Raportti: Neljä viidestä tehohoitoon koronaviruksen takia joutuneesta on ollut hyvävoimaisia ennen sairastumista - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Tehohoito

Raportti: Neljä viidestä tehohoitoon koronaviruksen takia joutuneesta on ollut hyvävoimaisia ennen sairastumista

Puolta hengityslaitehoitoa koronaviruksen takia saaneista potilaista on hoidettu vatsa-asennossa vaikean happeutumishäiriön takia.

Sairaanhoitaja käsittelee hengityskonetta Meilahden sairaalan tehohoito-osastolla Helsingissä.

Julkaistu: 23.5. 10:34, Päivitetty 23.5. 10:40

82 prosentilla koronaviruksen takia tehohoitoon joutuneista potilaista on ollut normaali toimintakyky ennen sairastumista, arvioidaan koronaviruksen tehohoidon viikkoraportissa.

Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen arvioi, että nämä potilaat ovat hyvävoimaisia, mutta heillä on voinut olla jokin pitkäaikaissairaus.

”Normaalilla toimintakyvyllä tarkoitetaan eri asiaa kuin perusterveyden määritelmällä. Käytämme tehohoidossa viisiportaista toimintakyky-luokittelua. Eli neljä viidestä tehohoitoon joutuneesta potilaasta on ollut sillä tavalla hyvävoimaisia, että mitään fyysisiä toimintakyvyn rajoitteita ei ole ollut. Heillä on kuitenkin voinut olla pitkäaikaissairaus.”

Viikkoraportin perusteella selviää tarkempaa tietoa tehohoidon potilaiden pitkäaikaissairauksista. HS uutisoi viime viikolla THL:n tiedoista, joiden mukaan yli 70 prosentilla tehohoitoon joutuneista on ollut jokin pitkäaikaissairaus.

Tuoreiden tietojen mukaan, jotka perustuvat 171:een päättyneeseen tehohoidon hoitojaksoon, 21 prosentilla hoidetuista on diabetes ja 19 prosentilla krooninen keuhkosairaus.

Tarkempaa tietoa ei ole vielä siitä, onko kyseessä ykkös- vai kakkostyypin diabetes. Reinikaisen mukaan tiedot perustuvat teho-osastojen käyttämään Charlson Comorbidity Index-luokitteluun.

”Kaikista tehohoidon potilaista tallennetaan tietyt ydintiedot sellaisista asioista, joilla on ennusteellista merkitystä. Mutta tämä luokittelu ei valitettavasti tee eroa eri diabetes-tyyppien välillä.”

Reinikaisen mukaan kroonisella keuhkosairaudella tarkoitetaan esimerkiksi astmaa tai keuhkoahtaumatautia.

”Kroonisiin keuhkosairauksiin lukeutuvat kaikki pitkäaikaiset keuhkosairaudet.”

Myös Espoon Jorvin sairaalan tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula arvioi, että tehohoidon potilaat ovat olleet toimintakyvyltään fyysisesti kunnossa.

”Tehohoitoon koronaviruksen vuoksi joutuneet potilaat ovat olleet taustaltaan suhteellisen terveitä”, Varpula sanoo.

Muita sairauksia, jotka nousivat luokitteluissa esiin, ovat muun muassa maksasairaus ja aivoverenkiertohäiriö. Potilaista neljällä prosentilla on ollut maksasairaus, neljällä prosentilla aiemmin sairastettu aivoverenkiertohäiriö, kolmella prosentilla aiemmin sairastettu sydäninfarkti ja kolmella prosentilla syöpäsairaus.

Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan ylipainoisilla on korostunut riski joutua koronan takia sairaalahoitoon.

”Ylipainoiset ovat yliedustettuina siihenkin suhteutettuna, mikä heidän osuutensa on koko Suomen väestössä. Vain 13 prosenttia koronaviruksen takia tehohoidossa olleista potilaista on normaalipainoisia”, Reinikainen sanoo.

Viikkoraportissa viitataan FinTerveys 2017 -tutkimukseen, jonka mukaan Suomessa normaaliväestöstä 68 prosenttia miehistä ja 58 prosenttia naisista on ylipainoisia.

Varpula sanoo, että työnsä kautta hän näkee, että ylipaino on yleinen tekijä.

”Ylipaino liittyy hengitysmekaniikkaan. Jos ylimääräistä on vatsan ja rintakehän alueella, niin se kyllä painaa massalla keuhkoja kasaan ja hengitys vaikeutuu. Koronavirukseen liittyy nimenomaan hengitysvajausta. Siinä mielessä on ymmärrettävää, että ylipaino on vaikuttava tekijä”, Varpula sanoo.

Tehohoitoon koronaviruksen takia on tähän mennessä joutunut 213 ihmistä. Tällä hetkellä tehohoidossa on tartunnan vuoksi 22 ihmistä.

Viikkoraportin mukaan hengityslaitehoitoa on saanut 70 prosenttia potilaista. Puolta hengityslaitehoitoa saaneista on hoidettu vatsa-asennossa vaikean happeutumishäiriön takia. Keinomunuaishoitoa on saanut 8 prosenttia potilaista.

”Munuaisten toiminnan pettäessä potilas kytketään keinomunuaislaitteeseen eli dialyysihoitoon. Sen turvin saadaan poistettua nestelastia sekä aineenvaihduntatuotteita, jotka normaalisti poistuvat virtsan mukana”, Reinikainen sanoo.

Tiedot potilaiden saamista hoidoista perustuvat 183 tehohoidossa hoidetun potilaan vahvistettuihin tietoihin.

”Tehohoidonpotilaiden määrä on ollut loivassa laskussa koko ajan. Vaihtuvuutta on kuitenkin: monet ovat toipuneet, mutta tiputellen potilaita on tullut lisää”, Varpula sanoo.

Kuormitus tehohoidossa on nyt loivempaa, mutta Varpulan mukaan ”homma ei ole vielä hoidettu”.

”Kaikkia infektiopotilaita epäillään tällä hetkellä koronapotilaiksi ja hoidossa joudutaan käyttämään eristystä ja suojavarusteita. Tämä kuormittaa tehohoitoa ja potilaiden hoitoon tarvitaan normaalia enemmän henkilökuntaa.”

Jorvin sairaalan tehohoito on varautunut rajoitusten lieventymiseen mallintamalla ja laskemalla.

”Pyrimme ennustemallien mukaan luomaan analyysiä kesän tilanteesta. Tehohoidon varautuminen syö koko erikoissairaanhoidon resursseja. Joudumme tasapainoittelemaan, ja se on aika vaativaa ja vaatii paljon mietintää”, Varpula sanoo.

Varpula arvioi, että tehohoito on nyt kovan paikan edessä: tasapainon säilyttäminen ei ole ihan yksinkertaista.

”Jos rajoitusten höllentäminen johtaa tilanteen pahentumiseen, niin sitäkin varten meillä pitää olla suunnitelma. Toisella kädellä pitäisi palautua normaaliin ja saada hoitovelkaa pois, mutta toisella pitää ketterästi lisätä kapasiteettia, jos siltä alkaa näyttää.”

”Kesän lomakausi ja pitämättömät vuosilomat tuovat oman haasteensa. Meidän pitäisi yrittää nähdä tilanne kesän yli. Tehohoidon näkökulmasta meidän tulee myös valmistautua mahdolliseen toiseen aaltoon.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat