Koronakriisin pelätään uhkaavan vakavalla tavalla suomalaista hyvinvointivaltiota: ”Vaikutukset voivat olla dramaattisempia kuin itse virus” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Terveydenhuolto

Koronakriisin pelätään uhkaavan vakavalla tavalla suomalaista hyvinvointivaltiota: ”Vaikutukset voivat olla dramaattisempia kuin itse virus”

Koronaepidemia tulee myöhemmin näkymään peruspalveluiden kysynnässä. Lääkäriliiton toiminnanjohtajan mukaan vaarana on kierre, jonka seurauksena suomalainen perusterveydenhuolto murenee ja terveyserot kasvavat.

Lääkäri ja potilas vastaanotolla 3. helmikuuta espoolaisella terveysasemalla.

Julkaistu: 3.5. 2:00, Päivitetty 3.5. 13:47

”Talous ei ole itseisarvo, eikä raha voi olla motivaatio toimille, mutta kerta kaikkiaan: Jos talous romahtaa, niin terveydenhuolto ja hyvinvointivaltio romahtavat.”

Näin sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen HS:n haastattelussa tiistaina. Salminen viittasi siihen, ettei rajoitustoimia ole syytä jatkaa nykyisellään. Niillä on kova hinta.

Vastaavanlaista huolta ”hyvinvointivaltion romahtamisesta” on kuulunut muualtakin.

Entinen vihreiden poliitikko, tilastotieteilijä Osmo Soininvaara arvioi blogissaan, että nykyisten rajoitustoimien jatkaminen syksyyn 2021 saakka maksaisi 90 miljardia euroa. Tämän suuruinen menetys tarkoittaisi hyvinvointiyhteiskunnan ”täydellistä tuhoa”, Soininvaara kirjoittaa.

Soininvaaran arvio on karkea, eivätkä tällaiset kauhuskenaariot toteudu yksinään – niitä edeltää ketju poliittisia päätöksiä.

Moni asiantuntija kuitenkin jakaa huolen siitä, että nyt jylläävällä epidemialla on kauaskantoiset vaikutukset: se tulee kuormittamaan peruspalveluita ja erityisesti perusterveydenhuoltoa.

Mitä jos rajoitustoimilla on suurempia terveyshaittoja kuin itse koronaviruksella? Peruspalveluja pidetään hyvinvointivaltion kulmakivenä. Kestääkö järjestelmä taloustaantuman ja palveluiden kysynnän kasvun?

Tämä mietityttää Tampereen yliopiston terveyspolitiikan tutkijaa, dosentti Liina-Kaisa Tynkkystä.

”Koronaviruksen vaatimaan sairaanhoitoon ja torjuntaan on helppo kohdistaa rahaa. Se on selkeä ja konkreettinen asia”, hän sanoo.

Mutta Tynkkysen mukaan vaarana on se, että samalla tapahtuu ihmisten hyvinvoinnin hiljaista rapistumista. Se voi johtua siitä, että moni menettää toimeentulonsa eikä esimerkiksi tärkeitä matalankynnyksen palveluja tai harrastustoimintaa pystytä järjestämään.

Hyvinvoinnin hiljaista rapistumista tapahtuu siksikin, että kiireettömiä hoitoja on ajettu alas eri puolilla Suomea. Osa potilaista peruu myös itse jo varatun vastaanottoaikansa.

Dosentti Jouko Isolauri pitää tätä vaarallisena ilmiönä. Hän on aikaisemmin toiminut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johdossa ja sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä.

”Sanoisin, että lopulta kokonaisvaikutukset voivat olla paljon dramaattisempia kuin itse koronavirus. Kroonisten sairauksien tasapainon ylläpito huononee ja siten uusien, vaarallistenkin tautien diagnostiikka viivästyy. Tämä on tietysti inhimillinen katastrofi, mutta sillä on myös taloudellisia vaikutuksia.”

Kun kroonisten sairauksien hoito viivästyy, tulee hoidosta helposti myös vaikeampaa ja kalliimpaa, Isolauri sanoo.

Erikoissairaanhoidosta eli esimerkiksi vaikeiden kroonisten sairauksien hoidosta vastaavat sairaanhoitopiirit. Niiden toimintaa taas rahoittavat jäsenkunnat tehtyjen toimenpiteiden perusteella.

”Kunnilla on nyt vähemmän maksettavaa, kun kiireettömiä hoitoja on siirtynyt, mutta viime kädessä kustannukset tulevat kunnille. Kiinnostavaa on se, että jos talouden rattaita ei saada pian liikkeelle ja verotulot vähenevät, niin kuka tätä terveydenhuoltoa rahoittaa?” Isolauri pohtii.

Kuntien etua ajavan Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen kutsuu koronaepidemian seurannaisvaikutuksia ”tulipalopesäkkeiksi”.

Niitä syntyy hänen mukaansa mielenterveyspalveluihin ja lastensuojeluun, johon on koulujen sulkemisen aikana tullut paljon tavallista vähemmän lastensuojeluilmoituksia.

Kun tilanne palautuu normaaliksi, nyt piilossa olevat ongelmat tulevat esiin ja sosiaalipalveluiden kysyntä kasvaa, Myllärinen arvioi.

”Tilanne on näiden palveluiden osalta haastava.”

Ennen sote-uudistuksen toteutumista kunnat vastaavat peruspalveluiden järjestämisestä. Niitä ovat esimerkiksi lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä perusterveydenhuolto.

Taakkana on kuntien talous. Se oli ongelmissa jo ennen epidemian alkua.

Kun taloustilanne yleisesti heikkenee ja ihmisiä joutuu työttömiksi, kutistuu kuntien verotulopohja entisestään. Ahdinkoa pyritään helpottamaan kunnille suunnattavalla yli miljardin euron tukipaketilla, josta hallitus päätti huhtikuun alussa kehysriihessä.

Hallituksen tavoitteena on kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan turvata kaikkien keskeisten peruspalvelujen järjestämisen edellytykset, valtiovarainministeriön tiedotteessa kerrottiin.

Kuntaliitto on kuitenkin arvioinut, että epidemia heikentäisi tänä vuonna kuntataloutta noin 1,8 miljardilla eurolla. Kehysriihessä luvattu tuki ei siis liiton mukaan riittäisi sellaisenaan paikkaamaan lovea.

Kuntien talousahdinko tietää todennäköisesti tarkkaa priorisointia: kunnan on punnittava mihin rahaa voidaan laittaa ja mistä sitä voidaan leikata.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäen mukaan vaarana on kierre, jonka seurauksena suomalainen perusterveydenhuolto murenee ja terveyserot kasvavat. Hänen huolenaan on se, että kunnat päätyvät leikkaamaan juuri perusterveydenhuollosta eli kuntien terveyskeskuksien toiminnasta.

Terveyskeskukset ovat muutenkin entistä vaikeammassa tilanteessa.

Suuri osa työssä käyvistä kuuluu sellaisen työterveyshuollon piiriin, joka kattaa sairaanhoitopalvelut. Jos työt loppuvat, lakkaa työterveyshuoltokin. Ihmisten jäädessä työttömiksi, entistä useampi kääntyy terveyskeskusten puoleen.

”Jos tälle porukalle ei ole kunnon palveluita, hyvinvointierot tulevat väistämättä kasvamaan. Syntyy kierre, joka uhkaa jakaa väestöä parempiosaisiin, eli heihin joilla on työterveyshuolto tai yksityinen sairausvakuutus, ja huonompiosaisiin, joilla voi olla vaikeuksia päästä terveyskeskuksen palveluihin”, Myllymäki sanoo.

”Olennaista on nyt se, miten saadaan taloutta auki, jotta meillä ei ole puoli Suomea työttömänä.”

Hallitus pohtii sunnuntaina yhteiskunnan asteittaista avaamista.

Neuvottelujen pohjana toimii valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen työryhmän raportti, jossa on oletettavasti arvioitu myös sitä, millaisia seurannaisvaikutuksia rajoitustoimilla ja taantumalla on ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Jyväskylän yliopiston terveystaloustieteen professorin Petri Böckermanin mukaan syvän taloustaantuman vaikutus väestön keskimääräiseen terveydentilaan on selvä. Se heikkenee.

”Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa terveyden heikkenemistä, mikä heijastuu perusterveydenhuollon tarpeeseen ja kulutukseen. Pitkittyessään työttömyys aiheuttaa myös huomattavia negatiivisia vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin, mikä näkyy sosiaalipalveluiden kysynnässä.”

Kaikkein olennaisin keino ehkäistä näitä taantuman seurannaisvaikutuksia on pyrkiä torjumaan pitkäaikaistyöttömyyttä, Böckerman sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, ettei esimerkiksi koronapandemian aiheuttama taloudellinen taantuma itsessään romahduta terveydenhuoltojärjestelmiä, vaikka palveluiden kysyntä kasvaisikin. Kyse on ennemminkin siitä, minkälaisia poliittisia päätöksiä tehdään ja miten resursseja kohdennetaan.

Böckermanin mukaan tässä vaiheessa on myös hankala arvioida sitä, syntyykö äärimmäisiä terveyshaittoja eli kuolleisuutta enemmän itse koronaviruksen vai sen aiheuttaman taantuman seurauksena. Selvää on kuitenkin se, että virus ja taantuma iskevät erilaisiin ihmisryhmiin.

”Talouskriisi kohdistuu niihin henkilöihin, jotka ovat lähtökohtaisesti työikäisiä. Koronaviruksen aiheuttaman taudin kuolleisuusriski taas kohdistuu voimakkaammin ihmisiin, jotka eivät enää ole työmarkkinoilla.”

Epidemia|Onko epidemia hidastunut jo liikaa? Pitäisikö koronavirus tukahduttaa nyt kokonaan? THL:n Mika Salminen vastaa seitsemään kysymykseen Suomen strategiasta

Hallituksen toimet|Hallitus pohtii kirjastojen avaamista – HS kävi läpi, mitä päätöksiä on odotettavissa, kun hallitus sunnuntaina neuvottelee rajoitusten purkamisesta

Talous|Mitä velkaiset Espoo ja Vantaa tekevät, kun budjetista katosi pohja koronan vuoksi?

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat