Päät kääntyvät kaupassa, kun siitepölyallergikko Reko Kälkäjä aivastaa – allergia on sotkettu tänä keväänä usein koronaan - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Siitepöly

Päät kääntyvät kaupassa, kun siitepölyallergikko Reko Kälkäjä aivastaa – allergia on sotkettu tänä keväänä usein koronaan

Siitepölykausi alkoi tänä vuonna ennätysaikaisin. Lumeton talvi maan eteläosissa vaikuttaa myös kauden pitenemiseen.

22-vuotias helsinkiläinen opiskelija Reko Kälkäjä kärsii siitepölystä joka kevät. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Julkaistu: 14.5. 15:48

Siitepölykausi alkoi tänä keväänä ennätyksellisen aikaisin, ja äitienpäiväviikonlopun lämpimät päivät saivat koivujen norkot pölisemään kunnolla.

22-vuotias helsinkiläinen opiskelija Reko Kälkäjä kärsii siitepölystä joka kevät.

”Tämä kevät ei ole ollut yhtä paha verrattuna edellisiin, mutta öisin ja aamuisin kurkkua kutittaa ja nenä vuotaa. Apteekin allergialääkkeet ja avaava astmalääke auttavat”, hän sanoo.

Moni kärsii aivastelusta, nenän vuotamisesta ja kutinasta, mutta kausi on ollut allergikoille kuitenkin helpompi edellisiin keväisiin verrattuna.

”Siitepölyä on vähemmän kuin edellisinä vuosina, mutta yhteydenottoja on meille tullut enemmän kuin koskaan. Monet kuulostelevat nyt vointiaan koronakeväänä tarkemmin”, sanoo asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta.

Kälkäjä on ulkoillut normaalisti, mutta hän on huomannut, että ihmiset reagoivat esimerkiksi kaupassa nuhaisuuteen.

”Varsinkin koronakriisin alkuvaiheessa päät kääntyilivät kaupassa, jos allergian vuoksi niiskutti. Nyt ihmiset ovat ehkä tottuneet”, hän sanoo.

Vuorenmaa arvioi, että allergikoille tilanne voi olla hankala ulkona liikkuessa, kun muut ihmiset saattavat reagoida, vaikka aivastelu johtuisi siitepölystä, eikä koronaviruksesta.

”Monissa aivasteluissa kyse on siitepölyallergiasta.”

Vuorenmaa lupaa, että sateinen viikko tarjoaa helpotusta allergikoille.

”Ilma puhdistuu siitepölystä sateiden myötä”, hän sanoo.

Vuorenmaa pohtii, miten torstaina avautuneissa kouluissa erotetaan siitepölystä kärsivät ja mahdolliset flunssaoireiset.

”Nämä ovat ongelmallisia tapauksia, koska niiskuttaminen ja aivastelu saatetaan nopeastikin tulkita flunssaoireeksi.”

Allergia-, iho- ja astmaliiton ohjeistus on, että kouluun, päiväkotiin tai töihin ei tulisi mennä oireisena. Tämä koskee myös siitepölyallergisia.

”On vaikea erottaa, onko kyse allergiaoireesta, flunssasta vaiko koronasta. Kuume ei kuulu allergiaoireisiin, mutta koronakin voi olla kuumeeton tai vähäoireinen. Siksi on syytä jäädä kotiin, kunnes on oireeton”, Vuorenmaa sanoo.

Siitepölyallergikot eivät lukeudu koronaviruksen riskiryhmään, mutta astmaatikot, jotka oireilevat siitepölyaikana, lukeutuvat kausiluonteisiin astmaa sairastaviin.

”Astmaatikkojen tulee seurata herkemmin vointiaan tänä koronakeväänä”, Vuorenmaa sanoo.

Joka viides suomalainen saa oireita siitepölystä. Yleisin oireiden aiheuttaja on Suomen kansallispuu koivu.

Suurina pitoisuuksina siitepölyä on vain muutaman viikon ajan, ja sekin vaihtelee alueittain. Pohjoisessa siitepölyä on vähemmän kuin etelässä hetkellä, Vuorenmaa arvioi.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa siten, että siitepölykausi pitenee.

”Olen yli 20 vuotta ollut alalla, enkä ole koskaan saanut tällaisia havaintoja niin aikaisin kuin tänä vuonna. Ensimmäiset siitepölyhavainnot etelässä havaittiin tammikuun loppupuolella”, Vuorenmaa sanoo.

Turun yliopiston siitepölytiedotuksen projektitutkija Sanna Pätsi arvioi, että lumeton talvi maan eteläosissa vaikuttaa siitepölykauden pitenemiseen.

”Pähkinäpensaat aloittivat kukinnan tammikuun puolella. Se on täysin poikkeuksellista. Leppäkin aloitti kukinnan jo helmikuun alkupuolella.”

Pidemmällä aikavälillä ilmastonmuutos vaikuttaa myös siihen, että Suomeen tulee lisää kaukokulkeumia muualta, Pätsi arvioi. Myös Keski-Euroopassa talvi oli poikkeuksellisen lämmin.

”Pelkästään täällä pohjoisessa tapahtuvat muutokset eivät vaikuta, vaan myös se, miten ilmastonmuutos koettelee esimerkiksi Keski-Eurooppaa.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat