Etäpääsykokeiden kevät Suomen korkeakouluissa lähti käyntiin kehnosti. Itä-Suomen yliopistossa maanantaina pidetty ensimmäinen sähköinen etäpääsykoe ei toiminut, vaan jätti osan hakijoista linjoille odottelemaan ”hissimusiikkia” kuunnellen.
Kun kokeeseen lopulta pääsi, aikaa oli monella kulunut hukkaan jo niin, että koetta ei ehtinyt tehdä kokonaan. Yliopisto valitsee osan hakijoista soveltuvuuskokeeseen kasvatustieteen kelpoisuusopintojen sähköisen pääsykokeen perusteella.
HS:ään yhteyttä ottanut hakija kertoi odottaneensa it-tukeen ensin 40 minuuttia ja sen jälkeen vielä kymmenen minuuttia lisää saadakseen varalinkin.
Hakijan mukaan osalle vastausaikaa jatkettiin ilmeisesti puolella tunnilla, kun hän itse sai 20 minuuttia lisäaikaa. Hakija ei kertomansa mukaan ehtinyt vastata kiireessä kaikkiin tehtäviin.
Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä kertoo saaneensa jo illalla kokeesta raportin, jossa todettiin, ettei se mennyt ihan putkeen.
Yli 800 hakijan joukossa ongelmia etäkokeen loppuun suorittamisessa oli tämänhetkisen tiedon mukaan noin sadalla hakijalla.
”Etäkokeessa oli iso suorittajajoukko, yhteensä 777. Tämäntyyppisiä kokeita tulee toki muitakin, ja siitä lähdetään, että näiden pitää onnistua.”
Määtän mukaan ongelmat olivat ehkä siinä, että kaikki hakijat eivät noudattaneet annettuja ohjeita, mikä sotki järjestelmää. Osa palasi kokeen osioissa taaksepäin vastoin ohjeita.
”Selvitämme vielä, mitä kokeessa on tapahtunut ja sitä, missä määrin kyse on yhtäältä yliopiston, toisaalta ehkä hakijoiden vastuulle kuuluvista asioista. Eri kokeissa käytetään erilaisia alustoja ja erilaisia tietoteknisiä järjestelmiä.”
Niille hakijoille, joiden koe todistettavasti tietoteknisistä syistä epäonnistui, Itä-Suomen yliopisto aikoo tarjota toisen mahdollisuuden.
Määtän mukaan tietotekniset ongelmat selvinnevät kokeessa käytetyn järjestelmän lokitiedoista.
”Tämä on hyvin valitettava tilanne, josta olemme pahoillamme. Ilman muuta näille hakijoille, joilla oli ongelmia kokeeseen kirjautumisessa tai sen tekemisessä aikarajoituksen vuoksi, annetaan mahdollisuus jollakin tavoin tehdä koe uusiksi”, sanoo Määttä.
Jos kaikki eivät pääse järjestelmään sisään, ei voida puhua tasa-arvoisesta kokeesta, Määttä toteaa.
”On selvää, ettei ole mahdollista, että jotkut saavat tehdä koetta selvästi pitempään ja toisilla on teknisiä haasteita ja joutuvat tekemään kokeen lyhyemmässä ajassa. Asia totta kai korjataan.”
Etäkoetilanteita on Määtän mielestä arvioitava hakijoiden oikeusturvaa ymmärtäen.
”Teknisistä syistä johtuvia oikeusturvaloukkauksia ei tule tapahtumaan, vaan ne korjataan”, Määttä lupaa.
Itä-Suomen yliopisto on yhteydessä hakijoihin, joilla oli kokeessa teknisiä ongelmia. ”Hakukohde selvittää parhaillaan, miten asia ratkaistaan. Olen antanut ohjeen, että niille, joilla koe epäonnistui, täytyy järjestää uusi koe”, kertoo Määttä.
”Valitettavasti kun etäkoevalintajärjestelmään on jouduttu siirtymään, oli ennakoitavissa, että jotain tällaista tulee tapahtumaan. Sitä varten on varasuunnitelmia, ja tässä tapauksessa se tarkoittaa kokeen osittaista uusimista osalle hakijoista”, sanoo Määttä.
Yliopistot ovat Määtän mukaan käyneet läpi monenlaisia etäkokeisiin liittyviä ongelmatilanteita ja niihin varautumista.
”Hakijoiden oikeusturva ja reilu mahdollisuus saada näyttää osaamisensa on tärkeä asia tässä tilanteessa. Tilanteet, kuten verkkokatkokset, tulevat yllättäen, mutta erilaisia skenaarioita on mietitty etukäteen”, Määttä vakuuttaa.
Useissa sähköisissä etävalintakokeissa tullaan Määtän mukaan järjestämään mahdollisuus testata järjestelmää etukäteen. Näin toimittiin hänen mukaansa myös maanantain kokeessa.
Yliopiston päättämien valintaperusteiden mukaan hakijan vastuulla on omien laitteiden ja oman nettiyhteyden toimivuus. Yliopiston vastuulla taas on esimerkiksi järjestelmän ja alustan toimivuus.
Toimivatko kevään etäpääsykokeet tästä edespäin, vaikka alku oli näin huono?
”Uskon, että toimivat. Meillä on erittäin pätevä porukka tietotekniikkapuolella valtakunnallisesti”, Määttä sanoo.
