Poikkeuksellisen moni etsi tiistaiaamuna tietoa niveljalkaisista ja koppisiemenisistä – Googlen hakutiedot vihjaavat vilpistä lääketieteellisen etävalintakokeessa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Opiskelijavalinnat

Poikkeuksellisen moni etsi tiistaiaamuna tietoa niveljalkaisista ja koppisiemenisistä – Googlen hakutiedot vihjaavat vilpistä lääketieteellisen etävalintakokeessa

Tiistaiaamuna suomalaiset hakivat Googlesta epätavallisen paljon esimerkiksi niveljalkaisia ja kadmiumia. Niistä kysyttiin lääketieteellisten alojen etävalintakokeessa, jossa vilppi oli kielletty, mutta vilpin valvominen mahdotonta.

Lääketieteellisten alojen valintakokeet järjestetään tänä vuonna kaksivaiheisina. Ensimmäinen osa oli tiistaina järjestetty sähköinen etäkoe.

Julkaistu: 19.5. 17:15

Vilpin estäminen etävalintakokeissa ei ole helppoa. Sen osoitti tiistaina pidetty lääketieteellisten alojen etävalintakoe, johon osallistui 7 400 hakijaa. Hakijat tekivät kokeen itsenäisesti omalla tietokoneellaan.

”Kirjautumalla kokeeseen hakija vakuuttaa, että tekee kokeen itsenäisesti käyttämättä ulkoisia tietolähteitä eikä jaa kokeen sisältöä julkisesti”, ohjeistettiin hakijoita lääketieteellisten alojen yhteisvalinnan nettisivuilla.

Tiistaina pikaviestipalvelu Twitterissä heräsi keskustelua siitä, suoritettiinko koetta kuitenkaan aivan ilman ulkoisia tietolähteitä. Googlen hakudatasta näkyy, että tiistaina aamupäivällä Suomessa tehtyjen hakukonekyselyjen joukossa yleistyivät varsin epätavalliset sanat, kuten tsh, fsh, koppisiemeniset ja niveljalkaiset.

Kaikki termit esiintyivät myös tiistaiaamuna alkaneessa lääketieteellisen alan etävalintakokeessa. Suosituimpia hakusanoja näyttävä Google Trends -palvelu ei paljasta hakusanojen absoluuttisia hakumääriä, mutta se antaa osviittaa siitä, milloin hakusana on yleistynyt ja tarjoaa mahdollisuuden vertailla, kuinka suosittu hakusana on ollut eri aikoina.

Voit tutustua etävalintakokeen kysymyksiin ja oikeisiin vastauksiin täällä.

Onko googlaaminen vilppiä, lääketieteellisten tiedekuntien yhteisvalinnan puheenjohtaja Jukka Pelkonen?

”Kyllä se minun tulkintani mukaan on vilppiä. Vilppi on määritelty kokeen ohjeistuksissa niin, että käytetään esimerkiksi ulkoisia tietolähteitä”, Pelkonen sanoo.

Pelkosen mukaan vilpin mahdollisuutta ei täysin voi poissulkea tilanteessa, jossa koetta ei pystytä valvomaan. Hän arvelee, että vaikka hakija olisi googlannutkin kokeessa käytettyjä termejä, ei googlaaminen välttämättä vielä johda oikeaan vastaukseen.

”Siinä pyrittiin kysymyksenasettelulla siihen, ettei kokeessa olisi kyse pelkästään ulkoa opettelusta, vaan siitä, miten soveltaa tietoa”, Pelkonen sanoo.

”Koe on laadittu niin laajaksi, että yksittäisten googletettujen kysymysten painoarvo on pieni. Kokeessa menestyminen vaatii asioiden todellista hallintaa.”

Vilpin seuraukset voivat olla vakavat. Lääketieteellisen yhteisvalinnan mukaan vilpillisesti menetelleen hakijan valintasuoritus voidaan hylätä hallintolain nojalla. Vilpillä saatu opiskeluoikeus voidaan peruuttaa myös opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen.

Pelkonen ei ota tässä vaiheessa kantaa siihen, aiotaanko käsitteitä googlanneita hakijoita lähteä jäljittämään.

”Ensin tehdään listaus ihmisistä, jotka tulisivat valituksi, ja arvioidaan tilannetta siinä vaiheessa. Se, että tässä vaiheessa lähdettäisiin 7 400 hakijan jäljitystä tekemään, ei varmasti ole mahdollista.”

Lääketieteellisen yhteisvalinnan valintakoe perustuu lukion biologian, fysiikan ja kemian oppimääriin. Kokeella haetaan opiskelemaan lääketiedettä, hammaslääketiedettä ja eläinlääketiedettä.

Tänä keväänä alan valintaperusteisiin tehtiin muutoksia koronavirustilanteen vuoksi. Todistusvalintaa kasvatettiin 75 prosenttiin. Jäljelle jäävät 25 prosenttia valitaan kaksivaiheisella valintakokeella.

Opiskelupaikkaa lääketieteellisiltä aloilta tavoittelee vuosittain yli 9 000 hakijaa. Kaksivaiheiseen valintakoemenettelyyn päädyttiin, sillä kaikkia hakijoita varten järjestetty valvottu valintakoe olisi ollut tänä vuonna vaikea järjestää kokoontumisrajoitukset ja hakijoiden ja valvojien turvallisuus huomioiden.

Tiistain etävalintakoe oli valintakokeen vaiheista ensimmäinen. Ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet valitaan kesäkuussa järjestettävään toiseen vaiheeseen, johon kutsutaan kaksi kertaa valintakoevalinnan aloituspaikkojen mukainen määrä hakijoita. Silloin luvassa on läsnäoloa vaativa valintakoe, joka pidetään valvotussa koetilassa.

”Siinä on kyseessä ihan normaali koetilanne, jossa ei ole ennenkään pystynyt vilppiä tekemään. Ainoa ero on, että läsnä on alle 10 prosenttia siitä hakijamäärästä, joka kokeissa yleensä on.”

Yliopistot|Koronaepidemia myllersi yliopistojen opiskelijavalinnat: Näin pyrkijät karsitaan nyt

Koulutus|Opetuksen poikkeus­järjestelyt ja valintakokeiden muutokset poikivat kantelutulvan eduskunnan oikeusasiamiehelle

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa