Kansallispuistoa kaatuu nyt järeillä keinoilla, jotta 1980-luvulla kadotettu suo saadaan takaisin - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Ympäristö

Kansallispuistoa kaatuu nyt järeillä keinoilla, jotta 1980-luvulla kadotettu suo saadaan takaisin

Metsähallitus ennallistaa metsittynyttä suota takaisin luonnontilaan Valkmusan kansallispuistossa Kymenlaaksossa.

Julkaistu: 24.5. 2:00, Päivitetty 24.5. 10:22

Maisema näyttää hakkuualueelta, ja sitä se onkin. Puita on kaadettu Valkmusan kansallispuistossa Kymenlaaksossa sijaitsevalta Munasuolta, ja rungot on pinottu metsäkoneita varten kunnostetun talvitien varteen odottamaan kuljetusrekkaa.

Näky on karu, mutta kyse on kuitenkin luonnonhoidosta. Metsäojitusten vuoksi metsittynyt Munasuo ennallistetaan ja palautetaan luonnontilaan. Se vaatii järeitä keinoja.

 ”Jos suolle on kasvanut metsää, puut kaadetaan.”

Munasuolla korjataan takavuosien tekoja. Suomessa ojitettiin valtavasti soita etenkin 1960-luvulla metsänkasvatusta varten. Valtio maksoi tästä korvauksia. Nyt samoja ojia tukitaan niin ikään valtion tuella, jotta vesitalous palautuu ja suosta tulee taas suo.

Kansallispuiston mylläys on herättänyt järkytystäkin alueella, mutta Metsähallituksen suunnittelijan Markus Keskitalon mukaan Munasuolla tehdyt toimet ovat vakiokäytäntöä soiden ennallistamisessa.

”Jos suolle on kasvanut metsää, puut kaadetaan. Sen jälkeen ojat tukitaan, jotta vesi alkaa nousta alueelle”, Keskitalo kertoo.

Suurista ja monipuolisista suoalueistaan tunnettuun Valkmusan kansallispuistoon kuuluva Munasuo on osittain pahasti metsittynyt metsäojitusten seurauksena. Nyt Metsähallitus ennallistaa Munasuon takaisin luonnontilaan. Kuva: Juha Metso

Munasuo ojitettiin ensin sotien jälkeen ja laajemmin 1980-luvulla. Alue lannoitettiin, ja sinne kasvoi metsä.

Metsähallituksen suunnittelijan Markus Keskitalon mukaan Munasuon maisema kaunistuu muutamassa vuodessa. Kuva: Juha Metso

Nyt metsittynyt alue on tarkoitus palauttaa osin avosuoksi, jollainen se oli ennen ojituksia.

”Metsäalue ennallistetaan ja palautetaan takaisin Munasuon keidassuokompleksiin. Keidassuo on etelärannikolla iso juttu”, Keskitalo sanoo.

Metsäautotie ennallistetaan, kun puut on korjattu ja saatu kuljetettua pois. Tavoite oli saada työ valmiiksi tänä vuonna, mutta se pitkittyi, kun talvea ei tullutkaan. Puunkorjuu viivästyi, koska lauha talvi esti metsäkoneiden pääsyn alueelle.

Metsäautotie on kunnostettu, jotta Munasuolle pääsee isoilla metsäkoneilla. Kuva: Juha Metso

Ennallistaminen on osa EU:n Hydrologia-Life-hanketta. Suomessa tavoite on soiden, purojen ja lintuvesien turvaaminen kaikkiaan 103 kohteessa vuoteen 2023 mennessä.

Hankkeen avulla uhanalaistunutta suoluontoa turvataan tukkimalla ojia, kunnostamalla puroja ja umpeen kasvavia arvokkaita lintujärviä sekä hankkimalla arvokkaita soita suojeluun. Metsähallituksen mukaan samalla parannetaan tulvasuojelua ja veden laatua sekä riistamaita.

Hankkeessa ennallistetaan yhteensä 5 200 hehtaaria soita, jotka on aikoinaan ojitettu metsätalouskäyttöön.

 ”Ennallistaminen auttaa parantamaan soiden kykyä sitoa hiiltä.”

Ennallistaminen turvaa uhanalaistunutta suoluontoa. Lisäksi vähennetään ojitetuilta soilta alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormaa ja turvataan suoturpeeseen sitoutunutta hiilivarastoa. Pitkällä aikavälillä tämä hidastaa ilmastonmuutosta.

”Ennallistaminen auttaa parantamaan soiden kykyä sitoa hiiltä, kun turpeenmuodostus palautuu vähitellen”, Keskitalo kertoo.

Suokasvillisuus palautuu alueelle lähivuosikymmeninä. Maisema sen sijaan kaunistuu nopeastikin; muutos vie Keskitalon mukaan ”vain vuosia” ojien tukkimisesta.

Lue myös: Luonnonsuojelu sai sadan miljoonan euron ”lottovoiton”, ja rahareikiä Suomen köyhtyvässä luonnossa kyllä löytyy, vakuuttavat asiantuntijat

Munasuo on laajalti metsittynyt ojitusten seurauksena. Ennallistamisella se palautetaan avosuoksi. Kuva: Juha Metso

Yli puolet Suomen suoalasta ojitettu

Pellonraivaus on muuttanut suoluontoa jo vanhastaan, mutta 1960-luvulla soita alettiin ojittaa vimmaisesti metsätalousmaaksi. Suota pidettiin hukkamaana, joka haluttiin saada tuottavaksi.

Metsätalouden tarpeisiin on ojitettu eli kuivatettu yhteensä lähes kuusi miljoonaa hehtaaria suota. Tämä on 55 prosenttia alkuperäisestä suoalasta. Uudisojitus on jo käytännössä loppunut, mutta soiden kuivuminen jatkuu.

Eniten soita on ojitettu Etelä-Suomessa, jossa koskemattomasta suoluonnosta on rippeet jäljellä. Luonnontilaisia soita on jäljellä vain vähän. Koko maassa lähes 60 prosenttia suoluontotyypeistä on uhanalaisia, Etelä-Suomessa lähes kaikki.

Ojittaminen on merkittävin syy suoluonnon uhanalaistumiseen. Ojittamattomista soista valtaosa on Pohjois-Suomessa. Etelä- ja Keski-Suomen soista yli 80 prosenttia on ojitettu metsänkasvatuksen, turvetuotannon, maanviljelyn ja rakentamisen takia.

Puusto poistetaan ja ojat tukitaan, jotta suon vesitalous palaa ennalleen. Kuva: Juha Metso

Ojitus vaikuttaa suon vesitalouteen ja saa aikaan muutoksia, jotka johtavat suokasvillisuuden häviämiseen ja turpeenmuodostuksen loppumiseen. Alkuperäinen kasvilajisto alkaa korvautua metsälajeilla.

Nopeinta muutos on märillä ja ravinteisilla soilla. Ojitus lisää puuvartisten kasvien kasvua, jolloin avoimien elinympäristöjen määrä vähenee ja varjostus kasvaa. Eniten ojituksesta kärsivät märkien pintojen kasvilajit, kuten raate, isokarpalo ja suursarat.

Avointen suoelinympäristöjen häviämisen myötä avosoiden lintujen, kuten kapustarinnan, pikkukuovin ja suokukon, kannat pienentyvät. Suolampien pinnanlasku on vähentänyt muun muassa kaakkurin pesintöjä.

Ympäristö|Luonnonsuojelu sai sadan miljoonan euron ”lotto­voiton”, ja raha­reikiä Suomen köyhtyvässä luonnossa kyllä riittää, vakuuttavat asiantuntijat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat