Oppilaiden poissaoloissa suuria eroja: Iisalmen ainoassa yläkoulussa jopa kolmannes jäi maanantaina pois lähiopetuksesta - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Rajoitusten purku

Oppilaiden poissaoloissa suuria eroja: Iisalmen ainoassa yläkoulussa jopa kolmannes jäi maanantaina pois lähiopetuksesta

Aluehallintovirastojen mukaan viime viikolla 12 prosenttia peruskoululaisista jäi pois koulusta.

Peruskouluissa lähiopetus käynnistyi uudelleen viime viikon torstaina 14. toukokuuta.

Julkaistu: 18.5. 18:33, Päivitetty 18.5. 21:03

Peruskoulut avasivat jälleen ovensa viime torstaina, kun koronaviruksen vuoksi perus- ja varhaisopetukselle annettuja rajoituksia purettiin. Aluehallintovirastojen mukaan 88 prosenttia peruskoululaisista palasi lähiopetukseen.

12 prosenttia oppilaista ei tullut viime viikolla kouluun. Viime viikolla Suomen rehtorien yhdistys antoi poissaolijoiden osuudesta samansuuntaisen arvion.

Aluehallintovirastot eivät julkaise kuntakohtaisia lukuja, mutta joissakin kunnissa poissaolijoita oli selvästi isompi joukko kuin maassa keskimäärin.

Esimerkiksi Kouvolassa 20 prosenttia ja Iisalmessa 22 prosenttia oppilaista jäi kotiin. Iisalmen kaupungin toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikosen mukaan poissaolijoiden määrä on kasvanut viime viikosta. Maanantaina koulusta pois oli 28 prosenttia iisalmelaislapsista.

Ikosen mukaan osa lapsista oli sairaina, mutta moni huoltaja oli myös anonut koululaiselle lomaa loppukevääksi.

Iisalmen ainoassa yläkoulussa, 700 oppilaan Juhani Ahon koulussa, maanantaina pois koulusta oli jopa 35 prosenttia oppilaista.

Poissaolijoista valtaosa, noin 200 oppilasta, on hakenut poissaoloa koko loppukevääksi. Rehtori Mari Lyyran mukaan syynä ovat riskit. Perheet kokevat, että oppilas itse tai perheenjäsen kuuluu riskiryhmään tai että vanhemmat työskentelevät kriittisellä alalla.

Iisalmessa oppilailta ei vaadita anomukseen lääkärintodistusta, vaan huoltajien perustelut poissaoloon riittävät.

Osa lapsista on poissa sairauden oireiden takia.

”Siellä on sellaisia, joilla on yskä tai nuha, eivätkä he saa tulla nyt kouluun tiukentuneiden ohjeiden takia, vaikka tällä hetkellä monella yskä ja nuha liittyy allergiaan”, Lyyra sanoo.

Iisalmen naapurikunta on Kiuruvesi, jossa koronavirusepidemia pääsi leviämään vanhusten hoivakodissa ja aiheutti siellä vanhusten kuolemantapauksia. Lyyra arvioi, että naapurikunnan tartuntatapaukset ovat voineet lisätä perheiden huolta myös Iisalmessa.

Hänen mukaansa poissaoloissa voi näkyä myös oppilaiden ja vanhempien toive siitä, että hyvin sujunut etäopetus olisi jatkunut koko loppukevään.

”Tätä porukkaa, joka on jäänyt pois, ei voi profiloida mitenkään yhtenäiseksi joukoksi. Siellä on opiskelutaidoiltaan ja koulumenestykseltään erilaisia oppilaita, erilaisia perheitä ja eri puolilta kuntaa”, hän sanoo.

”Tänään on tullut myös muutama viesti, että voisiko sittenkin tulla kouluun, kun epidemia nyt näyttää tyrehtyvän. Tilanne elää molempiin suuntiin.”

Joidenkin Iisalmen tapaan maatalousvaltaisten kuntien oppilaiden poissaoloissa näkyy myös se, että maatiloilla eletään nyt kevätkylvöjen aikaa. Viljelijöiden keskuudessa on käyty keskustelua siitä, voiko lapset tuoda koulusta kotiin nyt koronaviruksen aikaan, jolloin tilan kannalta kriittiset kylvötyöt on saatava tehtyä.

Maataloustuottajien etujärjestö MTK edunvalvontajohtaja Perttu Pyykkösen mukaan MTK ei ole antanut ohjeistuksia tai suosituksia maatilojen lasten kouluun paluusta. Hänen mukaansa viljelijöitä on kehotettu harkitsemaan asiaa oman tilansa kohdalla ja keskustelemaan siitä koulun kanssa.

”Ymmärrän viljelijöiden huolen siitä, että nyt on kylvötöissä kiireaika ja pelätään sairastumista”, hän sanoo.

Pyykkönen huomauttaa, että viljelijöiden työkyky on erityisen tärkeä kevätkylvöjen ja sadonkorjuun aikaan, jotka ovat tilojen toimeentulon kannalta kriittisiä aikoja.

Kouvolan kaupungin kasvun tuen päällikkö Pirjo Piiroinen on yllättynyt, että kouvolalaislapsista noin joka viides jäi viime viikolla kotiin, vaikka koulut avautuivat. Ennakkokyselyn perusteella poissaolijoita olisi ollut 15 prosenttia.

Piiroisen mukaan joukossa on riskiryhmiin kuuluvia perheitä, mutta taustalla on myös huoltajien pelkoa ja huolta koronaviruksen leviämisestä kouluissa. Hän on aistinut laumailmiötä.

”Täällä on ollut aika paljon esimerkiksi sosiaalisen median viestintää, jossa pelkoja on pyöritelty. Ehkä jonkun verran tällä kulmakunnalla on ollut julkinen ilmapiiri sellainen, että miksi vielä kouluun, kun ei ole kuin kaksi viikkoa enää jäljellä”, Piiroinen sanoo.

”Ensin ovat olleet pelot ja sitten ajatus siitä, että onko koulussa turvallista. Ja jos vielä kotona on joku vaikka työttömänä tai lomautettuna, ajatellaan, että on turvallisempaa pitää lapsikin kotona.”

Piiroinen on huolissaan poissaolijoiden suuresta määrästä. Jo etäopetuksen aikaan kouluissa huomattiin, että osalla oppilaista oli vaikeuksia pysyä mukana opetuksessa ja ylläpitää säännöllistä vuorokausirytmiä. Poissaoleviin oppilaisiin aiotaan ottaa yhteyttä vielä kevään aikana, ja muistuttaa myös vanhempia siitä, että lapset ovat yhä tervetulleita kouluun.

”Koulu tuo lapsen ja nuoren elämään arjen rutiinin, joka on äärimmäisen tärkeää ja terveellistä. Meillä ei ole nyt näpeissä koko sitä joukkoa, joka olisi ollut tarpeen tässä vaiheessa saada kontaktoitua, jotta olisimme voineet ensi syksyä varten varautua niihin puutteisiin, joita ilmenee”, hän sanoo.

”Jos ilmenee lastensuojelullista huolta tai laiminlyöntiä, se käynnistää ihan normaalin oppilashuollollisen prosessin ja tarvittaessa olemme yhteydessä lastensuojeluun. Muutoin meillä ei ole oikein muita vaihtoehtoja kuin odottaa ensi syksyyn.”

Lähiopetukseen palautumisen jälkeen kahdessa helsinkiläiskoulussa on tullut ilmi koronavirustartunta. Myös porvoolaiskoulussa havaittiin tartunta.

Maanantai-iltana myös Mäntsälän kunta ilmoitti, että kunnan opetustoimen henkilökunnan jäsenellä on todettu koronavirustartunta. Virukselle altistui 11 Mäntsälän Kirkonkylän koulun oppilasta torstaina 14. toukokuuta. Altistuneet on asetettu kotikaranteeniin.

Lue lisää: Helsingiltä lisätietoa koulujen uusista koronatartunnoista, toinen tapaus jo viime viikon alusta – ”Reagoimme heti, kun saimme testitulokset”

Lue lisää: Porvoolaisen koulun oppilaalla havaittu korona­virus­tartunta lähi­opetuksen alkamisen jälkeen: 17 oppilasta ja neljä opettajaa altistunut

Pirjo Piiroisen mukaan tuoreet tapaukset saattavat vaikuttaa huoltajien halukkuuteen lähettää lapsiaan kouluun.

Aluehallintovirastot seuraavat lähiopetukseen osallistuvien lasten määriä viikoittain. Ainakaan vielä maanantaina Länsi- ja Sisä-Suomen opetustoimen ylitarkastaja Mari Kyllösen korviin ei ole kantautunut viestiä, että kouluihin liittyvät koronavirustartunnat olisivat lisänneet poissaolijoiden määrää kouluissa.

Myöskään Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen ei ole kuullut, että poissaolot olisivat merkittävästi lisääntyneet.

”Vaikea on käydä ennustamaan. Varmasti on pientä huolta siitä, minkä verran tähän kevääseen ennättää tulla tapauksia, jotka sivuavat koulun oppilasta tai henkilökuntaa.”

Tartunnat|Helsingiltä lisätietoa koulujen uusista koronatartunnoista, toinen tapaus jo viime viikon alusta – ”Reagoimme heti, kun saimme testitulokset”

Koulut|Porvoolaisen koulun oppilaalla havaittu korona­virus­tartunta lähi­opetuksen alkamisen jälkeen: 17 oppilasta ja neljä opettajaa altistunut

Koulu|Suomen rehtorien arvio: Noin kymmenes oppilaista ei palannut kouluun torstaina – Riskiryhmään kuuluminen ylivoimaisesti yleisin syy

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat