Lounais-Suomessa Kemiönsaaressa tehtiin keskiviikkona mahdollisesti erittäin harvinainen luontohavainto, josta raportoitiin ensiksi pyöriäishavaintona. Valastutkija ja Suomen pyöriäisseurannasta vastaava Olli Loisa on kuitenkin vakuuttunut, että Taalintehtaan edustalla polski kolme pullokuonodelfiiniä.
Havainto yli kaksinkertaistaisi Suomen kaikkien aikojen pullokuonodelfiinihavainnot. Loisan mukaan delfiinilajin edustajia on tavattu Suomessa aikaisemmin vain kaksi kertaa, vuonna 1905 Tammisaaren-Hangon vesillä ja 1953 Porvoossa.
”Kukaan ei tosin ole käynyt niitä systemaattisesti läpi”, Loisa sanoo.
Loisa sai tiedon havainnosta paikalliselta vesillä liikkujalta, joka lähetti eläimistä muutamia valokuvia. Kuvien lisäksi Loisa teki lajimääritystä haastattelemalla eläimet bonganneen henkilön.
Eläimet eivät olleet ainakaan Itämerellä ja Suomessakin silloin tällöin tavattavia pyöriäisiä, kertoi eläinten koko sekä kuvissa näkyvä korkea, sirppimäinen selkäevä. Taalintehtaan polskijoilta puuttuivat myös valkokuonodelfiinin vaaleat merkit, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Loisan mukaan pullokuonodelfiini.
”Delfiinilaji se oli ihan varmasti, ja lehteenkin voi kirjoittaa, että pullokuonodelfiini.”
Pullokuonodelfiini on sama 2–4 metriä pitkä delfiini, jota nähdään turisteja viihdyttävissä delfinaarioissa. Pullokuonoja olivat myös takavuosina Särkänniemessä pidetyt eläimet.
Laji on yleinen kaikilla merillä aivan kylmimpiä alueita lukuun ottamatta, Loisa sanoo.
Havainnon teki paikallinen vesillä liikkuja.
Itämerelle ne eksyvät niin harvoin, ettei tutkija pysty tekemään niiden saapumisen perusteella johtopäätöksiä esimerkiksi meren tilasta tai ilmaston muuttumisesta.
”Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen havainto, joten siitä ei pysty ennustuksia tekemään.”
Kolmen eläimen porukka on delfiinilaumaksi pieni. Sillä ei pitäisi olla Suomen vesillä hätää ainakaan ruoan puolesta, mutta Loisa ei usko, että laumaan voisi syntyä poikasia.
Siitäkään ei ole tietoa, kuinka kauan kolmikko Kemiönsaaren vesillä viihtyy.
”Niiden käytöstä ja paikalla pysymistä on mahdoton ennustaa. Jos ne päättävät viihtyä, niin ruokaa kyllä riittää, mutta jos ne päättävät lähteä, niin ne voivat olla jo hyvinkin kaukana”, Loisa sanoo.
Tieteellistä selitystä delfiinien oleskelulle Kemiönsaarella ei Loisalla ole.
”Muuttolinnut ja valtamerinisäkkäät vain joskus harhautuvat normaalialueiltaan.”
