Aalto-yliopiston tutkijat yllättyivät, miten hyvin rajoitukset toimivat – Vaara ei kuitenkaan ole ohitse, apulais­professori painottaa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Aalto-yliopiston tutkijat yllättyivät, miten hyvin rajoitukset toimivat – Vaara ei kuitenkaan ole ohitse, apulais­professori painottaa

Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on pysynyt Aalto-yliopiston tekemien mallinnusten alarajalla. Tämä kertoo siitä, että rajoitukset ovat toistaiseksi purreet.

Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä ei ole lähtenyt Suomessa jyrkkään nousuun. Ambulansseja Turun yliopistollisen keskussairaalan edustalla huhtikuun alussa. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva

Julkaistu: 15.4. 2:00, Päivitetty 15.4. 7:47

Suomen koronavirusepidemia on pysynyt toistaiseksi hallinnassa.

Tämä selviää, kun tarkastelee sitä, miten hyvin sairaalahoidontarpeesta epidemian alkuvaiheessa tehdyt mallinnukset ovat vastanneet todellisuutta.

Suomeen julistettiin poikkeusolot maanantaina 16. maaliskuuta eli reilu neljä viikkoa sitten. Suuri osa rajoituksista tuli voimaan tuolla viikolla. Uudenmaan raja suljettiin vapaa-ajan liikenteeltä maaliskuun lopussa.

”Rajoitukset ovat purreet. Se näkyy aivan selvästi aineistossa”, sanoo Aalto-yliopiston tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen.

Ilmonen teki maaliskuussa tutkijaryhmänsä kanssa mallinnuksia siitä, miten sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä tulee Suomessa kehittymään. Yläraja eli kaikkein suurin potilasmäärä vastasi mallinnuksissa sellaista tilannetta, jossa ei olisi lainkaan rajoituksia.

Ilmonen painotti HS:lle maaliskuun lopussa, että potilaiden määrä on pitkälti kiinni siitä, miten hyvin ohjeistuksia noudatetaan. Niitä on noudatettu hyvin, voidaan nyt todeta toteutuneiden koronapotilaiden määrien perusteella.

Ryhmä nimittäin arvioi, että 3. huhtikuuta sairaalahoidossa olisi 154–500 koronapotilasta. Tosiasiassa koronapotilaita oli silloin sairaalahoidossa 180.

Tehohoidossa taas arvioitiin olevan tuona päivänä vähimmillään 39 ja enimmillään 159 koronapotilasta. Heitä oli 72.

Huhtikuun alun potilasmäärät ovat siis lähempänä mallinnusten ala- kuin ylärajaa. Viime perjantaina tilanne oli tätäkin parempi, ja potilasmäärät jäivät mallinnusten vaihteluvälin alapuolelle.

Aallon tutkijat arvioivat, että viime perjantaina eli 10. huhtikuuta koronapotilaita olisi sairaalahoidossa koko Suomessa alimmillaan 386 ja korkeimmillaan 2 303. Kaikkiaan sairaalahoidossa oli perjantaina 236 koronapotilasta eli reilusti alle alimman ennakoidun määrän.

Tehohoidossa koronapotilaita arvioitiin olevan tuolloin vähimmillään 101 ja korkeimmillaan 719. Heitä oli perjantaina 81.

”Tämä on hyvin huojentavaa”, Ilmonen sanoo.

”Jopa meidät yllätti se, miten hyvin rajoitukset ovat toimineet.”

Vaara ei kuitenkaan ole ohi, apulaisprofessori Ilmonen painottaa.

Rajoitustoimien tarkoituksena on ollut suojella terveydenhuollon kapasiteettia ja estää sen ylikuormittuminen. Toistaiseksi tässä on onnistuttu, ja koronapotilaiden määrää kuvastava käyrä on pystynyt melko matalana verrattuna moniin muihin maihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mallinnuksia tehnyt ylilääkäri Tuija Leino kertoo, että kukin tartunnan saanut tartuttaa tällä hetkellä keskimäärin vähemmän ihmisiä kuin pari viikkoa sitten.

”Arvioimme ennusteita tehdessämme, että uusiutumisluku olisi ollut noin 1,6. Nyt se todennäköisesti on tätä alempi. Ennusteet eivät sinällään pidä paikkaansa”, Leino kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

”Aloitimme torjuntatoimet hyvin aikaisin, ja annettuja ohjeita on hyvin noudatettu. Käyrän madaltaminen on onnistunut erittäin hyvin. ”

Jos rajoituksia puretaan liian nopeasti tai ihmiset lakkaavat noudattamasta niitä, tilanne voi muuttua. Silloin sairaalahoidon tarvetta kuvastavan käyrän kulmakerroin nousee ja käyrä jyrkkenee – pahimmassa tapauksessa sellaiseksi, että se tietää terveydenhuollon ylikuormittumista.

”Tutkijan pelkona on se, että ihmiset nyt ajattelevat rajoituksien jo toimineen niin, ettei niitä enää tarvitsisi noudattaa. Kriisitilanne ei ole ohi”, Aallon Ilmonen sanoo.

Hänen mukaansa on vaikea arvioida, millaisia koronapotilaiden määrät ovat esimerkiksi kuukauden kuluttua. Tähän vaikuttaa edelleen se, miten ohjeistuksia noudatetaan ja millaisia ohjeistukset ja rajoitukset ylipäänsä ovat.

”Lyhyellä tähtäimellä me voimme luottaa, että kapasiteetti riittää, mutta en uskalla sanoa, mikä tilanne on kuukauden päästä.”

Myös sairaanhoitopiireistä on kerrottu, että tilanne on toistaiseksi kohtuullisen hyvä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä kertoi HS:lle maanantaina, että sairaanhoitopiirin omaan ennusteeseen verraten Husin koronapotilasmäärät ovat ”maltillisella tasolla”. Määrä on pysynyt Husissa tasaisena.

Pelkkää sairaalahoidossa olevien kokonaismäärää tuijottamalla ei kuitenkaan saa kattavaa kuvaa epidemian kulusta.

THL:n Leino kertoo, että laitos pyrkii nyt kokoamaan luotettavaa tietoa kunakin päivänä alkavista uusista sairaala- ja tehohoitojaksoista. Kokonaismäärä peittoaa tämän tiedon alleen, sillä päivittäin sairaaloista myös kotiutetaan koronapotilaita, ja heitä myös kuolee siellä.

Sairaaloihin otettavien uusien koronapotilaiden määrä on Leinon mukaan tärkein mittari epidemian ennusteita tehdessä. Näissä luvuissa on jonkin verran viivettä: sairaalan hakeudutaan keskimäärin noin viiden vuorokauden päästä koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin oireiden alkamisesta.

Varmennettujen tapausten määrä ei ole kattava, koska se on kytköksissä siihen, kuinka paljon ylipäänsä testataan. Kuolemien määrä on taas Leinon mukaan riippuvainen siitä, kuinka hyvin virus pysyy poissa riskiryhmien parista.

”Siksi sairaala- ja tehohoitojen alut ovat paras mittari.”

Koronavirus|Sairaala­hoitoa vaativien määrä vaikuttaa tasaantuvan: grafiikat näyttävät hoidon tarpeen muutoksen eri puolilla Suomea

Koronavirus|Uusi laskelma Aalto-yliopiston tutkijoilta: Husin tehohoitopaikat voivat täyttyä jo lähiviikkoina, jos ihmiset eivät noudata rajoituksia

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat