Maskit eli suu-nenäsuojat ovat olleet yksi koronapandemian kiistellyimmistä suojatoimista. Tähän asti viranomaiset Suomessa eivät ole suosittaneet maskin käyttöä tavallisille kansalaisille, mutta nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta muuttaa linjaa.
”Suosittelen, että kangasmaskia käytetään muiden suojaamiseksi mahdolliselta tartunnalta. Jos haluamme olla vastuullisia aikuisia ihmisiä, voimme tällä toimenpiteellä hidastaa leviämistä”, Tervahauta sanoi HS:lle tiistaiaamuna.
Tervahauta painottaa, että suositus koskee nyt vain kangasmaskeja. Paremmin virustaudeilta suojaavat hengityssuojaimet sekä kirurgiset suu-nenäsuojat tulisi yhä varata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan käyttöön.
”Olisi toivottavaa, että maskeja haluttaisiin laajasti käyttää.”
Kyseessä on suositus, ei varsinainen määräys. Tervahaudan mukaan määräystä maskin käytöstä ei voida antaa, sillä viranomaiset eivät voi taata itse tehtyjen tai ostettujen kangasmaskien laatua tai toimivuutta.
”Ihminen voi tehdä valinnan, että haluan suojata lähimmäisiäni ja muita kanssaihmisiä. Olisi toivottavaa, että maskeja haluttaisiin laajasti käyttää. Jos niitä on vain esimerkiksi yhdellä prosentilla, se ei saa yhteisöllistä suojavaikutusta aikaan.”
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta puhui tiedotustilaisuudessa Helsingissä maanantaina.
Tähän asti Suomen viranomaisten linja on myötäillyt Maailman terveysjärjestön WHO:n näkemystä: sen mukaan hengityssuojainta kannattaa käyttää ainoastaan silloin, jos on itse saanut koronavirustartunnan tai hoitaa jotakuta, jolla voi olla tartunta.
Tervahaudan uuden linjauksen taustalla ovat useat uudet kansainväliset tutkimukset, jotka näyttävät osoittavan, että oireettomina viruksen infektoimien taudinkantajien osuus on koronaviruspandemiassa suuri.
”Tutkimuksissa on pystytty todentamaan se, että koronavirusinfektion saaneiden määrä on todennäköisesti monikymmenkertainen verrattuna laboratoriotutkimuksin varmistettuihin oireisiin tapauksiin.”
Taudin levinneisyyttä on maailmalla tutkittu esimerkiksi verenluovuttajien näytteistä. Tervahauta twiittasi tutkimuksista viime perjantaina.
Myös Suomessa odotetaan ensimmäisen satunnaisotantaan perustuvan seroprevalenssitutkimuksen tuloksia tällä viikolla ja sen jälkeen viikoittain.
Suuri oireettomien osuus puoltaisi kangasmaskin käyttöä julkisella paikalla nimenomaan kanssaihmisten suojaamiseksi käyttäjän omilta pärskeiltä. Eli nykytiedon mukaan ihminen voi kantaa virusta tietämättään, ja tartuttaa sitä myös eteenpäin.
”Maskien käytöstä voisi olla hyötyä julkisilla paikoilla, kun muita ihmisiä väistämättä kohdataan. Tästä suojavaikutuksesta on julkaistu tutkimusta arvovaltaisissa lehdissä. Eilen näytti [Maailman terveysjärjestö] WHO:kin muuttaneen suhtautumistaan.”
WHO:n hätäohjelman johtaja Mike Ryan totesi maanantai-iltana järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että maskit ja kasvonsuojukset voivat olla hyödyllisiä myös yhteisöissä.
Kirurgiset maskit ja varsinaiset hengityssuojaimet tulee jatkossakin säästää terveydenhuoltohenkilökunnalle. Lisäksi Ryan korosti, että esimerkiksi kankaisten maskien tulee olla vain osa kokonaisstrategiaa, jossa edelleen testataan sairastuneita, eristetään sairastuneita ja altistuneita, muistutetaan käsihygieniasta ja noudatetaan fyysistä etäisyyttä.
”Maskin laittaminen kasvoille ei mitenkään korvaa kotiin jäämistä, kun olet kipeä”, Ryan tähdensi.
Miksi THL ja muut viranomaiset ovat tähän asti olleet haluttomia suosittelemaan maskien käyttöä?
”Tieto täsmentyy. Aikaisempi keskustelu on liittynyt lähinnä siihen, että maski tai varsinainen henkilösuojain suojaisi käyttäjäänsä, tai siihen, että kansa alkaisi käyttää terveydenhuollon työssään käyttämiä suojaimia. Nytkään ei ole kyse siitä.”
Vielä kaksi viikkoa sitten esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee totesi, että ”jos niitä [kasvomaskeja] otettaisiin laajasti käyttöön kauppareissulla, ne oikeasti loppuvat”.
Vaikka virallista määräystä ei Tervahaudan mukaan anneta, THL alkaa tuottaa informaatiota kangasmaskien oikeaan ja turvalliseen käyttöön.
Tervahaudan mukaan maskista olisi hyötyä aina, kun ollaan tekemisissä muiden kanssa, eli esimerkiksi liikennevälineissä ja kaupassa. Ulkoillessakin maskia voisi käyttää, jos paikalla on ruuhkaa.
”Kangasmaskilla voidaan estää pärskeitä, ettei levitä pisaroita ja hiukkasia ympäristöön, vaikka eihän oireeton kauheasti pärski.”
Maskista on hyötyä vain silloin, jos sen pesee oikein ja vaihtaa jokaisen käyttökerran jälkeen.
”Helposti ihminen riisuu sen kotiin tullessa johonkin ja vetää taas seuraavalle kauppareissulle päähän. Se ei toimi”, Tervahauta varoittaa.
Tervahaudan mukaan maskista olisi hyötyä aina, kun ollaan tekemisissä muiden kanssa, eli esimerkiksi liikennevälineissä ja kaupassa.
Maskeja tulisi valmistaa tai ostaa kerralla useita, jotta vaihtokappaleita riittää tilanteen ja pesukertojen mukaan. Ohjeiden mukaan valmistettuja maskeja saa ompelimoista, Tervahauta vinkkaa.
”Aina pitäisi olla puhtaita mukana pari–kolme kappaletta.”
Esimerkiksi Marttaliitto on julkaissut ohjeet kangasmaskin ompeluun ja käyttöön.
Lue lisää: Kankaisia kasvomaskeja valmistetaan nyt niin kodeissa kuin tehtaissa – Näin käytät niitä oikein
Yhdysvaltalainen korkea lääkintäviranomainen näyttää ABC-kanavan videossa, miten kangasmaskin tekeminen onnistuu kotioloissa ilman ompelua:
Toinen sudenkuoppa maskien käytössä on se, jos muista turvatoimista aletaan sen varjolla lipsua.
”Tämä ei yhtään vapauta siitä, etteikö edelleenkin pitäisi pitää etäisyyksiä, pestä käsiä ja pysyä pois ihmisten ilmoilta mahdollisimman paljon”, Tervahauta sanoo.
Kenenkään ei myöskään pidä nyt pakottaa ketään toista käyttämään maskia, hän painottaa. Maskin käyttöä ei suositella esimerkiksi niille, joilla on hengitysvaikeuksia perussairauksien vuoksi.
Pienet lapset eivät yleensä osaa käyttää maskia oikein, ja maski voi aiheuttaa heille myös tukehtumisvaaran, jollei heitä koko ajan valvota, Tervahauta sanoo.
”Maskin käytön riskit voivat olla joillekin suuremmat kuin hyödyt, mutta väestötasolla hyödyt ovat selvästi suurempia kuin haitat.”
