Ylioppilaaksi on korona­keväänä kirjoitettu myös vieraasta kielestä, heikosta näöstä ja suuresta työmäärästä huolimatta – ”Tämän nuoren kohdalla olen ymmärtänyt, mitä on suomalainen sisu”, sanoo opettaja - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Ylioppilaat

Ylioppilaaksi on korona­keväänä kirjoitettu myös vieraasta kielestä, heikosta näöstä ja suuresta työmäärästä huolimatta – ”Tämän nuoren kohdalla olen ymmärtänyt, mitä on suomalainen sisu”, sanoo opettaja

Tänä keväänä valmistuu noin 25 100 ylioppilasta. Heikosta näöstään huolimatta kokeet suorittaneen Arttu Silanderin, lyhyestä matematiikasta pitkään vaihtaneen Suvi Simolan ja vieraalla kielellä kirjoittaneen Ingrid Sommerin polku ylioppilaaksi ei ollut kenties se tavallisin.

Arttu Silander kirjoitti ylioppilaaksi heikosta näöstään huolimatta. Hän näkee kerrallaan kolme sanaa. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Julkaistu: 13.5. 2:00, Päivitetty 13.5. 7:09

Tiistaiaamuna raumalainen Arttu Silander jännitti, tulisiko hänestä tänä keväänä ylioppilas. Hän kirjoitti ylioppilaskokeensa erityisjärjestelyin, koska on ollut syntymästään asti heikkonäköinen.

Hän kykenee havaitsemaan tekstistä kolme sanaa kerrallaan. Pistekirjoitusta hän ei osaa lukea.

”Joskus on ehdotettu, että tulevaisuutta varten pistekirjoitusta kannattaisi opetella, mutta toistaiseksi en ole kokenut sitä tarpeelliseksi, sillä erotan kuitenkin kirjaimet ja värit”, hän kertoo.

Myöhemmin tiistaina Silander sai opettajaltaan ilouutisen: hän oli läpäissyt kaikki kokeensa ja valmistuisi siten ylioppilaaksi.

Tänä keväänä valmistuu noin 25 100 ylioppilasta. Julkisuutta saavat usein monen laudaturin kirjoittaneet. Tämän kevään ennätystuloksen kirjoitti Tampereen lyseon lukiosta Matias Mäkiranta.

Lue lisää: Kevään paras ylioppilaskoetulos saavutettiin ”aika vähällä lukemisella”, kertoo 10 laudaturia ja yhden eximian kahminut Matias Mäkiranta

Hänen lisäkseen on myös heitä, joilla polku ylioppilaaksi ei ollut kenties se tavallisin.

Silander kirjoitti Rauman lyseon lukiossa syksyllä ruotsin ja maantiedon. Nyt keväällä vuorossa olivat äidinkielen, historian ja pitkän matematiikan kokeet.

Hän sai heikkonäköisyytensä vuoksi Ylioppilastutkinto­lautakunnalta lisäaikaa kokeiden suorittamiseen ja luvan käyttää suurennusohjelmaa. Silti kokeiden suorittamisessa riitti haasteita.

Kun muut kokelaat suorittivat kokeen sähköisessä Abitti-järjestelmässä, Silander katsoi ensin kysymykset yhdestä tiedostosta tekstiä suurentaen ja kirjasi sitten vastauksensa toiseen tekstitiedostoon.

”Siinä tuli turhaa selaamista tiedostoista toiseen, mikä rasitti silmiä ja hidasti kokeen tekemistä.”

Äidinkielen kokeessa hän luki lähdemateriaalista monen sivun argumentaatioanalyysia kolme sanaa kerrallaan.

Matematiikassa hän sai korvaavia tehtäviä, jotka käsittivät pääasiassa geometriaa, siis kuvioita.

Ruotsin kokeessa muut saivat kuuntelutehtävässä tuekseen videon, mutta Silander ei saanut lupaa katsoa videota.

Alun perin Silander oli ajatellut hakevansa lukion sijaan ammattikouluun opiskelemaan koneistajan tutkintoa.

Tutustumispäivänä ammattikoulun opettaja kuitenkin sanoi Silanderille, että olisi parempi, ettei tämä hakisi alalle, sillä hän olisi työturvallisuusriski itselleen ja muille.

Lukion jälkeen hän aikoo nyt hakea jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun opiskelemaan tuotantotalouden insinööriksi.

”Onneksi se meni näin. Hyppäsin ikään kuin pitkän askeleen eteenpäin lukion kautta”, Silander sanoo.

Silanderin opettaja Mia-Riikka Heinonen kuvailee häntä näin: ”Tämän nuoren kohdalla olen ymmärtänyt, mitä on suomalainen sisu, satakuntalainen jääräpäisyys ja nuoren ihmisen loputon usko siihen, että jossakin vaiheessa suunta kääntyy ja elämä muuttuu oikeudenmukaiseksi.”

Lyhyt matematiikka vaihtui pitkään

Suvi Simola vaihtoi ensin pitkän matematiikan lyhyeen, mutta tuli katumapäälle. Lopulta hän kirjoitti pitkästä matematiikasta M:n. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Varsinais-Suomessa sijaitsevaa Kosken lukiota käyvä Suvi Simola aloitti ensin pitkän matematiikan opiskelun, mutta vaihtoi sen hyvin nopeasti lyhyeen matematiikkaan.

”Jotenkin alkoi pelottaa, että en minä tässä pärjää”, Simola kertoo.

Lukion toisella luokalla hän alkoi kuitenkin pohtia uudelleen pitkän matematiikan lukemista.

”Aloin miettiä, mihin haluaisin hakea lukion jälkeen, ja kaikki vaihtoehdot olivat sellaisia aineita, joihin pitkästä matematiikasta olisi hyötyä.”

Opettajan kannustuksesta hän päätti kokeilla vielä kerran ja aloittaa pitkän matematiikan opiskelun uudelleen.

Kyseessä on melko pieni lukio, joten kutakin matematiikan kurssia pidetään kerran vuodessa. Niinpä Simola alkoi lukion toisena vuonna lukea sekä ensimmäisen että toisen vuoden matematiikan kursseja. Enimmillään hänellä oli kolme kurssia matematiikkaa samassa jaksossa.

Matematiikassa kurssit suoritetaan yleensä tietyssä järjestyksessä, koska seuraavalla kurssilla tarvitaan aiemmin opittuja asioita.

Niinpä aina välillä Simola joutui opettelemaan välitunnilla pikaisesti jonkin asian, jotta pääsi taas asiassa eteenpäin. Simola suoritti lopulta pitkän matematiikan kursseja yhteensä 15.

”Suvi teki hurjasti töitä. Hän kysyi apua opiskeluissaan usein iltaisinkin Whatsappissa ja sai apua, jotta pääsi taas eteenpäin”, kertoo Kosken lukion matematiikan ja kemian lehtori Marjukka Heinonen.

Simola kirjoitti lopulta kuusi ainetta: syksyllä biologian ja terveystiedon, keväällä pitkän matematiikan, kemian, englannin ja äidinkielen.

Koronavirusepidemia siirsi kevään kokeiden ajankohtaa, joten pitkän matematiikan ja kemian kokeet osuivat peräkkäisille päiville.

”Se pisti vähän pään sekaisin, ja huoletti, että mitenköhän tässä käy. Kyllä me kaikki abit olimme aika paniikissa”, Simola kertoo.

Simola on hakenut yliopistoon opiskelemaan matemaattisia aineita. Hän haluaa kannustaa muitakin vaihtamista mahdollisesti harkitsevia siirtymään lyhyestä matematiikasta pitkään.

”Se vaatii hurjan määrän työtä, mutta ei se mahdotonta ole.”

Ylioppilaaksi vieraalla kielellä

Ingrid Sommer tuli Suomeen vaihto-oppilaaksi, opetteli kielen ja halusi jäädä suorittamaan lukiota Suomeen. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistuu nyt ylioppilaaksi. Kuva: Kalle Koponen / HS

Romanialaisen Ingrid Sommerin lukiotaival Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa alkoi ensin vaihto-opiskeluna. Bukarestista kotoisin olevan Sommerin piti viipyä Helsingissä vain puoli vuotta.

Hän kuitenkin viihtyi lukiossa niin hyvin, että pidensi ensin vaihto-oppilasvuottaan toisella puolella vuodella. Lopulta hän päätti suorittaa lukio-opintonsa kokonaan Suomessa.

”Suomalainen lukio on monipuolisempi kuin Romaniassa, jossa pitää valita, mitä haluaa painottaa. Täällä voi opintonsa valita vapaammin ja yhdistellä opinnoissaan sitä, mikä kiinnostaa”, Sommer kertoo.

Hänen isänsä ei lopulta yllättynyt hänen toiveistaan jäädä koko lukion ajaksi, sillä tämä oli huomannut tyttärensä viihtyvän hyvin Suomessa. Äidille Sommer kuitenkin kertoi vasta, kun asia oli varma myös byrokratian puolesta.

”Äiti piti ajatusta tosi pelottavana ja hulluna ideana, mutta hyväksyi sitten”, Sommer kertoo.

Vaihto-oppilasvuonnaan Sommer asui isäntäperheessä, mutta jäädessään suorittamaan lukio-opintojaan hän muutti kahden ystävänsä kanssa jaettuun asuntoon.

Suomeen saapuessaan Sommer osasi laskea suomeksi neljään sekä tiesi yhden lauseen: ”Moi, minä olen Ingrid.”

Alkuun hän puhui kavereidensa kanssa englantia. Neljän vuoden aikana hän kuitenkin oppi suomen kielen ja kirjoitti ylioppilaskokeissa suomen kielellä pitkän matematiikan, englannin, saksan, kemian, fysiikan sekä suomen toisena kielenä.

Lukion jälkeen hänellä on elokuussa edessä jälleen muutto uuteen maahan, tällä kertaa Hollantiin. Sommer sai opiskelupaikan Amsterdamin University Collegesta, jonne hän lähtee opiskelemaan neurotiedettä ja psykologiaa. Opinnot ovat tällä kertaa englanniksi.

”Toivoisin, että voisin palata Suomeen, sillä täällä minulla on kaveriporukka. Olen kasvanut suomalaisessa ympäristössä ja koen, että minulla on enemmän suomalainen kuin romanialainen identiteetti. Neurotieteessä ei vain täällä ole niin paljon mahdollisuuksia”, Sommer sanoo.

Viikin normaalikoulun opinto-ohjaaja Sanna Pöysä harmittelee, ettei Ingrid pääse koronavirusepidemian takia toukokuussa kokemaan perinteistä ylioppilasjuhlapäivää yhdessä muiden valmistuvien kanssa.

”Olen ollut hämmästynyt ja ylpeä siitä, miten Ingrid on pärjännyt täällä vieraassa maassa ja suomenkielisessä lukiossa”, Pöysä sanoo.

Noin 25 100 uutta ylioppilasta

Tänä keväänä valmistuu noin 25 100 ylioppilasta. Ylioppilas­tutkinto­lautakunta toimitti kevään kokeiden tulokset lukioille tiistaina.

Kevään ylioppilas­kokeisiin ilmoittautui yhteensä noin 43 000 kokelasta. Luvussa ovat mukana tutkintoaan suorittavat kokelaat sekä ne, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan. Ilmoittautumisia eri tutkintoaineisiin ja oppimääriin oli yhteensä yli 134 000.

Kevään 2020 ylioppilaista 11 henkilöä sai vähintään 8 laudaturia. Kaksi ylioppilasta ylsi 10 laudaturin tulokseen.

Koronaviruksen vuoksi oppilaitoksia on suositeltu järjestämään kevään ylioppilaiden ja ammattiin valmistuvien juhlatilaisuudet etänä. Yhteistä juhlapäivää suunnitellaan järjestettäväksi elokuun lopussa

Ylioppilaat|Kevään paras ylioppilas­koetulos saavutettiin ”aika vähällä lukemisella”, kertoo 10 laudaturia ja yhden eximian kahminut Matias Mäkiranta

Ylioppilaat|Kevään ylioppilaskokeiden tulokset julki – Nakkilassa ja Tampereella kaksi ylioppilasta kirjoitti 10 laudaturia

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat