Viimeinen kierros - Kotimaa | HS.fi

Maria on haaveillut äidiksi tulosta parikymppisestä, mutta sopivaa kumppania ei löytynyt.

Viimeinen kierros

Lapsettomuushoidoilla hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa vain alle 40-vuotiaita. Itsellisesti lasta toivova Maria, 39, pelkää jäävänsä lopullisesti lapsettomaksi, sillä koronakriisi katkaisi hedelmöityshoidot. Tänään vietetään lapsettomien lauantaita.

Julkaistu: 9.5. 2:00, Päivitetty 9.5. 7:57

Nyt on päätettävä, haluanko yrittää saada lapsen. Mies ei ehdi enää tähän kuvioon mukaan.

Näin kirjoitti nimimerkki Viuhti V eli Maria blogissaan, kun hän vihdoin oli tehnyt päätöksen lapsettomuushoitojen aloittamisesta. Hän täytti pian sen jälkeen 39 vuotta.

Tänään vietetään lapsettomien lauantaita. Hedelmällisen iän ohittaneista naisista joka viides jää kokonaan lapsettomaksi ja miehistä lähes joka kolmas. Syitä lapsettomuuteen on monia.

Maria kutsuu itseään elämäntilannelapsettomaksi. Aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi hän ei halua esiintyä jutussa koko nimellään.

Maria on haaveillut lapsesta aina 25-vuotiaasta lähtien. Sopivaa kumppania ei kuitenkaan ensin löytynyt, sitten avopuoliso ilmoitti kolmen vuoden yhdessäolon jälkeen, ettei haluakaan lasta.

Nyt Maria odottaa pääsyä hedelmöityshoitoihin yksin.

Päätös hoitoihin lähtemisestä ei ollut helppo. Siksi lopullisen päätöksen tekeminen vei aikaa.

”Mietin paljon, onko lapsen hankkiminen yksin oikein lasta kohtaan ja miten pärjäisin”, hän kertoo.

Samalla hän teki surutyötä siitä, ettei saisikaan jakaa vanhemmuutta kenenkään kanssa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) aloitti alkuvuodesta lapsettomuushoidot lahjasukusoluilla. Se tarkoitti, että myös itsellisillä naisilla ja naispareilla on mahdollisuus hedelmöityshoitoihin.

”Se oli pieni juhlan paikka meille kaikille itsellisesti lasta toivoville”, Maria kertoo.

Hän oli ehtinyt käydä yhden inseminaatiohoitojakson jo yksityisellä klinikalla. Inseminaatio tarkoittaa siittiöiden ruiskutusta kohtuonteloon.

Taloudellisista syistä Maria hakeutui hoitoihin julkiselle puolelle, kun se tuli mahdolliseksi.

Aika on kuitenkin nyt käymässä hänellä vähiin. Hoidoissa on takaraja: 40 vuotta. Mikäli hoitopäätöksen on ehtinyt saada ennen 40 vuotta täytettyään, lahjasukusoluhoitoja voi vielä saada.

”Oli pieni järkytys, kun sain kuulla ikärajasta. Olisin halunnut tietää sen aiemmin”, Maria kertoo.

 ”Oli pieni järkytys, kun sain kuulla ikärajasta.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler kertoo, ettei laissa ole asetettu lapsettomuushoidoille tarkkaa ikärajaa, vaan kyse on klinikoiden omista päätöksistä.

Julkisella puolella lapsettomuushoitojen piiriin pääsee Gisslerin mukaan yleensä noin 40 ikävuoteen asti, joskus 43-vuotiaaksi asti.

Yksityisillä klinikoilla yläikäraja lapsettomuushoitoihin on yleensä noin 45 vuotta. Miehille vastaavaa ylärajaa ei usein ole.

Kela puolestaan korvaa lapsettomuushoitoja alle 43-vuotiaille.

Kyse on osittain resursseista. Kun hoitoja tarjotaan laajemmalle joukolle, täytyy niitä myös jotenkin rajata.

Husin apulaisylilääkäri Varpu Ranta kertoo, että hoitoja suunnitellessa arvioidaan niiden onnistumismahdollisuudet.

Vaikka moni 40-vuotias nainen voi vielä saada lapsen, hedelmöityshoidoissa ikä vaikuttaa hoitojen omilla sukusoluilla onnistumiseen merkittävästi.

”Mahdollisuus onnistua tulisi olla vähintään noin 10 prosenttia, jotta hoidot voidaan julkisella puolella aloittaa. Tähän arvioon vaikuttavat muutkin tekijät kuin ikä”, Ranta kertoo.

Hän toivoisi, että tieto iän vaikutuksesta naisen hedelmällisyyteen leviäisi ja hoitoihin hakeuduttaisiin mieluummin hieman aiemmin. Lapsettomuushoitoja joutuu usein myös odottamaan.

”Ihmisillä on monia erilaisia syitä, miksi hoitoihin hakeudutaan silloin, kun hakeudutaan. Aina esimerkiksi elämäntilanteelle ei voi mitään”, Ranta sanoo.

Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Johanna Repo kertoo, että moni lapsettomuushoitoihin hakeutuva kokee ikärajan epäoikeudenmukaiseksi.

”Varsinkin kun monet itselliset naiset tai naisparit ovat jääneet odottamaan, että hoidot julkisella puolella tulisivat mahdolliseksi myös heille ja ikäraja tulee siksi vastaan.”

Repo toivoisikin, että lapsettomuushoitojen resursseja ja kriteerejä arvioitaisiin julkisella puolella uudelleen, jos mahdollisuuksia on myöhemminkin.

Korona tuo stressiä ja epävarmuutta hedelmöityshoidoissa oleville tai niitä odottaville, sanoo hoitojonossa oleva helsinkiläinen Maria. Aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi hän ei esiinny jutussa koko nimellään.

Koronaviruspandemian vuoksi lapsettomuushoidot ovat julkisella puolella olleet tauolla.

Tällä viikolla Hus ilmoitti aloittavansa ovulaatioinduktio- ja inseminaatiohoidot sekä pakastettujen alkioiden siirtämisen uudelleen.

Koeputkihedelmöityksiä ei kuitenkaan siihen liittyvien riskien vuoksi voida vielä aloittaa.

Monien muiden tapaan Maria joutuu siksi myös vielä odottamaan hoitojensa alkamista.

”Olen ikäni puolesta siinä porukassa, jonka ei kannata odottaa hoitojen aloittamista hetkeäkään. Nyt kun olen vihdoin siinä pisteessä, ettei toimeen ryhtymiselle ole enää muuta estettä, tulee maailmanlaajuinen pandemia”, Maria kuvaa.

Häntä mietityttää, kuinka monelle hartaasti lasta toivoneelle ihmiselle tilanne voi tarkoittaa lopullista lapsettomuutta.

”Ja olenko minä ehkä yksi heistä.”

Noin puolet hoidot aloittavista yli 35-vuotiaita

Suomessa tehdään vuosittain noin 13 000 hedelmöityshoitoa.

Noin puolet hoidot aloittavista on 35 vuotta täyttäneitä.

Tehdyistä hoidoista noin 70 prosenttia on koeputkihedelmöityshoitoja ja vajaat 30 prosenttia inseminaatiohoitoja.

Koeputkihedelmöityshoidoista lapsen syntymään etenee noin 20 prosenttia. Inseminaatiohoidoissa vastaava osuus on noin 10 prosenttia.

Hus alkaa tarjota lapsettomuushoitoja myös naispareille ja yksinäisille naisille

Hedelmöityshoitoihin hakeutuvista puolet on yli 35-vuotiaita – Yli 40-vuotiaille naisille omien solujen toimimattomuus voi tulla hyvinkin suurena yllätyksenä

Kun mies lähti, sairaala lopetti Satu Kemppaisen hedelmöitys­hoidot – Alkoi turhauttava matka hoito­viidakkoon, mutta nyt Kemppaisen kohdussa liikkuu lapsi

Raskaus|Koronavirus lopetti lapsettomuushoidot – luomuraskauksia ei silti tarvitse välttää

Seuraa uutisia tästä aiheesta