Haluatko halata mummoa tänä kesänä? Sen mahdollistaa omaehtoinen kahden viikon karanteeni - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Haluatko halata mummoa tänä kesänä? Sen mahdollistaa omaehtoinen kahden viikon karanteeni

Kahden viikon karanteeni sopii myös perheiden välisen koronakuplan muodostamiseen.

Videopuhelut isovanhemmille ovat monessa perheessä nyt arkea. Mummoa pääsee halaamaan kesällä, jos jää ensin karanteeniin.

Julkaistu: 23.5. 2:00, Päivitetty 23.5. 9:11

Tamperelaisperhe halusi kovasti tavata Pohjanmaalla asuvat isovanhemmat. Perheellä on vuoden ikäinen lapsi, joten lapsenlapsen kipuaminen isovanhempien syliin tuntui tärkeältä.

Yli 70-vuotiaat ovat kuitenkin koronaviruksen riskiryhmää, ja heidän tapaamisiaan oli kehotettu välttämään.

Perheen ratkaisu oli omaehtoinen karanteeni. Perhe vietti kaksi viikkoa omissa oloissa kotona etätöissä ja lasta hoitaen. He tilasivat elintarvikkeet verkkokaupasta, ja toimitukset jätettiin oven ulkopuolelle.

Vastaavasti isovanhemmat pysyivät kaksi viikkoa omissa oloissaan ja pitivät kontaktinsa minimissä.

Kahden viikon jälkeen perhe matkusti autolla mummolaan.

Antaako omaehtoinen karanteeni mahdollisuuden normaaliin kanssakäymiseen isovanhempien kanssa?

Husin infektiotautien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan antaa.

”Mahdollisissa altistustilanteissa henkilö ohjataan kahden viikon karanteeniin. Eli karanteenissa pitää olla kaksi viikkoa viimeisestä mahdollisesta tartuntamahdollisuudesta eli kontaktista”, Järvinen sanoo.

Sama ohje sopii omaehtoiseen karanteeniin.

”Jos ei ole muiden ihmisen kanssa kontaktissa kahteen viikkoon, niin se on riittävä aika. Silloin koronaviruksen tartuttamisen riski on lähestulkoon poissa”, Järvinen sanoo.

Tämänhetkisen virallisen ohjeistuksen mukaan yli 70-vuotiaan halaamista tai muuta lähikontaktia pitää välttää. Myös pitkiä vierailuita yli 70-vuotiaiden luona on syytä välttää.

Ohjeistuksen mukaan yli 70-vuotiaita on syytä tavata mieluiten ulkona, ja huolehtia riittävästä etäisyydestä koko vierailun ajan.

Lue lisää: Uudet ohjeet yli 70-vuotiaille: Ulkona voi tavata, kaupassa käydä ja terveydenhuollossa asioida, kunhan turvavälit muistetaan

Omaehtoiseen karanteenin vaihtoehtoa harkitsevien tilannetta helpottaa nyt se, että Suomen tautitilanne on tällä hetkellä rauhoittumassa.

”Jos omalla alueella ei ole ollut kuin vähän tartuntatapauksia, riskitaso on pienentynyt muutenkin”, Järvinen sanoo.

Vapaaehtoisen karanteenin pituus on syytä pitää kahdessa viikossa. Vain viikko karanteenia ei riitä.

”Valtaosa tartunnan saaneista sairastuu 5–8 vuorokauden kuluttua tartunnasta, mutta tämänhetkisen käsityksen mukaan osa voi sairastua vielä myöhemminkin. Tartunnan todennäköisyys lähtee viikon jälkeen laskemaan, mutta ei saavuta vielä nollaa”, Järvinen sanoo.

Todennäköisyyden laskeminen ei kannata, vaan karanteeni on syytä pitää kahdessa viikossa.

”Pitää muistaa, että riskin toteutuminen on joko nolla tai sata prosenttia, eli ei saa tartuntaa tai sitten saa.”

Vapaaehtoinen karanteeni on siis nyt kokolailla ainoa ratkaisu riskiryhmäläisten tapaamiseen ja fyysiseen läheisyyteen. Toinen ratkaisu on tietenkin epidemian hellittäminen.

”Kun tautitapausten määrä menee toivottavasti vähitellen kovin pieneksi, riski kaiken kaikkiaan laskee”, Järvinen sanoo.

Vapaaehtoinen karanteeni ei poista tietenkään muiden koronaohjeiden merkitystä, eli vieraillessa on syytä huolehtia käsihygieniasta.

Omaehtoinen karanteeni sopii myös niin sanottujen koronakuplien rakentamiseen. Nämä kuplat ovat pieniä sosiaalisia piirejä, joissa esimerkiksi kaksi perhettä muodostaa sosiaalisen ryhmän ja pystyy näkemään toisiaan verrattain riskittömästi.

Kupla lievittää ennen kaikkea sosiaalisen syrjäytymisen haittoja. Ryhmän muodostaminen kannattaa käynnistää omaehtoisen karanteenin avulla.

Koronakuplista on ehditty tehdä jo tutkimusta. Oxfordin ja Zürichin yliopiston tutkijat arvioivat kolmea erilaista etäisyydenpitostrategiaa koronapoikkeustilan aikana.

Tutkijoiden mukaan ihmiskontaktien karsiminen vähentää tietenkin tartuntariskiä, mutta ihmisten on mahdollista pitää yllä joitain sosiaalisia kontakteja ja silti pitää tartuntariski matalana.

Paras tapa sosiaalisiin kontakteihin on valita vain muutamia toistuvia kontakteja. Koronakupla on tutkijoiden mukaan täydellisen eristäytymisen jälkeen toiseksi vähäriskisin sosiaalinen yhteydenpitotapa.

Suomessa on käytetty koronakuplaa vastaavaa tapaa esimerkiksi yksinhuoltajaperheissä. Monet perheet ovat muodostaneet niin sanottuja koronaperheitä.

Tällöin perhe on valinnut yhden perheen ulkopuolisen aikuisen ”koronaperheenjäsenekseen”, jota perhe on voinut tavata ja joka voi tulla apuun tarvittaessa.

”Se toteuttaa samalla sosiaalisten kontaktien rajoittamista, mutta ylläpitää yhden vanhemman jaksamista ja toimintakykyä”, kertoi johtava asiantuntija Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta HS:n jutussa.

HS kysyi|”Kun terassit aukeavat, menemme vaimoni kanssa heti valkoviini­lasilliselle” – 70 vuotta täyttäneet kertovat, miltä rajoitusten purku tuntuu

Kolumni|Tarvitsevatko yli 70-vuotiaat suositukset polttopuiden tekoonkin?

HS-haastattelu|”Tämä on mennyt liian pitkälle” – En pidä ikäihmisten eristämisestä, sanoo THL:n Mika Salminen

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat