemisella, on ollut”, Peltonen sanoo.

Suomen sisällä on teho- ja sairaanhoidossa olevien määrässä myös suuria alueellisia eroja sairaanhoitopiirien erityisvastuualueiden eli niin kutsuttujen erva-alueiden välillä.

Suomessa on kaikkiaan viisi erityisvastuualuetta, joiden keskuksena on yliopistollinen keskussairaala.

Teho- ja sairaalahoidossa olevia on väestöön suhteutettuna eniten Hyksin erityisvastuualueella. Alueeseen kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus sekä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirit.

Teho- ja sairaanhoidossa olevien määrän tasaantuminen näyttäisi Peltosen mukaan tapahtuvan pääosin muualla Suomessa.

”Se voi osittain johtua siitä, että meillä rajoittamistoimet ovat olleet pääosin kansallisia toimia, ja ne on otettu käyttöön suhteellisesti melko varhaisessa epidemian vaiheessa ja estäneet siten leviämistä”, Peltonen arvioi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä kertoo, että tilanne vaikuttaisi tällä hetkellä olevan Husissa hyvin hallinnassa. Viime päivien tilastoissa sekä tehohoidossa että muuten vuodeosastoilla olevien määrä on pysynyt tasaisena.

”Tilanne on kohtuullisen hyvä. Lähipäivien tai lähiviikkojen tilanteesta ei voi tietenkään varmasti sanoa mitään, mutta Husin omaan ennusteeseen verraten ollaan nyt maltillisella tasolla”, Heikkilä sanoo.

Hus on maaliskuun puolivälistä asti tehnyt päivittäin päivitettävää ennustetta potilasmääristä.

”Rakennamme valmiuttamme mallien vakavimpien skenaarioiden mukaisesti ja jopa niiden yli. Näin varmistamme, että kaikille potilaille voidaan tarjota paras mahdollinen lääketieteellinen hoito”, sanoo toimitusjohtaja Juha Tuominen tiedotteessa.

Husissa koronaviruspotilaille on nyt 84 tehohoitopaikkaa, mutta määrää voidaan tarvittaessa nostaa 220 paikkaan. Tuominen arvioi, että tämän hetken ennusteen mukaan paikkoja on tarpeeksi – mutta vain, jos rajoituksien teho ei nykyisestä heikkene.

Tampereen yliopistollisen sairaalan eli Taysin erityisvastuualue erottuu tilastoissa muita pienemmillä luvuillaan. Alueeseen kuuluvat Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit.

Johtajaylilääkäri Juhani Sandin mukaan kyse on osittain sattumasta. Luvut ovat toistaiseksi pieniä, joten yksittäinen tartuntaryväs voi muuttaa tilannetta merkittävästi.

Osittain ahkerasta testauksen ansiosta tartuntaketjut on toistaiseksi voitu jäljittää tehokkaasti.

THL:n tietojen mukaan mukaan Pirkanmaalla on testattu jokaista 100 000 asukasta kohden 1 031 ihmistä, toiseksi eniten Uudenmaan jälkeen. Testejä alueella tekevät myös Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna.

”Vain joitain yksittäisiä tapauksia on ollut, joissa tartuntalähde ei ole tiedossa”, Sand kertoo.

Epidemian sammumiseen Sand ei kuitenkaan usko. Hän arvioi, että myös Taysin alueen luvut alkavat kasvaa, jos Uudenmaan sulku avataan.

”Eiköhän näin voisi kuvitella, että epidemia lähtee etenemään tänne päin. Voi olla, että tulee pikkuhiljaa uusia tapauksia tai yksi reilumpi aalto, jolloin tulee monta tartuntaa yhteen paikkaan”, Sand arvioi.

Oulun erityisvastuualueeseen kuuluvan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin koronavirustartunnat ovat väkilukuun suhteutettuna maan toiseksi korkeimmat heti Uudenmaan jälkeen. Asiasta kertoi ensin Yle.

Kaikkiaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella oli havaittu maanantaihin mennessä 56 tartuntaa. Oulun erityisvastuualueella teho- ja sairaalahoidossa olevien määrä on kuitenkin laskussa.

Myös Länsi-Pohjan kaikki tartuntaketjut on pystytty jäljittämään. Uudet tartunnat ovat peräisin aikaisemmista altistumisista, kertoo sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.

Tartuntaketjuista yksi on jäljitettävissä Lapin hiihtokeskuksiin, jotka sittemmin on suljettu. Rajaliikenne Ruotsiin ei tartunnoissa kuitenkaan näy.

”Seuraamme tilannetta tarkasti ja olemme onnistuneet kohdentamaan testaukset oikein. Meillä on ollut vain yksi tai kaksi tapausta, jotka liittyvät millään tavalla Ruotsiin”, Taskila kertoo.

Aiemmin sairaanhoitopiiri tiedotti, etteivät kaikki karanteenin määrätyt ole noudattaneet karanteenisääntöjä ja pysyneet kotioloissa.

Taskilan mukaan tapaukset ovat olleet kuitenkin yksittäisiä, eikä niillä ole ollut yhteyttä nyt esillä oleviin lukuihin.

”Halusimme kuitenkin tiedottaa, että tällaista on tapahtunut, jotta luomme enemmän sosiaalista painetta pysyä karanteenissa kotona.”

Tartuntatilanne maanantaina|Sairaalahoidossa 230 ihmistä Suomessa, yhteensä 59 kuollutta – HS kertoo reaaliaikaiset tiedot koronaviruksen etenemisestä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?