Viranomaiset torjuvat arvostelun korona­virus­tilanteen huonosta hoitamisesta Helsinki-Vantaalla: Näin THL ja ministeriöt selvittivät toimiaan - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Viranomaiset torjuvat arvostelun korona­virus­tilanteen huonosta hoitamisesta Helsinki-Vantaalla: Näin THL ja ministeriöt selvittivät toimiaan

Apulaisoikeuskansleri sai neljältä viranomaiselta selvitykset koronatilanteen hoidosta Helsinki–Vantaan lentoasemalla.

Finavian Vilhelmiina Ylinampa ohjasi Suomeen palaajia takseihin Helsinki-Vantaan lentoasemalla 27. maaliskuuta Kuva: Sami Kero / HS

Julkaistu: 11.5. 19:46

Viranomaiset torjuvat arvostelun koronavirustilanteen huonosta hoitamisesta Helsinki–Vantaan lentokentällä.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaiselle antamissaan selvityksissä ne painottavat, että uudessa tilanteessa toimittiin niin ripeästi kuin mahdollista mutta kuitenkin kansalaisten perusoikeuksia kunnioittaen.

Viranomaisia alettiin maaliskuun lopulla arvostella julkisuudessa muun muassa siitä, että ulkomailta palaavat matkustajat saattoivat vapaasti poistua lentokentältä julkisilla kulkuvälineillä. Matkustajia ei myöskään ohjattu parin viikon kotikaranteeniin.

Apulaisoikeuskansleri Puumalainen pyysi asiasta selvitystä sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), liikenne- ja viestintäministeriöltä sekä ulkoministeriöltä.

THL kiittelee selvityksessään sujuvaa yhteistyötä eri lentokenttätoimijoiden kanssa. Sen mukaan laitoksen tuottamat materiaalit ovat saaneet kentällä hyvän näkyvyyden.

Käytössä on ollut muun muassa useita näyttöjä lähtöauloissa, kaikkien lähtöporttien infonäytöt sekä ympäri kenttää noin 30 käsidesipistettä varustettuna THL:n ohjeilla.

Jaossa on ollut painettuja koronaohjeita useilla kielillä sekä julisteita.

”Kentän läpi on käytännössä ollut mahdotonta kävellä huomaamatta koronaan liittyviä viestejä”, THL korostaa.

THL toteaa, että Suomeen saapui Finavian tietojen mukaan helmi- ja maaliskuussa päivittäin 20 000–25 000 lentomatkustajaa.

”Tällaiseen matkustajamäärän terveystarkastus rajalla ja ohjaaminen suoraan karanteeniin on nykyisen lentokenttätoiminnan puitteissa käytännössä mahdotonta.”

Kaikissa selvityksissä korostetaan, että laki asettaa rajat viranomaisten toiminnalle.

Laissa ei esimerkiksi ole säännöstä joukkokaranteenista, THL toteaa. Tartuntatautilain mukaan henkilön voi määrätä karanteeniin vain kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkäri.

THL:n mukaan vaarallisten tartuntatautien torjuntaan on kuitenkin ollut olemassa ohjeet, ja eri toimijoiden kesken on myös harjoiteltu säännöllisesti. Viimeksi harjoitus oli joulukuussa 2019 lentoasemalla Tullin tiloissa.

”Toimintaohje on kuitenkin laadittu yksittäisten vaarallisten tartuntatautitapausten hoitamiseksi eikä se näin ollen ole täysin sovellettavissa pitkäkestoiseen pandemiatilanteeseen.”

Kun koronavirustilanne alkoi eskaloitua Kiinassa tammikuun puolenvälin jälkeen, yhteydenpito eri tahojen välillä tuli päivittäiseksi. Ringissä olivat mukana THL, Finavia ja muut lentokentän toimijat, liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Tulli. Lentokentälle toimitettiin päivittäin muun muassa THL:n tilannekuva.

Sähköpostien lisäksi tammi–maalikuussa pidettiin viikoittain kokouksia. Maalikuussa ne muuttuivat etäkokouksiksi. Näissä palavereissa on käsitelty tilannekuvaa sekä järjestelyjä kentällä.

THL kertoo myös tuottaneensa matkustajille tarkoitettua ohjeistusta ensin epidemia-alueilta tulevissa koneissa jaettavaksi. Helmikuun alusta lähtien ohjeita on jaettu lentokentällä.

”Ohjeita on tarkennettu aina tilanteen muuttuessa niin nopeasti, kuin on ollut mahdollista. Finavia ja Tulli ovat tarjonneet omat viestintäkanavansa käyttöön viipymättä. He ovat myös pyydettäessä laittaneet painettuja esitteitä ja rollup-julisteita esille terminaaleihin”, THL kiittelee.

THL luettelee selvityksessään yksityiskohtaisesti, mitä materiaalia se on tuottanut. Ensimmäinen matkustusohje lentoyhtiöille tehtiin 4. helmikuuta. Ohje toimitettiin ensin Finnarille ja sen jälkeen muille lentoyhtiölle porrastetusti. Ohje oli ensin suomeksi ja englanniksi, mutta pian se käännettiin viidelle muulle kielelle.

Tämän jälkeen erilaisia ohjeita tehtiin THL:n selvityksen mukaan kiihtyvällä tahdilla.

14. maaliskuuta alkaen jokaiselle Suomeen saapuvalle matkustajalle lähetettiin tekstiviestinä koronavirustilannetta koskeva tiedote. Siinä suositeltiin sopimaan työ-, opiskelu- tai päivähoitopaikan kanssa kahden viikon poissaolosta.

Ensimmäinen maininta matkustajien karanteenia vastaavista oloista tuli ohjeisiin 20. maaliskuuta. STM oli edellisenä päivänä toimittanut THL:lle hyväksytyn ohjeistuksen.

Ohjeistuksen muutos johtui siitä, että hallitus päätti 16. maaliskuuta poikkeusoloista, STM kertoo omassa selvityksessään. Tällöin myös linjattiin, että ulkomailta palaavat Suomessa asuvat henkilöt ohjataan kahdeksi viikoksi karanteenia vastaaviin oloihin.

Tällöin piti STM:n mukaan myös harkita, mitä karanteenia vastaavat olot tarkoittavat kansalaisten perusoikeuksien sekä muun sääntelyn kannalta. Onko esimerkiksi mahdollista maksaa henkilölle tartuntatautipäivärahaa tai vastaavaa korvausta, jos hän joutuu olemaan poissa töistä hallituksen linjauksen takia eikä tartuntatautilääkärin määräyksestä?

17. maaliskuuta oli vuorossa seuraava kiristys, kun hallitus päätti tiettyjen rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta. Myös lentoliikenne rajoitettiin välttämättömään liikkumiseen.

Tämän takia lentoyhtiölle lähti 18. maaliskuuta ilmoitus, jossa Traficom kielsi Suomen rajojen ulkopuolelta saapuvan lentoliikenteen Suomen ilmatilassa muutamin poikkeuksin, kertoo liikenne- ja viestintäministeriö.

Terveydenhuollon ammattilaiset olivat saapuvia matkustajia vastassa 25. maaliskuuta alkaen. Kuulutuksia lentokentällä lisättiin ja ulkomailta saapuvia kehotettiin välttämään julkista liikennettä.

Parin päivän päästä kontrollia kiristettiin lisää. Kaikkien saapuvien matkustajien piti täyttää lomake, jossa selvitettiin kunkin tilanne. Sen jälkeen hänet ohjattiin joko omatoimisesti eteenpäin, terveydenhuollon neuvontapisteeseen tai ajojärjestelijän palvelupisteeseen.

Julkista liikennettä lentokentälle ja sieltä pois rajoitettiin 27. maaliskuuta alkaen.

STM toteaa, että virheitäkin sattui. Helsinki-Vantaalla sijaitseva vastaanottopiste ei aluksi ollut parhaassa mahdollisessa paikassa, joten jatkolennoille menijät saattoivat ohittaa sen. Epäkohta korjattiin heti, kun se huomattiin.

Selvityksissään ministeriöt muistuttavat toimivaltansa rajoista. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että sen alaisella Traficomilla ei ole toimivaltaa velvoittaa Finaviaa toimiin. Kaikki on perustunut tilanteen vaatimaan joustavaan yhteistyöhön ja kommunikointiin.

STM korostaa, että poikkeusoloista huolimatta on pitänyt ottaa huomioon myös kansalaisten perusoikeudet.

”Ennen toimenpiteitä on jouduttu punnitsemaan huolellisesti erilaisia oikeudellisia ja toiminnallisia seikkoja.”

Tavoitteena on STM:n mukaan ollut ratkaisu, joka on ollut parhaaseen tietoon nähden tehokkain mutta samalla rajoittanut vähiten vähiten perusoikeuksia.

Ulkoministeriö toteaa omassa vastauksessaan, että sen vastuulle eivät kuulu Suomessa tapahtuvat toimenpiteet.

Ulkoministeriö mainitsee järjestäneensä Finnairin kanssa 13 kotiutuslentoa. Niillä on saapunut Suomeen 2 600 matkustajaa. Heistä puolet olivat suomalaisia, loput muiden Pohjoismaiden tai EU:n kansalaisia.

Ulkoministeriö kertoo lisäksi yrittäneensä järjestää maaliskuussa Finnairin henkilökunnalle 5 000 hengityssuojainta Huoltovarmuuskeskuksen varastoista. Niitä ei kuitenkaan ollut saatavissa.

Paluulennot|Helsinki-Vantaalla ei ohjeisteta vieläkään ulkomailta palaavia menemään kahdeksi viikoksi kotiin – Finavia odottaa ohjeita THL:ltä

Varautuminen|Helsinki-Vantaan lentoasemalla alettiin vihdoin ohjeistamaan Suomeen palaajia karanteeniin jäämisestä

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat