Koronaepidemia on autioittanut päivystyksiä ja vähentänyt kiireetöntä hoitoa: ”Seurauksena on ylimääräisiä kuolemia” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Terveydenhuolto

Koronaepidemia on autioittanut päivystyksiä ja vähentänyt kiireetöntä hoitoa: ”Seurauksena on ylimääräisiä kuolemia”

Osa sairaanhoitopiireistä on nyt lisäämässä kiireetöntä hoitoa, kun koronaepidemia on alkanut pelättyä lievempänä. Moni potilas kuitenkin arastelee tulla tarpeelliseenkin hoitoon.

Helsinkiläisen Laajasalon terveysaseman odotushuone oli perjantaina iltapäivällä tyhjä.

Julkaistu: 20.4. 2:00, Päivitetty 20.4. 19:14

Suomen terveydenhuoltoa uhkaa koronaepidemian jälkeen uusi kriisi, jos muiden sairauksien hoitoa ei huomioida tarpeeksi. Näin varoittaa Suomen lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Kiireettömiä hoitoja on ajettu alas eri puolilla Suomea, ja moni potilas peruu jo varatun lääkäriaikansa. Epidemian jälkeen sairaaloihin ja terveysasemille odotetaan mittavia jonoja.

Osa sairauksista voi myös pahentua hoidon tai diagnoosin lykkäytyessä. Jopa sydäninfarkteja epäillään jäävän hoitamatta, kun potilaat eivät hakeudu hoitoon.

”Esimerkiksi nyt perutut leikkaukset ovat olleet sellaisia, joiden lykkääminen ei sinänsä vaaranna terveyttä. Mutta jos potilas ei hae apua uuteen oireeseen, voi jäädä huomaamatta vaikka syöpä”, Rajaniemi sanoo.

Aihe puhuttaa lääkäreitä ympäri maata. Koronaepidemia on toistaiseksi ollut pelättyä lievempi, ja monessa sairaalassa kiireettömiä hoitoja aiotaan nyt aloittaa uudelleen.

Rajaniemi ja Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono, joka on myös Lääkäriliiton terveyspoliittisen jaoksen asiantuntijajäsen, kirjoittavat aiheesta perjantaina ilmestyneen Lääkärilehden pääkirjoituksessa. Heidän mukaansa päivystysten ulkopuolinen toiminta voi koronakriisin seurauksena häiriintyä useaksi vuodeksi.

”Pitkäaikaisten, jatkuvaa seurantaa vaativien sairauksien hoito ja uusien oireiden välttämättömiä selvittelyjä jää toteutumatta”, kirjoituksessa sanotaan.

Tarkoitus ei ole arvostella epidemian torjuntatoimia, vaan synnyttää keskustelua.

”Ennen kaikkea kaipaan, että huoli muiden potilaiden hoitamatta jäämisestä välittyisi viranomaisille ja asiaan saataisiin ohjeistusta sieltäkin”, Rajaniemi sanoo.

”Ja totta kai toivoisin myös lisäresursseja julkiseen terveydenhuoltoon [jonojen purkamiseksi].”

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) päivystyspotilaiden määrät ovat vähentyneet 20–50 prosentilla riippuen potilasryhmästä ja sairaudesta.

”Tämä on kyllä pohdituttanut meitä. Ei tässä voi olla kyse mistään ihmeparantumisista”, johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo.

Samanlainen ilmiö näkyy terveyskeskuksissa. THL:n Avohilmo-rekisterin mukaan lääkärikäynnit Suomen kuntien terveysasemilla vähenivät yli puolella pääsiäisviikkoa edeltäneiden neljän viikon aikana.

Samalla puhelut ja muut etäkäynnit lisääntyivät, mutta pudotus käyntimäärässä on silti huomattava. Tilastossa ovat sekä päivystysluonteiset että ennalta sovitut käynnit suurimmasta osasta terveyskeskuksia.

Terveydenhuoltoyhtiö Terveystalo tiedotti pääsiäisviikolla, että sydän- ja verisuonitautien perusteella tehdyt käynnit ovat vähentyneet 40 prosentilla verrattuna tyypilliseen maaliskuun lopun tilanteeseen. Yhtiön tekemän mallinnuksen mukaan noin viidennes hoitamatta jäävistä potilaista on vaarassa saada merkittäviä terveyshaittoja.

Suomalaisia on kehotettu vähentämään sosiaalisia kontakteja. Ylilääkäri Petri Bonon mukaan on luonnollista, jos ihmiset haluavat lykätä kiireettömiksi mieltämiään käyntejä.

”Mutta nyt kun tilanne alkaa pitkittyä, käy yhä tärkeämmäksi, että myös krooniset ja puolikiireelliset sairaudet hoidetaan.”

Terveystalon arvion mukaan pelkästään koronan vuoksi hoitamatta jäävät sydän- ja verisuonitaudit – suomalaisten yleisin kuolinsyy – voivat sairastuttaa ja tappaa moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin koronainfektioihin kuolee.

Arvio perustuu muun muassa kansainvälisiin havaintoihin.

”Toteutumatta jääneiden käyntien joukossa on välttämättömiä käyntejä, joiden pois jääminen johtaa taudin vaikeutumiseen. Lopulta seurauksena on ylimääräisiä kuolemia”, Bono sanoo.

Lue lisää: Syöpäseulonnat on keskeytetty useissa kunnissa koronaviruksen vuoksi, potilaat peruvat myös itse lääkäriaikojaan

”Lähtökohtaisesti luku kuulostaa hiukan suurelta, mutta perussanoman takana voin kyllä olla”, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kommentoi Terveystalon arviota.

”Jos hoitoon pääsy pitkittyy, tiettyjä sairauksia joudutaan hoitamaan päivystyksessä, kun niitä ei ole aikoinaan hoidettu kiireettömästi. Sydänsairaudet ovat tyypillinen esimerkki.”

Esimerkiksi sydäninfarkteja on koronaepidemian aikana hoidettu tavallista vähemmän. Tällaisia tietoja on kuulunut eri puolilta Suomea, muista Pohjoismaista ja muualta maailmasta.

 Sydäninfarkteja on hoidettu tavallista vähemmän.

Infarktit ovat voineet todella vähentyä, jos ihmiset ovat esimerkiksi vähentäneet liikkumistaan: vaikka liikunta on sinänsä hyväksi myös sydänpotilaille, äkillinen ja voimakas ponnistus saattaa laukaista infarktin.

Pitkään sydänlääkärinä työskennellyt Pietilä epäilee kuitenkin, että sydänoireisiin ei uskalleta hakea apua.

”Meillä ei ole vielä käytössä tilastoja, joista nähtäisiin, onko sydänkuolemien määrässä tapahtunut piikki. Jonkin verran on ollut potilaita, jotka hakeutuvat hoitoon liian myöhään, mutta vähemmän kuin intuitiivisesti ehkä odottaisi”, hän lisää.

Espoossa Tapiolan terveysasemalla odotettiin helmikuun alussa pääsyä vastaanotolle. Viime viikkoina lääkärikäynnit terveyskeskuksissa ovat vähentyneet huomattavasti, ja sama ilmiö on huomattu sairaaloiden päivystyksissä.

Husin Mäkijärvi on huomannut saman ilmiön. Myös ohimenevistä aivoverenkierron häiriöistä johtuvat käynnit ovat koronaepidemian aikana vähentyneet puolella, hän sanoo.

Tällaiset häiriöt voivat johtaa aivoinfarktiin, joten niistä kärsivien tulisi hakeutua heti päivystykseen.

Monin paikoin potilaita onkin vedottu käyttämään varatut ajat, jos heillä ei ole koronaan viittaavia oireita, ja hakeutumaan hoitoon aina tarvittaessa.

”Nyt on tärkeää, että myös jokainen lääkäri nostaisi tätä keskusteluun. Vaikka potilaalla ei vielä olisi hätää, tulisi sanoa, että oireiden pahentuessa vastaanotolle saa ja pitää tulla ja että se on turvallista”, vetoaa Lääkäriliiton Rajaniemi.

Potilaiden arkuus ei ole ainoa syy terveydenhuollon hiljenemiseen. Monin paikoin kiireettömiä aikoja ja toimenpiteitä on ajettu alas jo etukäteen – yhtäältä koronaviruksen leviämisen estämiseksi ja potilaiden suojelemiseksi, toisaalta resurssien suuntaamiseksi koronapotilaiden hoitoon.

Lue lisää: Koronavirus hiipii maakuntiin: sairaalat ajavat kiireetöntä hoitoa alas etukäteen

Jälkimmäinen tarve on toistaiseksi ollut pelättyä pienempi. Monessa sairaalassa lääkärien ja hoitajien työaikaa jää siis käyttämättä.

”Esimerkiksi meillä haluttiin kouluttaa leikkaussalihoitajia teho-osastoille siltä varalta, että tulisi potilasvyöry. Tällä hetkellä heille ei ole tarvetta teho-osastoilla”, Pietilä kertoo.

Mitä enemmän aikoja ja toimenpiteitä nyt lykkäytyy, sitä pidempään jonojen purku kestää. Mäkijärven ja Pietilän mukaan siinä voi mennä hyvinkin vuoden verran.

Lääkäriliiton Rajaniemi haluaisi sosiaali- ja terveysministeriöltä selviä ohjeita siitä, miten hoitoa tulisi nyt lisätä ja kuinka kiireettömiä ja puolikiireellisiä hoitoja pitäisi priorisoida.

Pietilä ja Mäkijärvi vierastavat ajatusta kovin tarkoista ohjeista. Pietilän mukaan aihe on jo vähintään pohdinnassa kaikissa sairaanhoitopiireissä.

Esimerkiksi Satakunnan ja Keski-Suomen keskussairaalat ovat ajaneet kiireetöntä toimintaa voimakkaasti alas. Sittemmin molemmat ovat tiedottaneet, että joitakin toimintoja aiotaan käynnistää uudelleen.

Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on samantyyppisiä suunnitelmia.

”On suunniteltu, että kiireettömiä toimenpiteitä ja vastaanottoja avattaisiin asteittain ja hallitusti”, Mäkijärvi kertoi torstaina.

”Näyttää olevan mahdollista lisätä selvästi sellaista kirurgiaa, joka ei edellytä jatkohoitoa teho-osastolla”, sanoi puolestaan Pietilä.

Molemmat korostavat, että tarpeen tullen nämä resurssit voidaan siirtää nopeasti myös koronapotilaiden hoitoon.

”Se on erittäin positiivista”, Rajaniemi ilahtuu uutisista. ”Tällainen luo myös toivoa ihmisille.”

Koronavirus|Syöpäseulonnat on keskeytetty useissa kunnissa koronaviruksen vuoksi, potilaat peruvat myös itse lääkäriaikojaan

Sairaanhoito|Koronavirus hiipii maakuntiin: sairaalat ajavat kiireetöntä hoitoa alas etukäteen

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?