THL:n pääjohtaja Tervahauta tarkentaa kantaansa: Tukahduttaminen on mahdollista lyhyellä aikavälillä, mutta ei pitkällä - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

THL:n pääjohtaja Tervahauta tarkentaa kantaansa: Tukahduttaminen on mahdollista lyhyellä aikavälillä, mutta ei pitkällä

Kysymys ei Tervahaudan mukaan ole ensisijaisesti epidemian tukahduttamisen tai jatkumisen välisestä valinnasta.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta (vas.) ja THL:n johtaja Mika Salminen.

Julkaistu: 16.5. 19:34

Onko koronaviruksen tukahduttaminen Suomessa mahdollista vai ei? Mikä Suomen linja viruksen tukahduttamisen suhteen on?

Julkisuudessa oli viikonloppuna aiheesta kaksi erilaista haastattelua, jossa kaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n edustajaa vaikuttivat olevan asiasta eri linjoilla.

Koska hallitus on korostanut kuuntelevansa terveysviranomaisia tarkasti, kommenteista heräsi kysymys, onko THL:n johtajilla yhtenäinen linja ja ketä päättäjät kuuntelevat.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi perjantaina Ylen haastattelussa kannattavansa henkilökohtaisesti viruksen tukahduttamista.

”Itse ajattelen ja talon johto ajattelee, että niin sanottu nolliin veto on hyvä strategia tässä vaiheessa”, hän sanoi.

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen puolestaan sanoi HS:n lauantaina julkaistussa haastattelussa, ettei tukahduttaminen ole mahdollista.

Lue lisää: ”Tämä on mennyt liian pitkälle” – En pidä ikäihmisten eristämisestä, sanoo THL:n Mika Salminen

Kaksi näkemystä vaikuttivat keskenään ristiriitaiselta ja herättivät kysymyksiä, onko THL:n sisällä asiasta ristiriitoja.

HS tavoitti Tervahaudan lauantaina. Hänen mukaansa ristiriitaa ei ole.

”Yhteinen näkemyksemme on epidemian leviämisen estäminen ja tartuntojen mahdollisimman tehokas ehkäisy hybridistrategian mukaisesti. Tästä ei ole ristiriitoja”, hän totesi.

Tervahauta korosti puhuneensa tukahduttamisesta lyhyellä aikavälillä ensimmäisen aallon kohdalla.

”Lyhyellä aikavälillä ensimmäisen aallon kohdalla tukahduttamista voidaan pitää mahdollisena, mutta pitkällä aikavälillä tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen ja asiantuntija-arvioiden perusteella ei”, hän sanoi.

Pitkällä aikavälillä pysyvä tukahduttaminen Suomessa ei Tervahaudan mukaan kuitenkaan ole mahdollista, sillä se edellyttäisi laajoja rajoitustoimia, joilla olisi myös pitkään jatkuessaan yhteiskunnalle ja ihmisten kokonaishyvinvoinnille monia vakavia haittavaikutuksia.

”Pidemmän aikavälin osalta on joka tapauksessa varauduttava siihen, että virus voi palata ja seuraavia epidemia-aaltoja voi syntyä”, Tervahauta sanoi.

Viruksen paluun ja epidemian toisen aallon riski on hänen mukaansa korkea, koska miltei koko väestö on edelleen altis tartunnalle.

Kysymys ei Tervahaudan mukaan ole ensisijaisesti epidemian tukahduttamisen tai jatkumisen välisestä valinnasta.

”Meidän on varauduttava joka tapauksessa siihen, että pandemia jatkunee mahdollisesti useita vuosia”, hän sanoi.

Epidemian pysähtyminen tässä vaiheessa antaisi hänen mukaansa kuitenkin aikaa parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja mahdollistaisi tartuntojen testaamiseen, jäljittämiseen ja eristämiseen liittyvien toimien sekä tehokkaiden hoitomuotojen kehittämisen.

”Ja toivottavasti tehokkaan ja turvallisen rokotteen”, hän sanoi.

HS-haastattelu|”Tämä on mennyt liian pitkälle” – En pidä ikäihmisten eristämisestä, sanoo THL:n Mika Salminen

Rajoitukset|HS hankki Hetemäen ryhmän alkuperäisen esityksen hallitukselle: Näin poliitikot muuttivat suunnitelmaa rajoitustoimien purkamiseksi

HS-analyysi|Pääministeri Marin irtisanoutui THL:n esittämistä näkemyksistä koronaviruksen leviämisen suhteen: Epidemian hoidosta on tullut selvästi poliittisempaa

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?