Kiuru: Poikkeusaika on rasittanut monien ikäihmisten mielenterveyttä, myös liikkumattomuuden vaikutukset alkavat näkyä - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Rajoitukset

Kiuru: Poikkeusaika on rasittanut monien ikäihmisten mielenterveyttä, myös liikkumattomuuden vaikutukset alkavat näkyä

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan ikääntyneiden on tärkeä pitää yhä fyysistä etäisyyttä, mutta se ei tarkoita täyttä eristäytymistä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) puhui hallituksen koronatilannekatsauksessa Helsingissä keskiviikkona. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Julkaistu: 20.5. 14:13

Hallituksen koronatilannekatsauksen aiheena oli keskiviikkona yli 70-vuotiaiden hyvinvointi ja uudet ohjeistukset.

Tiistaina terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö päivittivät koronavirustilanteen toimintaohjeet yli 70-vuotiaille.

Sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen liittyen odotetuin muutos oli se, että nyt yli 70-vuotiaita voi tavata – kunhan sen tekee ulkona, käsihygieniasta huolehtien ja turvavälit muistaen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) arvioi tiedotustilaisuudessa, että nykyisen tautitilanteen keskellä ohjeistuksia on voitu päivittää.

”Tässä tilanteessa on oikeus ja kohtuus, että tarkastamme yhteisiä pelisääntöjä”, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan koronavirusepidemian keskellä ikäihmisten tulee huolehtia myös omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan. Karanteenin omaiset olosuhteet eivät välttämättä kannusta siihen.

”Miten jokainen voi antaa oman panoksensa koronaviruksen taltuttamisessa, mutta kuitenkin elää mielekästä elämää ja tulla varjelluksi koronavirustartunnalta? On tärkeää pitää fyysistä etäisyyttä, mutta se ei tarkoita sitä, että kannattaa eristäytyä”, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan uusien ohjeistuksien ytimessä on jokaisen oma harkinta.

”Lähtökohdaksi on otettu se, että pitää olla varovainen ja suojautua, mutta samalla korostetaan jokaisen omaa harkintaa. Näin hyvinvoinnista voidaan pitää huolta.”

Kiuru kuvaili tämän hetkistä epidemiatilannetta ”suvantovaiheeksi”, ja se on osaltaan mahdollistanut myös sen, että ikäihmisten ohjeistuksia voidaan nyt höllätä.

”Tällä hetkellä olemme tautitilanteessa suvantovaiheessa ja tilanteemme on tällä hetkellä monia muita maita parempi”, Kiuru sanoo.

Miten kotona oleminen ja rajoitukset ovat vaikuttaneet ikäihmisten terveyteen koronakeväänä, vaikka laajoilta tartunnoilta on vältytty? Kiuru arvioi, että ”hyvinvointivelkaa” syntyy, mutta varmaa tietoa ei ole vielä siitä, kuinka paljon.

”Tilastot, joita tällä hetkellä on tarjolla, eivät vielä osaa välttämättä vastata siihen, paljonko hyvinvointivelkaa on todella tullut. Ajanjakso on kuitenkin varmasti rasittanut monien mielenterveyttä. Myös liikkumattomuuden vaikutukset alkavat näkyä”, Kiuru sanoo.

THL:n tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma arvioi tiedotustilaisuudessa, että jotain voidaan päätellä siitä, kun kotipalveluiden kysyntä kasvaa.

”THL:n mukaan kotihoidon palvelutarpeiden kysyntä näyttäisi kasvavan maakunnissa, mutta toimintakyvyn muutoksesta ei ole vielä tarkkaa tietoa.”

Tiedotustilaisuudessa puitiin myös sitä, miksi ikähaitari kulkee juuri 70. ikävuoden kohdalla.

Luoman mukaan ohjeistus on tehty tutkitun tiedon perusteella.

”Ikävuosien karttuessa elimistön puolustuskyky heikkenee. Ikääntyneillä on enemmän perussairauksia, jotka altistavat vakavalle koronavirustartunnalle. Myös THL:n mukaan suurin osa koronavirustartuntaan menehtyneistä on ollut yli 70-vuotiaita”, Luoma sanoo.

Luoman mukaan toimintakykyä vahvistetaan yli 70-vuotiaana yksinkertaisilla ohjeilla.

”Pidä yhteyttä ystäviin. Etsi itsellesi mielekästä tekemistä: käsitöitä, leivontaa, puutarhatöitä. Liiku päivittäin, ulkoile ja jumppaa. Säännöllisen ruokarytmin säilyttäminen on tärkeää”, Luoma kertaa.

Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo sanoo tiedotustilaisuudessa, että yli 70-vuotiaat voivat myös tässä tilanteessa kiittää itseään, sillä tautitilanne on rauhoittunut.

”Nyt on aika pysähtyä kiittämään itseään. Olemme saaneet yhdessä pidettyä epidemian kurissa. Ja yli 70-vuotiailla on ollut tässä keskeinen rooli”, Topo sanoo.

Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi arvioi, että vaikutukset osuvat ikäihmisillä juuri psyykkiseen ja fyysiseen vointiin.

”On selvää, että ikäihmiset ovat kuormittuneet. Rajoitustoimilla on ollut vaikutuksia ikäihmisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Ihmiset kaipaavat tavallisia arkirutiineja”, Aalto-Matturi sanoo.

Aalto-Matturi uskoo, että yli 70-vuotiaat selviävät kriisistä laajan elämänkokemuksen takia.

”Ikäihmiset eivät ole vain toiminnan kohteita, yli 70-vuotiaat ovat laaja joukko. Heidän elämäntaitonsa ovat kertyneet pitkän elämän aikana: heillä on kokemusta siitä, miten vaikeista ajoista selvitään.”

Uudet ohjeet löytyvät kokonaisuudessaan THL:n verkkosivuilta.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat