Kevään paras ylioppilas­koetulos saavutettiin ”aika vähällä lukemisella”, kertoo 10 laudaturia ja yhden eximian kahminut Matias Mäkiranta - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Ylioppilaat

Kevään paras ylioppilas­koetulos saavutettiin ”aika vähällä lukemisella”, kertoo 10 laudaturia ja yhden eximian kahminut Matias Mäkiranta

Kevään ennätystuloksen Tampereen lyseon lukiosta kirjoittanut Mäkiranta haluaa korostaa asioiden ymmärtämistä ja kriittistä ajattelua pänttäämisen sijaan. Mäkiranta kiittää lukiotaan joustavuudesta, sillä lukiovuosina hänelle kertyi paljon poissaoloja järjestötehtävien vuoksi.

Matias Mäkiranta kirjoitti 10 laudaturia ja yhden eximian Tampereen lyseon lukiosta.

Julkaistu: 12.5. 14:45

Tänä keväänä valmistuu noin 25 100 ylioppilasta. Yksi heistä on 18-vuotias Matias Mäkiranta, joka kirjoitti Tampereen lyseon lukiosta 10 laudaturia ja yhden eximian.

”Aamulla tein töitä normaalisti. Yhdeksän maissa, kun Ylioppilastutkintolautakunnan tiedote tuli, osasin jo veikata, että paras tulos tuli tänne”, Mäkiranta sanoo.

Siitä asti Mäkirannan puhelin on soinut tiuhaan. Päivän aikataulu meni uusiksi.

Mäkirannan tulos on arvosanapistemäärässä mitattuna kevään paras, 76 pistettä. Ylioppilastutkintolautakunta laskee kokelaille pisteet tutkinnon arvosanojen perusteella siten, että laudaturista saa 7 pistettä, eximiasta 6, magnasta 5, cum laudesta 4, lubenterista 3, approbaturista 2 ja improbaturista 0.

Mäkirannan lisäksi 10 laudaturiin ylsi yksi tuore ylioppilas Nakkilan lukiosta.

Lue lisää: Kevään ylioppilaskokeiden tulokset julki – Nakkilassa ja Tampereella kaksi ylioppilasta kirjoitti 10 laudaturia

Mäkiranta kirjoitti yhteensä 11 ainetta kolmella eri kirjoituskerralla. Pitkästä matematiikasta, historiasta, yhteiskuntaopista, psykologiasta, maantieteestä, kemiasta, fysiikasta, englannista, keskipitkästä ruotsista ja lyhyestä saksasta tuli laudatur. Äidinkielestä hän kirjoitti eximian.

”Olen ihan tyytyväinen. Aika vähällä lukemisella saavutettu kymmenen laudaturia ja yksi eximia on hyvä tulos. Vitsillä voi tietysti sanoa, että äidinkieli jäi kaivelemaan.”

Mäkirannan tulos ei syntynyt pänttäämällä lukiokirjoja ulkoa, eikä hän koe olevansa erityisen suorituskeskeinen.

”Minulle on tärkeää, että ajattelen kriittisesti ja ymmärrän mistä on kyse, eikä se, että muistan yksityiskohtia ulkoa. Ajattelua ja ymmärrystä testataan myös ylioppilaskokeissa.”

Omien sanojensa mukaan Mäkiranta ei ollut lukiossa juuri paikalla enää toisen opiskeluvuoden puolivälin jälkeen.

Kiireisenä ovat pitäneet verkkosivuja rakentavan yrityksen pyörittäminen ja yläasteella alkaneet järjestötehtävät. Järjestötehtäviä on kertynyt pitkä lista kotipaikkakunta Lempäälän nuorisovaltuustossa, Nuorten agenda 2030 -ryhmässä ja Euroopan nuorten parlamentissa. Tämän vuoden alussa Mäkiranta aloitti Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtajana.

Lisäksi hän on ehtinyt matkustella. Viime kesänä Mäkiranta vietti kuusi viikkoa Yhdysvalloissa Washingtonissa Future Leaders -stipendiaattina.

Mäkiranta on kiitollinen opettajilleen, jotka jo ala- ja yläkoulussa antoivat edetä opinnoissa myös omaan tahtiin. Myös lukion henkilökunta saa Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjalla opiskelleelta Mäkirannalta kiitokset.

”Ryhmänohjaaja ja rehtori ovat ymmärtäneet tilanteen ja antaneet olla poissa, kun olen ollut järjestötehtävissä tai töissä. En usko, että olisi ollut edes mahdollista kirjoittaa näin montaa ainetta ilman sitä tukea, jonka sain lukiolta.”

Oppilaitoksia on suositeltu järjestämään kevään ylioppilaiden ja ammattiin valmistuvien juhlatilaisuudet etänä koronaviruksen vuoksi. Myös perheitä on suositeltu ottamaan viranomaismääräykset huomioon juhlia suunnitellessaan.

Mäkiranta ei osaa vielä sanoa, miten hän aikoo juhlia valkolakkiaan poikkeusoloissa.

”Katsotaan, mitä hallitus antaa luvan tehdä”, hän sanoo.

Mäkirannan tulevaisuus näyttää vallitsevasta tilanteesta huolimatta valoisalta. Hän lähtee opiskelemaan taloustiedettä, ja opiskelupaikka suomalaisesta korkeakoulusta aukesi taannoisen Talousguru-kilpailun hopeasijan kautta.

Tällä hetkellä eniten kiinnostaisi opiskelu ulkomailla. Opiskelupaikkatarjouksia on tullut myös Iso-Britannian ja Hollannin yliopistoista.

Kirjoitusurakkaansa vasta aloittaville ja laudaturrivistä haaveileville Mäkirannalla on muutama neuvo. Tärkein niistä on tämä: laudaturriviin ei kannata välttämättä pyrkiä.

”Opiskelussa on paljon muutakin kuin arvosanat. Kannattaa pyrkiä siihen, että lukiokokemus on hyvä. Kun suunnittelee, mitä tekee ja milloin tekee ja tekee hyvän aikataulun, pääsee lukemisessa aika minimimäärällä.”

Noin 25 100 uutta ylioppilasta

Tänä keväänä valmistuu noin 25 100 ylioppilasta. Ylioppilastutkinto toimitti kevään kokeiden tulokset lukioille tiistaina.

Kevään ylioppilaskokeisiin ilmoittautui yhteensä noin 43 000 kokelasta. Luvussa ovat mukana tutkintoaan suorittavat kokelaat, sekä ne, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan. Ilmoittautumisia eri tutkintoaineisiin ja oppimääriin oli yhteensä yli 134 000.

Kevään 2020 ylioppilaista 11 henkilöä sai vähintään 8 laudaturia. Kaksi ylioppilasta ylsi 10 laudaturin tulokseen.

Koronaviruksen vuoksi oppilaitoksia on suositeltu järjestämään kevään ylioppilaiden ja ammattiin valmistuvien juhlatilaisuudet etänä. Yhteistä juhlapäivää suunnitellaan järjestettäväksi elokuun lopussa.

Ylioppilaat|Kevään ylioppilaskokeiden tulokset julki – Nakkilassa ja Tampereella kaksi ylioppilasta kirjoitti 10 laudaturia

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?