Tartunta­ketjujen jäljittäminen on ollut Suomessa ”hyvin tehokasta”, mutta rajoitusten lieventäminen voi vaikeuttaa tilannetta, sanoo professori - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Tartunnat

Tartunta­ketjujen jäljittäminen on ollut Suomessa ”hyvin tehokasta”, mutta rajoitusten lieventäminen voi vaikeuttaa tilannetta, sanoo professori

Uusia jäljittäjiä ryhdytään kouluttamaan. Maasta puuttuu koko maan kattava tartuntaketjutilastointi.

Rajoitukset helpottivat koronaviruksen tartuntaketjujen selvittämistä. Kuvassa Vantaan kaupungin drive in -testauspiste.

Julkaistu: 20.5. 16:29

Suomen taistelu koronavirusepidemiaa vastaan on siirtynyt hybridivaiheeseen, jonka aikana lisätään testausta ja höllennetään rajoituksia. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella voidaan nyt testata päivässä 2 500 ihmistä ja alkusyksystä jopa 4 000 ihmistä.

Tartuntaketjujen jäljittäminen on saatu koko maassa hyvälle tolalle.

”Rajoitustoimien aikana jäljitystoiminta on ollut hyvin tehokasta, sillä tartuntaketjut ovat olleet lyhyitä, koska henkilöillä on ollut vähän kontakteja”, kertoo Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti.

Jäljitys on ollut haasteellisinta Helsingissä, jossa on todettu valtaosa tartunnoista. Helsingissä jäljityksestä vastaava, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen kertoo, että tartuntaketjujen jäljitystilanne on erittäin hyvä ja viiveetön.

”Viivettä voi syntyä siitä, milloin testiin tullaan oireiden alkamisen jälkeen. Asukkaat voivat helpottaa meidän työtämme hakeutumalla testiin ensioireiden ilmaannuttua. Näin pääsemme heti kiinni tartuntaketjuihin”, Lukkarinen sanoo.

Helsingissä yli joka toisesta tartuntaketjusta on löydetty ilmeinen tartuttaja.

”Esimerkiksi sairaalaepidemian aikana ei välttämättä tiedetä tarkasti yksittäistä kontaktia, mistä tartunta on saatu. Tällöin katsotaan, että altistus on tapahtunut esimerkiksi työpaikan tietyllä osastolla”, Lukkarinen sanoo.

Rajoitusten höllentämisen myötä ihmiset kuitenkin liikkuvat aiempaa enemmän.

”Kun rajoituksia aletaan asteittain lieventämään, on odotettavissa altistusten ja tartuntojen määrän lisääntymistä. Se on suora seuraus siitä, että väestön liikkuvuus ja kontaktit lisääntyvät”, Nuorti toteaa.

Tartuntaketjujen jäljitys vaikeutuu ja sen rooli kasvaa rajoituksia purettaessa, joten sairaanhoitopiireissä ja kunnissa varaudutaan lisätyövoiman hankkimiseen.

Nuorti koordinoi kansallista verkkokurssia koronavirustapausten kontaktien kartoittamisesta ja altistuneiden jäljityksestä. Tämän kuun aikana avautuvaa kurssia ovat suunnitelleet Tampereen yliopiston kanssa Itä-Suomen yliopisto ja THL.

Kurssin aikana opiskelijat opiskelevat jäljitystyötä luentojen ja esimerkkitapausten avulla. Koulutus on tarkoitettu terveydenhuoltoalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

Tartuntaketjun jäljitys toimii pääpiirteissään näin: Kun koronatartunta on testillä varmistettu, jäljittäjä haastattelee potilaan. Hän kartoittaa ja ihmiset, joiden kanssa potilas on ollut tartuttavuusaikanaan läheisesti tekemisissä. Nämä ihmiset ovat mahdollisesti altistuneet virukselle.

Tartunnan saaneet eristetään ja hoidetaan. Altistuneet lähikontaktit määrätään karanteeniin. Jäljittäjä pyrkii myös selvittämään muun muassa sen, keneltä potilas sai tartunnan.

”Tartuntojen jäljityksen periaate on suoraviivainen, mutta sen käytännön toteutus voi olla haastavaa. Näin etenkin, jos altistustilanne liittyy esimerkiksi joukkotapahtumiin, joita nyt on odotettavissa lisääntyvässä määrin”, Nuorti sanoo.

Yksistään Helsingissä on toiminut yli sata jäljittäjää. Määrä on vähentynyt nyt kymmenillä, kun muista terveydenhuollon toiminnoista lainassa olleet työntekijät ovat palanneet omiin töihinsä. Jäljittäjien työmäärä on vähentynyt tartuntatapausten määrän vähennyttyä.

”Jos tilanne menee uudestaan kriittiseksi, henkilöt otetaan takaisin töihin”, Lukkarinen sanoo.

Lue lisää: Altistuneiden jäljittäjät tietävät, mistä koronavirus yleensä tarttuu – Muita enemmän tartuntoja on niissä ryhmissä, joissa etätyö ei onnistu

Vaikka suuri osa tartuntaketjuista saadaan selvitettyä, osa niistä jää pimentoon.

”Kaikkia ketjuja ei varmaan missään tilanteessa saada täysin kiinni, koska tartunnan saaneet voivat olla oireettomia, ja hyvin lieväoireiset ihmiset voivat tartuttaa”, Husin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen sanoo.

Hän korostaa, että jäljitys on ehdottomasti järkevää työtä, sillä tartuntaketjun selvittäminen alkuvaiheessa ehkäisee periaatteessa ison joukon muuten syntyviä tartuntoja. Nyt Suomessa tavoitteena on, että tauti ei etene, vaan se pysyy kurissa, eli tartuntojen määrä pysyy mahdollisimman matalana.

”Me tiesimme jo ensimmäisistä mallinnuksista, että jäljittäminen on tehokkain uusien tartuntojen estämiskeino. Muuten tartunnoista muodostuu vähän kuin puunhaara, joka kasvaa yhtäkkiä, ja syntyy räjähdyksenomainen tilanne kuten kävi Pohjois-Italiassa, tietyin paikoin Espanjassa ja New Yorkissa”, Järvinen selvittää.

Suuri osa Helsingissä todetuista tartunnoista on todettu perhepiirissä ja työpaikoilla. Myös Pirkanmaalla suuri osa tartuntaketjuista on perheissä ja työpaikoilla. Timo Lukkarinen kertoo, että lapsi on ollut tartuttajana hyvin harvoin.

”Jos tartuttajana on ollut lapsi, tartunta on tapahtunut yleensä perheen sisällä. Näin tapauksia on hyvin vähän”, Lukkarinen sanoo.

Tartuntojen jäljitystietoja ei kerätä tällä hetkellä maanlaajuiseen tietokantaan, vaikka tartuntaketjujen jäljityksen merkitystä korostetaan. Puutteelliset tiedot johtuvat siitä, että tartuntatautilaki määrittelee seurannan ja torjunnan kuntien vastuulle.

Asko Järvinen kertoo, että tiedon keräämistä kansallisella tasolla suunnitellaan. Hän korostaa, että numeerisen tiedon kerääminen on kuitenkin hankalaa, sillä epidemia on niin poikkeuksellinen.

Tiedon kerääminen on myös ollut resurssikysymys. Nyt työvoima on laitettu mieluummin jäljitystyöhön.

”Alkuvaiheessa täytyy tehdä töitä. Kun homma laajenee, silloin ruvetaan kiinnostumaan johtamista helpottavista numerotiedoista”, Järvinen toteaa.

Timo Lukkarinen korostaa, että kootulla tiedolla on ehdottomasti arvoa.

”Meidän on tärkeä oppia taudista lisää. Näin voimme ennustaa miten tauti etenee, osaamme suojautua paremmin ja päättää rajoitustoimista tarkemmin”, Lukkarinen sanoo.

Epidemian torjunta|Hallitus aikoo jopa kolminkertaistaa testaus­kapasiteetin, tarkoituksena on myös värvätä tartuntaketjujen jäljittäjiä

Koronavirus|Koronavirustestejä tehdään Suomessa paljon vähemmän, kuin olisi mahdollista – Se on hyvä merkki, arvioivat STM ja THL

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?