Koronaviruskiireen takia kaikille helsinkiläisille synnyttäjille ei tehdä enää jälkitarkastuksen sisätutkimusta - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Terveydenhoito

Koronaviruskiireen takia kaikille helsinkiläisille synnyttäjille ei tehdä enää jälkitarkastuksen sisätutkimusta

Neuvoloiden toimintaa on Helsingissä priorisoitu: kaikki synnyttäneet pääsevät terveydenhoitajan tarkastukseen, mutta lääkäriin ja sisätarkastukseen ohjataan vain oireilevat.

Koronavirustilanne on lisännyt töitä terveydenhuollossa niin, että synnyttäneiden naisten jälkitarkastusten lääkärikäyntejä on karsittu tilapäisesti.

Julkaistu: 29.4. 18:21

Helsinkiläisille synnyttäjille ei tällä hetkellä tehdä automaattisesti synnytyksen jälkeistä gynekologista sisätutkimusta. Lääkärille ja sisätarkastukseen ohjataan vain ne synnyttäneet naiset, joilla epäillään olevan synnytyksen jälkeisiä komplikaatioita.

Äidille tehdään jälkitarkastus 5–12 viikon kuluttua synnytyksestä. Jälkitarkastus tehdään, jotta voidaan todeta muun muassa mahdolliset vauriot synnytyselimissä. Vauriot havaitaan gynekologisella sisätutkimuksella.

Normaalisti Helsingissä on tehty synnyttäneille kaksiosainen jälkitarkastus, johon ovat kuuluneet käynnit terveydenhoitajan ja lääkärin luona. Helsingissä lääkäri on tehnyt heille myös sisätutkimuksen.

Nyt koronavirustilanne on lisännyt töitä terveydenhuollossa niin, että synnyttäneiden naisten jälkitarkastusten lääkärikäyntejä on karsittu tilapäisesti.

”Normaalioloissa kaikki käyvät lääkärillä jälkitarkastuksessa synnytyksen jälkeen. Nyt epidemiatyön takia työmäärä on lisääntynyt terveydenhuollossa niin äkillisesti, että kaikkea toimintaa ei normaalisti voida toteuttaa. Siksi seulontamielessä tehdyt sisätutkimukset oireettomilta on jätetty pois tilapäisesti”, kertoo ylilääkäri Ulrika Winqvist Helsingin kaupungin äitiys- ja lastenneuvolan lääkäripalveluista.

”On tärkeää, että toimintaa priorisoidaan ammattilaisten toimesta. Tietty osa seulovasta toiminnasta on jouduttu nyt jättämään vähäisemmäksi, jotta voidaan varmistaa, että lääketieteellisesti priorisoitavat asiat varmasti pystytään hoitamaan.”

Kaikki synnyttäneet pääsevät terveydenhoitajan tarkastukseen. Helsingissä terveydenhoitaja ei ole tehnyt – eikä tee nytkään – sisätutkimuksia. Jos terveydenhoitajan käynnillä tulee esiin oireita tai jotain normaalista poikkeavaa, potilas ohjataan lääkärin luo. Hän tekee myös sisätutkimuksen.

Monissa kunnissa jälkitarkastuksen sisätutkimuksia tekee myös siihen koulutuksen saanut hoitaja.

Osa synnyttäjistä on huolissaan siitä, että mahdolliset synnytyksen jälkeiset ongelmat jäävät huomaamatta ilman sisätutkimusta. Winqvist vakuuttaa, että synnytyksen jälkeiset komplikaatiot pystytään havaitsemaan ja niitä päästään hoitamaan, vaikka sisätutkimusta ei tehdä automaattisesti kaikille.

”Gynekologiset ongelmat synnytyksen jälkeen aiheuttavat potilailla oireita. Tulehdukset aiheuttavat kipuja ja vuotoja. Gynekologiset laskeumat aiheuttavat alavatsakipua, poikkeavaa vuotoa, ulostamis- ja virtsaamisongelmia. Painon tunnetta alavatsalla tulee yleensä lievemmissäkin laskeumissa. Aina kun oireita on, ohjataan lääkärille sisätutkimukseen”, Winqvist sanoo.

”Jos oireita tulisi esiin vasta myöhemmin, silloinkin voi olla yhteydessä ja pääsee lääkärille. Jos voi hyvin, ei tarvitse olla huolissaan. Oireet huomaa.”

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut helsinkiläisiin vauvaa odottaviin perheisiin muutenkin. Aiemmin kaupunki muun muassa rajoitti toisen vanhemman oikeutta olla mukana synnytyksessä.

Virustilanne näkyy neuvoloissa myös siten, että nyt osa synnyttäneistä naisista ei halua tulla neuvolaan koronavirustartunnan pelossa. Winqvistin mukaan asiakkaan omasta toiveesta osa tarkastuksista voidaan hoitaa myös etänä, jos potilaan vointi on hyvä.

”Myös lääkärin kanssa voi päästä puhumaan etänä, jos on sen tyyppistä asiaa, joka selviää sillä. Mutta aina jos on tarve, paikan päälle ja tutkittavaksi”, Winqvist sanoo.

Hänen mukaan mukaansa neuvoloissa yritetään pitää tartuntariski mahdollisimman pienenä. Potilaita kehotetaan tulemaan neuvolaan vain terveinä. Jos potilaalla on ylähengitystieoireita, häntä kehotetaan jäämään kotiin ja siirtämään tarkastusta.

Äitejä mietityttää myös se, estääkö jälkitarkastuksen sisätutkimuksen puute jälkitarkastustodistuksen saamisen. Sitä tarvitaan yleensä Kelan etuuksia varten.

Nyt Kela voi kuitenkin myöntää vanhempainrahan, vaikka äiti ei ole käynyt jälkitarkastuksessa.

”Jos terveydenhuollossa ei ole nyt resursseja jälkitarkastukseen, niin ei tarvitse olla huolissaan siitä, että jälkitarkastuksen siirtyminen vaikuttaisi vanhempainrahan maksamiseen. Vanhempainrahaa voidaan tällaisessa tilanteessa maksaa, vaikka hakija ei edellä mainitusta syystä voi toimittaa todistusta jälkitarkastuksesta”, sanoo Kelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen Kelan tiedotteessa.

Viime elokuussa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin linjasi, ettei neuvolalla ole oikeutta pitää gynekologista sisätutkimusta pakollisena osana synnytyksen jälkitarkastusta. Päätös koski tapausta, jossa synnyttänyt nainen kanteli lappeenrantalaisen neuvolan toiminnasta jälkitarkastuksessa.

Lue lisää: Äiti menettää usein vanhempainrahan, ellei suostu gynekologiseen sisätutkimukseen – Nyt apulaisoikeusasiamies linjaa, ettei tutkimus ole aina pakollinen

Äiti menettää usein vanhempainrahan, ellei suostu gynekologiseen sisätutkimukseen – Nyt apulaisoikeusasiamies linjaa, ettei tutkimus ole aina pakollinen

Perhe|Koronakevät muutti monen raskaana olevan unelmat ahdistukseksi – 900 lasta odottavaa naista kertoo peloista ja ahdistuksesta

Koronavirus|Hus tiukkana ministerille: toinen vanhempi ei saa jäädä sairaalaan vastasyntyneen kanssa – ”Vankka ammattilaisten yhteinen näkemys”

Perhe|Tasa-arvoministeri vetoaa: saisiko puoliso sittenkin jäädä perhehuoneeseen?

Poikkeusolot|Hus päätti rajoittaa tuki­henkilöiden läsnä­oloa synnytyksissä: Synnyttäjä ja kätilöt kertovat, millaista on poikkeus­arki Helsingin ainoassa synnytys­sairaalassa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat