Suomi on onnistunut hidastamaan koronavirusepidemian kulkua merkittävästi – joidenkin mukaan ehkä jo liikaakin.
Suomessa on otettu viime kuukausina käyttöön poikkeuksellisen rajut keinot koronavirusepidemian hallintaan: esimerkiksi koulut suljettiin lähiopetukselta, ravintoloita suljettiin, yleisötapahtumat kiellettiin ja ihmisiä kehotettiin välttämään kohtaamisia.
Nyt epidemia on hallinnassa, ja hallitus etsii parhaillaan keinoja purkaa rajoituksia.
Viime viikkoina esiin on noussut ihmetystä siitä, mikä Suomen koronalinja lopulta on: miksi koronavirusepidemiaa ei tukahduteta Suomessa kokonaan, tavoitellaanko Suomessakin laumaimmuniteettia ja miksi sanotaan, että epidemiaa on tukahdutettu liikaa?
Kysyimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuuden johtajalta Mika Salmiselta seitsemän kysymystä Suomen koronastrategiasta.
1. Miksi emme jatkaisi nykyisillä rajoituksilla, ja mitä hyötyä on epidemiahuipun aikaistamisesta?
”Suomessa on nykyisillä rajoituksilla onnistuttu lyhyellä tähtäimellä estämään terveydenhuollon kapasiteetin ylikuormitus. Olemme ehtineet kouluttaa ihmisiä ja parantaa huoltovarmuutta.
Pulma on se, että jos jatketaan näin, epidemia ei käytännössä etene. Kun sitten jossain vaiheessa rajoituksista on pakko luopua, edessä on jyrkkä tartuntahuippu. Jos esimerkiksi kesän pidämme kiinni kaikista rajoituksista, syksyllä tulee ennusteiden mukaan vaikea paikka.
Se on erittäin huono vaihtoehto, eikä rajoituksilla ole silloin voitettu mitään. Rajoitusten pidentäminen ilman, että epidemiatilanne edistyy, on turhaa.
Sinnittely tiukoilla rajoituksilla mahdollisen rokotteen saamiseen asti sisältää myös erittäin suuren riskin. Nykyiset rajoitukset aiheuttavat huomattavasti muita, koronaan liittymättömiä terveysvaikutuksia.
Mielenterveysongelmat ja lastensuojelutapaukset lisääntyvät merkittävästi. Myös tavallisten tautien hoidossa tulee ongelmia, koska terveydenhuollossa on vähennetty paljon kiireetöntä toimintaa. Esimerkiksi verisuonitauteihin liittyvät ongelmat kasautuvat.
Silläkin on terveysvaikutuksia, kun ihmiseltä lähtee työ alta. Talous ei ole itseisarvo, eikä raha voi olla motivaatio toimille, mutta kerta kaikkiaan: Jos talous romahtaa, niin terveydenhuolto ja hyvinvointivaltio romahtavat.
Nyt suvantovaiheessa pitäisi olla riittävästi viisautta siihen, että höllennetään sopivasti rajoituksia, mutta ei anneta tilanteen lähteä käsistä. Terveydenhuollossa valmius on jo nostettu sellaiselle tasolle, että rajoitusten hallitusta purkamisesta kyllä selvitään.”
”Koronavirus ei ole katoamassa maailmasta.”
2. Suomen epidemiatilanne on nyt kaikkien mallinnusten alarajoilla. Miksi Suomi ei yritä tukahduttaa uuden koronaviruksen leviämistä kokonaan?
”Nykytiedon mukaan koronavirus ei ole katoamassa maailmasta.
Kuvitellaanpa, että virus tukahdutetaan Suomessa. Mitä sitten tapahtuu? Olemme riippuvaisia ulkomaailmasta, ja ennemmin tai myöhemmin virus tupsahtaa tänne uudestaan, ja silloin epidemia käynnistyisi lähestulkoon nollasta.
Muutamien maiden käyttämä tukahduttamismalli on herättänyt ihailua, mutta se on väliaikainen ratkaisu. Parhaiten siinä ovat onnistuneet totalitaarinen Kiina, jossa valtiojohdon ei tarvitse välittää kaikista muista vaikutuksista, ja saarivaltiot kuten Taiwan, Australia ja Uusi-Seelanti. Etelä-Koreakin on tässä mielessä saari, koska kukaan ei tule sinne pohjoisesta.
Heilläkin on kaikilla se riski olemassa, että kun nykyisiä toimia ei voida enää jatkaa, epidemia alkaa uudestaan. Tällaista kehitystä on jo nähty Singaporessa.
Jos meillä olisi rokote, kannattaisi tukahduttaa, mutta se ei ole realistinen vaihtoehto. Rokotteen saaminen käyttöön Suomessa kestää helposti vuosia, optimistisimmallakin aikataululla yli vuoden.”
”Kenenkään tavoite ei tietenkään ole sairastuttaa ketään.”
3. Olet sanonut, että epidemia tulee kulkemaan Suomen väestön läpi. Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen puolestaan totesi viime viikolla, että osan terveestä väestöstä pitäisi sairastaa tauti kesän aikana. Pitääkö terveiden, riskiryhmiin kuulumattomien nyt yleisen edun nimissä sairastaa covid-19?
”Kenenkään tavoite ei tietenkään ole sairastuttaa ketään. Se ei ole inhimillistä, eikä niin voida ajatella. Mutta pitää ymmärtää, että osan sairastuminen on väistämätön kehitys epidemiassa.
Kyseessä on hengitysteitse varsin herkästi tarttuva ja useimmilla lieväoireinen tauti, joka ennen pitkää joka tapauksessa tulee leviämään. Jos koronavirukseen olisi tehokas ja turvallinen rokote, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta sellaista ei toistaiseksi ole.
Teoriassa ihmiset pystytään ehkä pitämään erillään ikuisesti, mutta onko se sellainen maailma, jossa haluamme tai voimme elää?”
”Mitä isompi osa on ehtinyt infektion saada, sitä pienempi taudin toinen aalto on.”
4. WHO:n tuoreen, vasta-ainetesteistä saadun arvion mukaan vain 2-3 prosenttia väestöstä on monella alueella saanut covid-19-tartunnan. Kuinka suuren osan väestöstä pitäisi sairastua, jotta saavutettaisiin laumaimmuniteetti?
”Kaikki tämän tyyppiset epidemiat laantuvat sitä kautta, että ihmisille syntyy immuniteetti. Vaikka immuniteetin kestosta ei ole vielä selvää tutkimustietoa, ajatus siitä, ettei sairastaminen aiheuttaisi lainkaan suojaa, ei ole realistinen.
Sitä ei vielä tiedetä, mikä olisi riittävä osuus väestöstä suojaamaan muita. On myös ennenaikaista sanoa, miten iso osa väestöstä on käynyt jo taudin läpi.
Mitä isompi osa on ehtinyt infektion saada, sitä pienempi taudin toinen aalto on. On mahdollista, että siihen mennessä niin suuri osa väestöstä on saanut taudin, että se antaa jo suojaa muille.”
”Rajoituksia ei voi jatkaa loputtomiin.”
5. Jos epidemiaa ei voida tukahduttaa, miksi testaamista halutaan aggressiivisesti lisätä, tartuntaketjuja jäljittää ja tartunnan saaneita ja altistuneita laittaa karanteeniin?
”Nämä ovat hidastustoimenpiteitä, joilla korvataan koko väestön toimintarajoituksia. Näin epidemia ei lähde leviämään hallitsemattomasti.
Rajoituksia ei voi jatkaa loputtomiin, mutta ei pidä lähteä sillekään tielle, että luovutaan rajoituksista kokonaan. Etsimme koko ajan uusia keinoja, kuten laaja testaus, epidemian ylikuumenemisen estämiseksi.
Samalla pitää muistaa perusasiat kuten käsienpesu ja etäisyyden ylläpitäminen. Ilman niitä tilanne karkaa käsistä.”
6. Verrattuna naapurimaihin ikäihmisten kuolleisuus koronainfektioon on Suomessa selvästi matalammalla tasolla. Miksi Suomi on onnistunut, ja miten riskiryhmiä suojellaan, jos arki alkaa muuten palata normaaliin?
”Tätä asiaa joudutaan tutkimaan jälkikäteen tarkemmin. Luulen, että oikea-aikaisuus oli iso asia. Rajoitustoimet aloitettiin Suomessa epidemian kannalta pikkaisen aikaisemmassa vaiheessa kuin naapurimaissa. Väestö on myös noudattanut ohjeita hyvin.
Riskiryhmien suojelemiseksi pitää tehdä lisätoimia, se on selvä. Joidenkin ryhmien kohdalla täytyy ottaa käyttöön omia ratkaisuja, joilla vältetään altistumista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi rajoituksia ja suojautumista ikäihmisten hoidossa.
Samalla pitää ottaa huomioon kokonaisihmisyys. Ei ole yksiselitteistä, että sairaan ikäihmisen on parempi olla yksin viimeiset vuotensa.”
”Pidemmän päälle tämä käyttäytyy ihan samalla tavalla kuin muutkin vastaavat taudit”
7. Minkä asian haluaisit nostaa esiin koronakeskustelussa?
”Tätä on käsitelty poikkeuksellisena ilmiönä, mutta pidemmän päälle tämä käyttäytyy ihan samalla tavalla kuin muutkin vastaavat taudit.
Tällaisissa epidemioissa on ensin isohko epidemiapiikki. Se täytyy yrittää hoitaa niin, että ei synny ylikuolleisuutta terveydenhuollon resurssien loppumisen vuoksi.
Korona on näkynyt kuolemissa erityisesti siksi, että kyseessä on uusi tauti, jolle ei ole lainkaan suojaa väestössä. Muutenhan tämä on ollut hyvin hiljainen epidemiakevät, myös influenssan osalta.
Ennuste on, että tästä voi tulla vuosittain toistuva infektio, jonka luonne muuttuu niin, ettei se aiheuta juurikaan vakavaa tautia. Ainoa kysymysmerkki on se, että jos ensimmäinen aalto estetään kokonaan, toinen aalto voi olla yhtä iso kuin alkuperäinen arvio ennusti ilman nykyrajoituksia.”
