Metsähallitus sai hiilinielutavoitteen, hakkuumäärät pienenevät jonkin verran - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Metsät

Metsähallitus sai hiilinielutavoitteen, hakkuumäärät pienenevät jonkin verran

Luonnonsuojeluliitto: Monet muutokset jäivät pieniksi, hakkuut vähenevät vain parisataa­tuhatta kuutiota vuodessa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoivat Metsähallituksen omistajapoliittisista linjauksista Helsingissä tiistaina.

Julkaistu: 30.4. 2:00, Päivitetty 5.5. 11:35

Valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus sai ensimmäistä kertaa hiilinieluja ja -varastoja koskevan tavoitteen. Sen mukaan liiketoiminnan piiriin kuuluvissa monikäyttömetsissä on kasvatettava hiilinielua vähintään kymmenellä prosentilla ennen vuotta 2035.

Samalla metsänhakkuut vähenevät jonkin verran, sillä Metsähallitukselle asetettuja hakkuutulojen tuloutustavoitetta lasketaan. Tavoite alenee tämän vuoden talousarvion määrittelemästä 139 miljoonasta 114 miljoonaan euroon hallituskauden loppuun mennessä.

Muutokset sisältyvät pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunnan tiistaina hyväksymiin omistajapoliittisiin linjauksiin vuosille 2020–2024.

Linjauksissa pyritään sovittamaan yhteen maankäytön eri muodot sekä kestävän metsätalouden, puun saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet.

Taustalla on hallituksen tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä kestävän metsätalouden harjoittaminen.

Muutokset merkitsevät sitä, että Metsähallituksen metsätaloudessa panostetaan aiempaa enemmän aktiiviseen luonnonhoitoon, ilmastokestävyyteen sekä virkistyskäytön huomiointiin.

Peitteellisen eli jatkuvan metsänkasvatuksen osuutta nostetaan 15 prosentista 25 prosenttiin uudistusluonteisista hakkuista. Lisäystä kohdennetaan erityisesti turvemaille ja virkistyskäytön kannalta tärkeille kohteille.

Hakkuumäärät pienenevät uusien tavoitteiden myötä jonkin verran.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) uskoo kuitenkin linjauksen sovittavan hyvin yhteen valtion metsien hoitoon ja käyttöön liittyvät eri tavoitteet.

”Lähtökohtana on, että voimme tehdä metsissämme useita asioita yhtä aikaa: harjoittaa metsätaloutta, vahvistaa luontoarvoja, metsästää, kalastaa ja liikkua luonnossa sekä sitoa hiiltä. Metsähallitus vastaa osaltaan teollisuuden puuntarpeesta ja edistää työllisyyttä ja aluetaloutta metsäalan arvoketjussa. Linjauksessa on huomioitu vahvasti myös eräharrastukset ja luontomatkailu valtion mailla”, Leppä luettelee tiedotteessa.

Tulostavoitteen muutokset tarkoittavat noin 50 miljoonan euron lisäpanostusta metsän- ja luonnonhoitoon ja eri tavoitteiden yhteensovittamiseen.

Luonnonsuojelualueiden osalta tehostetaan toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja parannetaan elinympäristöjen tilaa luonnonsuojelualueilla.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) korostaa ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen hillitsemisen merkitystä myös Metsähallituksen toiminnassa.

”Olen tyytyväinen, että uusien linjausten mukaan Metsähallitus osaltaan tekee yhä vahvemmin töitä kestävyyskriisin ratkaisemiseksi. Metsähallitus tukee tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen sekä ylläpitää ja kehittää luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Valtion maita hoidetaan ja käytetään niin, että ne toimivat lisääntyviä hiilinieluina ja hiilivarastoina lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”, Mikkonen sanoo tiedotteessa.

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää linjauksia luonnon ja ilmaston kannalta oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä.

Hyvää liiton mielestä on se, että hallitus kohtuullisti Metsähallituksen tuloutustavoitetta, asetti valtion metsille hiilinielutavoitteen ja edisti luonnonhoitoa. Tuloutustavoitetta olisi kuitenkin pitänyt laskea enemmän.

”Tuloutustavoitteen reippaammalla pienentämisellä olisi voitu päästä kohtuullisempiin hakkuumääriin, koska Metsähallituksen tulos tehdään hakkuilla. Vuosittaiseen 6,5 miljoonan kuution hakkuutavoitteeseen on tulossa vähennystä vain parisataatuhatta kuutiota vuodessa. Tämä on uusien linjausten selkein puute”, liitonpuheenjohtaja Harri Hölttä sanoo tiedotteessa.

Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että jatkuvan kasvatuksen tavoite nostettiin 15 prosentista 25 prosenttiin valtion maiden uudistusluonteisista hakkuista.

”Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on juuri tulossa käsittelyyn eduskunnassa, ja nyt asetettu tavoite on askel oi­keaan suuntaan”, Hölttä jatkaa.

Metsien hiilivarastoista on väännetty kättä viime aikoina. Tilastokeskuksen viime joulukuussa julkistamat tiedot Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä osoittivat, että Suomella on vielä reilusti kirittävää, jotta tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 saavutetaan.

Tilastokeskuksen mukaan hiiltä ilmakehästä sitovat hiilinielut pienenivät yli 40 prosenttia vuonna 2018. Syynä olivat ennätyssuuret metsänhakkuut.

Viime vuonna hakkuut kuitenkin taas vähenivät.

Metsähallituksella on iso rooli valtion metsien hoitajana ja hyödyntäjänä.

Metsätalous eli puun myynti tuo lähes 90 prosenttia Metsähallituksen liikevaihdosta. Metsähallitus Metsätalous oy valmistelee ja toteuttaa valtion metsien hakkuita ja harvennuksia metsätaloudellisin perustein.

Metsätalouden lisäksi Metsähallituksen vastuualueisiin kuuluvat kiinteistökehitys, luontopalvelut ja eräpalvelut. Luontopalvelut hoidetaan pääosin verovaroin, kun taas eräpalvelut rahoitetaan lupamaksuvaroista. Metsätalous ja kiinteistökehitys ovat liiketoimintaa.

Rahoitustilanne on ollut viime vuosina tiukka.

Oikaisu 30.4. kello 18.19: Jutussa kirjoitettiin aluksi, että Metsähallituksen verovaroin hoidettavia julkisia hallintotehtäviä ovat luonnonsuojelu sekä retkeilijöiden ja eränkävijöiden palvelu. Oikaisu 5.5. kello 11.35: Verovaroista hoidetaan pääosin luontopalvelut, ei metsätaloutta eikä kiinteistökehitystä, kuten jutussa ensin kerrottiin.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat