Koulut ovat siirtyneet lyhyessä ajassa etäopetukseen, ja samalla koulumaailman muut ilmiöt, kuten kiusaaminen ovat siirtyneet verkkoon.
Opetushallituksen opetusneuvos Kristiina Laitinen arvioi, että etäopetustilanteessa kiusaaminen voi muuttaa muotoaan. Tavallisimmin kouluissa kiusaaminen on Laitisen mukaan sanallista eli pilkkaamista tai toisen tekemistä naurunalaiseksi. Se voi myös olla fyysistä, kuten tönimistä tai lyömistä.
”Etäopetustilanteessa kiusaamisen muodot voivat olla epäsuoria: ryhmän jäsenten manipulointia ja juorujen levittämistä, ulkopuolelle jättämistä”, Laitinen sanoo.
Opetushallitus julkaisi alkuviikosta ohjeistuksen, miten oppilaan, vanhemman tai opettajan tulee toimia, jos etäopetustilanteessa tai verkossa kiusataan. Verkossa tapahtuvaa kiusaamista voi esiintyä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sekä ryhmäkeskusteluissa.
Se voi Opetushallituksen mukaan käytännössä tarkoittaa esimerkiksi toisen kuvan julkaisemista ilman lupaa, juoruilua, julkista nolaamista tai yksityisyyttä loukkaavien kommenttien laittamista nettiin.
”Monien lasten ja nuorten turvallisuudentunne on järkkynyt tämän kriisin keskellä ja osa jää syrjään sosiaalisista suhteista. Jos yhteydenpito jatkuu koulupäivän aikana tai sen jälkeen whatsapp-ryhmässä ja nuori jätetään keskustelun ulkopuolelle, se on tulkittavissa kiusaamisen ilmiöksi”, Laitinen sanoo.
Nyt koronakriisin keskellä vuorovaikutusta pidetään luonnollisesti yllä verkossa.
”Verkossa tapahtuva kiusaaminen on yleistynyt, koska lapset ja nuoret ylläpitävät vuorovaikutussuhteitaan yhä enemmän internetissä. Kiusaaminen siirtyy näihin ympäristöihin, joissa lapset ja nuoret viettävät muutenkin aikaansa”, Laitinen sanoo.
Laajasalon peruskoulun rehtori Marja Riitta Rautaparta arvioi, että kiusaaminen ei ole koronakriisin keskellä heidän koulussaan lisääntynyt, mutta sitä voi olla vaikeaa havaita.
”Olemme opettajien kanssa puhuneet paljon siitä, miten kiusaaminen voi etäopetuksessa muuttua. Mutta konkreettisia tapauksia ei ole tullut vastaan. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että kiusaamista ei tapahtuisi. Yksikin opettaja arvioi, että some-härnääminen ei tule nyt yhtä helposti opettajan tietoon”, Rautaparta sanoo.
Rautaparta arvioi, että kiusaamistapausten huomaamista voi auttaa se, että myös etänä opettaja hallinnoi tilannetta ja jakaa oppilaat ryhmiin. Pienemmissä ryhmissä ainakaan ketään ei voida tahallisesti yrittää jättää ulkopuolelle, Rautaparta sanoo.
Rautaparta kertoo, että usein opettaja ja oppilaat työskentelevät myös whatsapp-ketjuissa. Opettajat ohjaavat siellä oppilaiden työskentelyä.
”Opettaja on niissä mukana ja moderoi keskustelua. He puuttuvat kyllä heti, jos whatsappissa on jotain asiatonta, mutta kuulemma hämmästyttävän reippaasti on ymmärretty se, että myös whatsapp on oppimista varten.”
Runsas 75 prosenttia Helsingin peruskoulujen yläluokkalaisista ei ole kokenut lainkaan koulukiusaamista vuoden 2019 aikana, kertoo Helsingin nuorten hyvinvointikertomus.
Koulukiusaaminen on viime vuosina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyjen mukaan vähentynyt. Silti esimerkiksi 8.–9.-luokkalaisista kuusi prosenttia kertoo joutuvansa kiusatuksi vähintään kerran viikossa.
Someturva-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Suvi Uski sanoo, että kiusaaminen ja häirintä voivat kriisin keskellä lisääntyä, koska lapset ja nuoret ovat jatkuvasti puhelimessa kiinni.
Suvi Uski Kuva: Juhani Niiranen / HS
”Koululaiset käyttävät tällä hetkellä puhelinta koko päivän. Ennen lapset ja nuoret ovat olleet tältä suojassa oppituntien aikana, mutta tässä tilanteessa puhelin kuuluu myös opetukseen”, Uski sanoo.
Uski arvioi, että lisääntynyt puhelimien käyttö lisää riskiä joutua kiusaamisen kohteeksi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
”Myös turvaa tuovia aikuisia on ympärillä nyt vähemmän. Opettaja, joka tuo rytmiä päivään, puuttuu”, Uski sanoo.
”Olemme tilanteessa, jossa lasten tukiverkostot huononevat kriisin myötä. On tuskin kyse siitä, että mitään kiusaamista tai häirintää ei tapahtuisi vaan ennemminkin siitä, että nuoret eivät kerro näistä tapauksista.”
Uskin mukaan oppilaat eivät välttämättä ole ainoa kiusaamisen kohde, myös opettajat voivat kohdata kiusaamista.
”Luulen, että heitä kiusataan jopa enemmän kuin oppilaita. Tilanne on monella tapaa kaoottinen.”
Uski arvioi, että myös monelle vanhemmalle tilanne on kuormittava.
”Aikuiset kärsivät muuttuneista olosuhteista paljon, oma energia ei välttämättä riitä siihen, että ehtii kysellä niin paljon kun pitäisi, mutta päivittäin pitäisi käydä keskustelua siitä, onko kaikki hyvin.”
Monille nuorille siirtyminen etäopetukseen on voinut olla myös helpotus. Yläkoulua käyvän Emman äiti kirjoitti tyttärensä tilanteesta Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen huhtikuun alkupuolella.
Lasten ja nuorten säätiön asiantuntija Sara Peltola arvioi, että etäopetus saattaa rauhoittaa tilannetta.
”Jos oppilas on joutunut kohtaamaan koulussa esimerkiksi väkivaltaa, etäopetus voi olla tietenkin suuri helpotus”, Peltola sanoo.
Koronakriisin keskellä etä-luokkahuoneissa olisi tilausta empatialle, Peltola arvioi.
”Suuri kysymys on se, että miten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja empatiaa rakennetaan digitaalisesti”, hän sanoo.
Peltolan mukaan opettajien tulisi kannustaa etänäkin oppilaita asettumaan toisen ihmisen asemaan.
”Esimerkiksi kuvaamataidon tunnilla voitaisiin tehdä harjoituksena sarjakuva koronakeväästä yli 70-vuotiaan silmin. Miltä elämä tuntuu ja näyttää”, Peltola ehdottaa.
Peltolan mukaan etäopetuksessa voi tapahtua myös väärinymmärryksiä. Esimerkiksi sarkasmi on Peltolan sanoin vaikea laji.
”Äänenpainot ja sanaton viestintä eivät välity yhtä hyvin etäopetuksessa ja siksi nuoria kannattaa opettaa kiinnittämään vuorovaikutukseen etänä erityistä huomiota.”
Peltolaa huolestuttaa vihapuheen lisääntyminen ja sen vaikutus siihen, miten nuoret ymmärtävät sen, mikä on hyvä ”netiketti” eli internet-etiketti.
”Emme aikuisina tarjoa tällä hetkellä parasta mahdollista esimerkkiä. Kokemukseni mukaan kielenkäyttö verkossa on koventunut ja sen kautta kynnys kiusaamiseen voi madaltua.”
Toimi näin jos huomaat kiusaamista
Ohjeet oppilaalle:
■ Muista, että olet tärkeä ja arvokas juuri sellaisena kuin olet.
■ Ole reilu kaveri: älä kiusaa. Jos havaitset kiusaamista, osoita tukeasi kiusatulle. Voit ottaa yksin jäävän mukaan sosiaalisen median tai pelin ryhmään.
■ Ilmoita kiusaamisesta heti opettajalle, rehtorille tai jollekin koulun aikuiselle. Näin hän voi puuttua tilanteeseen.
■ Säilytä mahdolliset todisteet esimerkiksi kuvakaappauksilla.
■ Kerro asiasta myös vanhemmillesi.
Ohjeet vanhemmalle:
■ Kiinnitä huomiota lapsesi käyttäytymisessä tapahtuviin muutoksiin.
■ Kiitä lasta tai nuorta, jos hän kertoo kiusaamiskokemuksestaan sinulle.
■ Kysy lapselta, haluaako hän näyttää sinulle esimerkkejä siitä, millaista kiusaaminen netissä on ollut.
■ Ilmoita koululle, jos havaitset kiusaamista.
■ Jos lastasi on kiusattu tai hän on osallistunut kiusaamiseen, ole hänen tukenaan.
Lähde: Opetushallitus
