Piskuinen Paltamon lukio loikkasi yli 250 sijaa lähelle eliittilukioita – Katso, miten lukiot menestyivät ylioppilaskirjoituksissa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Ylioppilaat

Piskuinen Paltamon lukio loikkasi yli 250 sijaa lähelle eliittilukioita – Katso, miten lukiot menestyivät ylioppilaskirjoituksissa

Miehet kirjoittivat naisia paremmin vain kolme ainetta. Yksi syistä liittyy tietokonepeleihin.

Etelä-Tapiolan lukion ylioppilaat menestyivät taas ylioppilaskirjoituksissa.

Julkaistu: 18.5. 16:38, Päivitetty 18.5. 17:10

Etelä-Tapiolan lukion tuoreet ylioppilaat saavuttivat maan korkeimman keskiarvon ylioppilaskirjoitusten pakollisissa aineissa. Lukio on ollut viime vuosina jatkuvasti lukiovertailujen kärjessä.

Tänä vuonna rehtori ei kuitenkaan odottanut kärkisijaa.

”Emme todellakaan olisi odottaneet tällaista tulosta, sillä nyt kirjoittaneet tulivat meille selkeästi pienemmällä keskiarvolla kuin aikaisemmin. Viime vuonna kirjoittaneet tulivat 9,4 keskiarvolla, mutta nyt kirjoittaneet tulivat 8,9 keskiarvolla”, vs. rehtori Juha Kivioja kertoo.

Ylioppilastutkintolautakunta julkaisi maanantaina koulukohtaiset ylioppilaskirjoitusten tulokset. Tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoitti noin 25 100 henkilöä.

Lue lisää: Hakukone näyttää, ketkä valmistuivat ylioppilaiksi koronakeväänä – ylioppilaita voi hakea nimen ja koulun perusteella

Etelä-Tapiolan jälkeen vertailun kärjessä ovat Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu ja Ressun lukio. Kymmenen kärjessä on vain yksi lukio pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Lahden yhteiskoulun lukio on sijalla kymmenen.

Alla olevasta taulukosta voi katsoa lukion tuoreiden ylioppilaiden keskimääräistä keskiarvoa, ylioppilaiden määrän sekä keskiarvon mukaisen sijoituksen lukiovertailussa.

Arvosanat on pisteytetty seuraavasti: Laudatur 7, Eximia 6, Magna 5, Cum laude 4, Lubenter 3, Approbatur 2 ja Improbatur 0.

Sijoitus ei välttämättä kerro opetuksen laadusta, koska opiskelijoiden lähtötaso vaihtelee paljon kouluittain.

STT tekee vuosittain oppimistulosvertailun, jossa verrataan yläasteen päättötodistuksen keskiarvoa lukion päättökeskiarvoon. Etelä-Tapiolan lukio on ollut vertailun kärkikahinoissa säännöllisesti.

Kolmena edellisenä vuonna lukio on ollut paras suomenkielinen yli 50 kokelaan lukio. Isojen lukioiden vertailun kärjessä oli viime vuonna turkulainen Katedralskolan i Åbo.

”Ajattelisin, että opettajan työllä on tosi paljon merkitystä. Kun opettajat tekevät tunnollisesti ja laadukkaasti omaa työtään, siitä tulee positiivinen kierre, ja opiskelijat luottavat opettajiin. Luottamuksen kierteestä ne hyvät tulokset syntyvät”, Kivioja puntaroi.

Pieni Paltamon lukio Kainuussa teki huiman loikan lukiovertailussa. Viime vuonna lukio oli sijalla 272. Tänä vuonna lukio nousi sijalle 16.

Paltamon lukion rehtori Teuvo Heikura kertoo, että lukion tämän kevään tulokset olivat poikkeukselliset.

”Menestys oli todella huima. Kaikkien aikojen tulos meillä”, Heikura iloitsee.

Lukiosta kirjoitti tänä vuonna ylioppilaaksi 20 henkilöä. Heikura painottaa, että pienessä lukiossa menestys vaihtelee hiukan vuosittain.

”Yleisesti meillä on tullut hyviä tuloksia useina peräkkäisinä vuosina. Tänä vuonna tiesimme jo ennen kirjoituksia, että kokelaat menestyisivät tosi hyvin kirjoituksissa. Heidän tuloksensa olivat opinnoissa sen kaltaisia”, Heikura sanoo.

Hän on opettanut lukiossa 31 vuotta ja kertoo, että lukion vahvuus on hyvä ja kannustava ilmapiiri.

”Opettajat antavat apua muulloinkin kuin oppitunneilla, ja jotkut heistä avustavat vielä illallakin WhatsApp-viestien välityksellä. Me pystymme tarjoamaan opiskelijoille heidän yksilöllisiä tarpeitaan vastaavia opintoja.”

Koronapoikkeustilanne vaikuttaa vielä tuoreiden ylioppilaiden lakitustilaisuuksiin Suomen lukioissa. Paltamon lukiossa päättötilaisuus järjestään ensi viikolla etätilaisuutena. Rehtori Heikura kertoo, että varsinainen juhla järjestetään elokuussa tai viimeistään itsenäisyyspäivänä.

”Ylioppilaat ovat ansainneet juhlansa.”

Lukioiden keskiarvovertailun lisäksi HS selvitti, miten miehet ja naiset pärjäsivät eri aineiden kirjoituksissa. Naiset pärjäsivät kolmea ainetta, pitkää matematiikkaa, pitkää englantia ja kemiaa, lukuun ottamatta paremmin kuin miehet.

Suurin ero oli äidinkielessä. Sukupuolten välinen ero oli 0,7 pistettä.

”Tuo on odotettu tulos, eikä se ihmetytä aiemman tutkimuksen valossa. Joko tuo tulos osoittaa sen, että vaikka lukiossa on vähemmän poikia, heidän taitonsa on heikompia, tai [äidinkielen kokeen] otsikoinnit eivät innosta poikia niin paljon kuin tyttöjä”, erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopistosta puntaroi.

Miehet kirjoittivat paremmin pitkän matematiikan kuin naiset. Vastaava ero on näkynyt pitkään ylioppilaskirjoituksissa. Kupiainen painottaa, että vaikka lukiossa on enemmän tyttöjä kuin poikia, pitkän matematiikan kirjoittajien osuudet naisten ja miesten ikäryhmissä eivät ole poikenneet paljon.

”Kaikki tutkimukset osoittavat, että pojat ovat [matematiikassa] pikkuisen yliedustettuja yläpäässä, mutta myös alapäässä”, Kupiainen sanoo.

Fysiikassa miehet ja naiset pärjäsivät yhtä hyvin.

Kupiaisen mukaan pitkän englannin paremmat tulokset osoittavat, että englanti on aidosti moderni kieli, jota ei opita koulussa vaan muualla. Miehet oppivat sitä koulun ulkopuolella esimerkiksi musiikista ja tietokonepeleistä, varsinkin moninpeleistä ulkomaalaisten pelaajien kanssa.

”Se auttaa heitä oppimaan englantia yli ja ohi sen mitä koulussa opetetaan. Monet eroista jotka näkyvät ylitutkinnosta, eivät välttämättä näy kouluarvosanoissa”, Kupiainen sanoo.

Ylioppilastutkinnossa ei ole suurta osuutta arvaamisella, mutta monivalintatehtävät voivat suosia miehiä.

”Pojilla on keskimäärin pikkuisen rohkeampi ote arvaamiseen. Aavistus on hyvä peruste tehdä jotain, jos ei oikeasti tiedä”, Kupiainen toteaa.

Ylioppilaat|Hakukone näyttää, ketkä valmistuivat ylioppilaiksi koronakeväänä – ylioppilaita voi hakea nimen ja koulun perusteella

Ylioppilaat|Ylioppilaaksi on korona­keväänä kirjoitettu myös vieraasta kielestä, heikosta näöstä ja suuresta työmäärästä huolimatta – ”Tämän nuoren kohdalla olen ymmärtänyt, mitä on suomalainen sisu”, sanoo opettaja

Ylioppilaat|Kevään paras ylioppilas­koetulos saavutettiin ”aika vähällä lukemisella”, kertoo 10 laudaturia ja yhden eximian kahminut Matias Mäkiranta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat