Ensimmäiset hyttyset ovat jo liikkeellä, mutta lähiviikot ratkaisevat millainen hyttyskesästä lopulta tulee - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Luonto

Ensimmäiset hyttyset ovat jo liikkeellä, mutta lähiviikot ratkaisevat millainen hyttyskesästä lopulta tulee

Kevään ensimmäiset hyttyset ovat jo liikkeellä. Ne eivät vielä pistä yhtä ärhäkkäästi kuin myöhemmin lentoon lähtevät lajit.

Hyttyset ovat laskeneet munansa kosteisiin painanteisiin jo viime syksynä. Niiden kehittymiseen tarvitaan sekä lämmintä että sateista säätä.

Julkaistu: 23.5. 15:39

Seuraavat 2–3 viikkoa ovat kesän hyttystilanteen kannalta kriittisiä.

Valtaosa hyttyslajeista laski munansa kosteisiin painanteisiin jo viime kesänä. Munien kehittyminen käynnistyy keväällä ja alkukesällä, kunhan lämpöä on riittävästi ja painanteet säilyvät veden alla.

Etelässä hyttystilanteeseen vaikuttavat lähiviikkojen sateet, pohjoisessa taas se, sulaako lumipeite auringonpaisteen ja kuivattavan tuulen vai sateiden myötä.

”Jos sataa vettä säännöllisin väliajoin, kosteissa painanteissa riittää vettä ja hyttysiä tulee enemmän. Jos lammikot, joihin hyttysnaaraat ovat edellisenä kesänä munineet, eivät pysy kosteina kahta–kolmea viikkoa yli 15 asteessa, hyttysiä tulee vähemmän”, kertoo hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta.

Etelä-Suomessa lähipäivien sää näyttää pysyvän lämpimänä. Sateita on luvassa lähinnä vähäisinä kuuroina.

Lue lisää: Kesäiset säät hellivät viikonloppuna lähes koko maata

Kevään ensimmäiset hyttyset ovat jo liikkeellä. Valtaosa niistä on Leinosen mukaan aikuistalvehtivia horkka- ja kirsihyttysiä.

”Aikuistalvehtivat lajit ovat paljon arempia kuin kesähyttyset. Pikkuhiljaa liikkeelle lähtee aedes-suvun kesähyttysiä, jotka ovat vähän ärhäkämpiä. Ne tulevat yleensä aika selkeästi iholle ja tuikkaavat heti kun mahdollista.”

Suomessa on yhteensä 40 hyttyslajia. Niistä eniten ihmisiä häiritsevät tyypillisesti metsä-, taiga- ja korpihyttynen.

Vaikka nisäkkäiden veri on monen hyttyslajin mieleen, pystyvät inisijät lisääntymään myös ilman veriateriaa.

”Jos ne saavat veriaterian, jälkeläistuotto on silloin runsaampaa ja laadukkaampaa. Jälkeläisiä tulee silloin enemmän ja ne selviävät hyvin. Mutta myös ilman veriateriaa syntyy hyttysiä. Se, minkä verran, riippuu veden säilymisestä lammikoissa.”

Hyttysten päälento ajoittuu yleensä juhannuksen tienoille. Tämän vuoden huippusesonki on kiinni lähiviikoista.

Jos sää jatkaa lämpenemistä ja kosteikot pysyvät kosteina, voi hyttysiä kuoriutua kerralla runsaasti. Vaihtelevat lämpötilat taas porrastavat kuoriutumisaikoja.

”Jos keväälle tulee räjähtävä lähtö, hyttysiä voi tulla lentoon kerralla runsaasti ja voi tuntua, että niitä on järkyttävä määrä kaikkialla.”

Leinonen kehottaa hyttysiä kammoksuvia välttämään esimerkiksi soiden reunamia ja ”kosteita pusikoita”. Avonaisilla tai tuulisilla paikoilla inisijöitä on yleensä vähän, samoin kaupungeissa.

”Mitä rauhallisemmin ihminen pystyy olemaan ja mitä vähemmän hän hyppii ja huitoo, sitä heikommin hyttyset löytävät hänet”, Leinonen ohjeistaa.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat