Salaista suurvaltojen viestilinjaa osoittavien tolppien bongailusta tuli korona-ajan huvia hämeenlinnalaiselle polkujuoksuseuralle - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Harrastukset

Salaista suurvaltojen viestilinjaa osoittavien tolppien bongailusta tuli korona-ajan huvia hämeenlinnalaiselle polkujuoksuseuralle

”On jännittävää miettiä, että jalkojen alla kulki ajoittain erittäin tärkeitäkin asioita ilman, että me tiesimme asiasta yhtään mitään”, sanoo aiheeseen perehtynyt professori.

Jussi Suonio (vas.), Jussi Näri ja Kaija Järvi näyttävät metsässä Hämeenlinnassa tolpan, joka osoitti aikanaan supervaltojen välisen kuuman linjan sijainnin maan alla.

Julkaistu: 9.5. 2:00, Päivitetty 9.5. 8:44

”Siinä se tököttää, ja harva tietää, mikä se on.”

Hämeenlinnalaisen Kaija Järven toteamukseen kiteytyy paljon. Pelloilla ja metsissä seisoo Suomessa yhä valtava määrä hieman yli metrisiä punaisia terästolppia, joiden kärjessä on pieni metallilaatta. Siinä lukee Posti- ja lennätinlaitos. Ja kun katsoo maastossa vähän kauemmas, saattaa nähdä toisen samanlaisen tolpan, sitten kolmannen. Ne muodostavat linjan.

Tolpat ovat eräänlainen kylmän sodan reliikki, yhä suomalaisessa maastossa näkyvä muistuma ajasta, jolloin ydinsodan uhka oli todellinen. Tolpat muodostavat linjan halki Etelä-Suomen itä-länsisuunnassa ja osoittavat maastossa kohdan, josta aikanaan kulki salainen, suora viestiyhteys Moskovan ja Washingtonin välillä, suomalaisen pellon tai metsänpohjan alla metrin syvyydessä.

Järvi on polkujuoksuseura Tawastia Trail Clubin puheenjohtaja, joka sai viime viikolla idean seuran yhteishankkeesta kuultuaan tolppien tarkoituksesta kaveriltaan. Järvi pani seuran jäsenille pystyyn haasteen, jossa jäsenet voivat postata seuran Facebook-sivuille löytämänsä tolpan kuvineen ja gps-koordinaatteineen.

Niin on alkanut muodostua Hämeenlinnan kartalle kilometrejä pitkä selvä tolppalinja yhteydestä, jonka sijainti oli aikanaan salainen. Tolpissa on juokseva numerokoodi.

Tawastia Trail Clubin puheenjohtaja Kaija Järvi ja kylmästä sodasta muistuttava tolppa metsikössä Hämeenlinnassa.

Korona liittyy tähänkin tarinaan. Idean takana on ajatus siitä, että tolppabongailu voi olla polkujuoksijalle hauska lisämauste harjoitteluun nyt, kun ei saa juosta muiden kanssa. Laji onkin ehkä suunnistuksen ohella paras tapa päästä niitä löytämään.

”Olen vuosia juossut näissä maisemissa ja olen aina ihmetellyt tolppia, että mitä ne ovat”, Järvi sanoo.

”Miten paljon työtä on vaatinut, että tällainen konkreettinen kaapeli on vedetty Moskovan ja Washingtonin välille. Ja millaisen salassapitovalan tekijät ovat joutuneet vannomaan”, hän pohtii.

Yksinäinen kuuman linjan tolppa Jukolan koulun vieressä Hämeenlinnassa.

Toinen seuran jäsen, Jussi Suonio, sanoo löytäneensä tolppia vajaan kymmenen kappaletta viimeaikaisilla lenkeillään. Hänkin sanoo miettineensä usein, mitä ne ovat.

”Kun kuulin haasteesta, ajattelin, että onpa makea juttu ja aloin etsiä niitä. Olen alkanut katsoa maastoa eri tavoin”, hän naurahtaa.

Kuuma linja oli Moskovan ja Washingtonin välillä kulkeva yhteys, jonka tarkoitus oli olla supervaltojen nopea hätälinja. Viime kädessä sillä olisi voitu ehkäistä ydinsota.

Se rakennettiin Kuuban ohjuskriisin jälkeen vuonna 1963, koska Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn ja Neuvostoliiton johtajan Nikita Hruštšovin välille tarvittiin nopeampi yhteys.

Neuvostoliiton rahtilaiva vierellään Yhdysvaltojen hävittäjäalus lokakuussa 1962 Kuuban vesillä. NL siirsi ydinohjuksia laivoilla Kuubaan.

Yhdysvaltain tiedustelun ottama kuva paljastaa NL:n ballististen ohjusten laukaisualueen Kuubassa lokakuussa 1962. NL veti lopuksi ohjuksensa Kuubasta.

Suomi sijaitsi yhteyden kannalta olennaisessa paikassa, joten se linjattiin Etelä-Suomen läpi, kahta eri reittiä itärajalta Turkuun ja Porkkalaan. Suomesta se eteni Tukholmaan, sieltä edelleen Kööpenhaminaan ja Lontooseen, sitten meren pohjassa Yhdysvaltoihin.

Ohjuskriisi 1962 oli molemmille valtioille hiuksia nostattava läheltä piti -tilanne, jonka aikana ymmärrettiin nopean viestiyhteyden tärkeys. Vastoin harhaluuloa se ei ollut puhetta välittävä linja, vaan salattua tekstiä, jota lähetettiin ja vastaanotettiin Suomessa Posti- ja lennätinlaitoksen telex-verkossa. Linja oli aktiivisessa käytössä vuoteen 1978 asti.

HS kirjoitti linjasta syksyllä 2015 ja viikkoa myöhemmin uudelleen, kun ensimmäinen juttu sai aikalaiset ihmiset muistelemaan kuumaa linjaa.

Aihetta valotti laajasti myös eläkkeellä oleva professori Heikki Oja kirjoituksessaan Tekniikan Waiheita -julkaisussa 2017.

Oja kertoo kiinnostuneensa kuumasta linjasta muutama vuosi sitten, kun hänen kesämökkinsä läheltä löytyi metsää karsiessa salaperäinen punainen tolppa. Kyläläiset kertoivat tolppien tarkoituksesta, joka häntä aluksi epäilytti, mutta lopuksi selitystä oli uskottava. Hän pääsi myös käymään naapurinsa lunastamassa, käyttämättömäksi jääneessä vahvistinasemassa, jossa oli vielä Nokian ja Motorolan laitteita sisällä.

Näitä asemia näkee vielä tien varrella hänen mukaansa esimerkiksi Kouvolan ja Lappeenrannan välillä tai Hämeenlinnasta länteen päin.

”On jännittävää miettiä, että jalkojen alla kulki silloin ajoittain erittäin tärkeitäkin asioita ilman, että me tiesimme asiasta yhtään mitään”, hän sanoo nyt.

Hämeenlinnalaisen ojan pientareella seisoessa on hauska kuvitella, miten paineistetussa kaapelissa maanpinnan alla on sykkinyt yhteys kahden supervaltion välillä. Mitä nyt välillä suomalainen kaivinkonekuski saattoi sen vahingossa ojaa kaivaessaan katkaista.

”Olemme löytäneet Hämeenlinnan lounaispuolelta kaikkiaan viitisenkymmentä tolppaa. Kun löysimme toistaiseksi viimeisen tolpan Turkuun johtavan tien varresta, oli helppoa piirtää jana kartalle ja päätellä, missä linja Turkuun on mennyt”, kertoo seuran jäsen Jussi Näri.

Seura kannustaakin muita etsimään omilta alueiltaan samoja tolppia – niitä, jotka eivät vielä ole jääneet uusien talojen, parkkipaikkojen ja tielinjausten alle.

Suurvaltojen hätäyhteys

Kuuma linja oli kaukokirjoitin- eli teleksiyhteys.

Kuuma linja kulki reittiä Moskova–Helsinki–Tukholma–Kööpenhamina–Lontoo–Washington.

Vuonna 1978 kuuma linja siirtyi satelliittiyhteyteen. Suomen kautta kulkenut linja jäi varalle vuoteen 1988.

Kylmän sodan kuuma linja kulki Suomen läpi – tarkka reitti yhä salassa

Kylmän sodan kuumaa linjaa supervaltojen välillä ohjattiin Helsingin Postitalosta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?