Kesä ei ehkä tuokaan helpotusta koronapandemiaan, tutkijat varoittavat - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Kesä ei ehkä tuokaan helpotusta koronapandemiaan, tutkijat varoittavat

Tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että sään rooli on uuden koronaviruksen leviämisessä pieni.

Helsingissä on jo viime päivinä ollut kesäisiä säitä. Hengitystieinfektioilla on tapana rauhoittua tähän aikaan vuodesta, mutta tutkijoiden mukaa korona viruspandemian tilanteessa kausivaihtelulla ei ole paljoa merkitystä, jos säällä ylipäätään on vaikutusta koronavirukseen. Kuva: Mikko Suutarinen / HS

Julkaistu: 24.5. 2:00, Päivitetty 24.5. 6:21

Koronaviruksen tartuntojen määrä kasvaa yhä maailmalla, mutta alkavasta kesäkaudesta on toivottu helpotusta pandemiaan pohjoisella pallonpuoliskolla. Kevään aikana asiantuntijat niin Suomessa, Ruotsissa kuin Yhdysvalloissa ovat arvelleet kesän parantavan tautitilannetta.

Arviot perustuivat yleiseen kokemukseen: Hengitystieinfektioilla on tapana rauhoittua tähän aikaan vuodesta. Ilman lämpötila, kosteus ja auringon säteily vaikuttavat kaikki viruksiin, mutta ennen kaikkea lämpö muuttaa ihmisten käyttäytymistä.

Väljästi ulkona oleillessa virukset leviävät vähemmän kuin sisätiloissa.

Lue lisää: Voisiko koronaepidemia olla ohi jo kesällä? Lämpötila voi vaikuttaa ratkaisevasti ihmisten käyttäytymiseen – ja viruksen toimintaan

Nyt kuitenkin useat huippuyliopistot Harvardista Princetoniin ovat julkaisseet mallinnuksia sään vaikutuksesta nimenomaan käynnissä olevaan koronaviruspandemiaan, eivätkä tulokset näytä lupaavilta. Pääviesti on, että jos sää ylipäätään vaikuttaa, nykyisessä pandemiatilanteessa sillä ei välttämättä ole paljoa merkitystä.

Harvardin tutkijat mallinsivat sään vaikutusta tartuntojen leviämiseen ympäri maailmaa seuraavan vuoden aikana käyttämällä viime vuoden säätietoja. Mallien mukaan sään vaikutus olisi ylipäätään pieni ja alkaisi näkyä vasta 25 asteen lämpimämmällä puolella. Suomen kesä ei siis juurikaan virukseen purisi.

Tutkijat piirsivät jokaiselle maalle oman ennustekäyränsä, joka kuvaa CRW-luvun eli koronaviruksen suhteellisen riskin muutosta sään mukana vuoden mittaan. CRW-luvun lasku yhdestä 0,9:ään tarkoittaa kymmenyksen laskua tartuttavuusluvussa.

Princetonin tutkijat puolestaan toteavat Science-lehdessä julkaistussa artikkelissaan, että vaikka säätilan vaihtelut voivat olla tärkeitä kotoperäisille, toistuville infektioille, niillä on vain vähän vaikutusta uuteen taudinaiheuttajaan pandemiavaiheessa.

Tutkijoiden mukaan ilman kunnollisia yhteiskunnallisia rajoitustoimia vakavat tautiaallot ovat todennäköisiä myös kosteissa olosuhteissa, eikä kesä rajoita merkittävästi pandemian kasvua.

Myös kanadalaistutkijat päätyivät hiljattain siihen, että leveysasteilla ja lämpötilalla oli hyvin vähän jos lainkaan tekemistä epidemian voimakkuuden kanssa eri puolilla maapalloa. Korkeammalla suhteellisella ilmankosteudella havaittiin kylläkin olevan heikko epidemiaa hillitsevä vaikutus.

Oxfordin yliopistossa todettiin lisäksi yhteys voimakkaamman auringon säteilyn ja covid-19:n heikomman leviämisen välillä. Aiheesta kuitenkin tarvitaan lisätutkimusta, tutkijat toteavat.

Onko nyt siis sittenkin turhaa odottaa, että kesä vie virukselta voimat?

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti ei näe asiaa näin mustavalkoisena.

On tosiasia, että olosuhteet vaikuttavat virusten menestymiseen: virukset pitävät kylmästä ja tuhoutuvat lämpimässä, ja auringon uv-säteily vaikuttaa niihin. Esimerkiksi influenssavirus kasvaa paremmin vähän viileässä, ja samoin käyttäytyy myös uusi koronavirus laboratoriotesteissä, Vapalahti luettelee.

”Hyvä että näitä mallinnetaan, mutta lähtödatassa on aikalailla epävarmuuksia.”

Vapalahden mukaan nyt julkaistujen tutkimusten tärkein anti on, että vaikka ilmasto vaikuttaisi, sen merkitys on pandemiatilanteessa vähäisempi.

”Ilmastolla voi olla vahvistavaa ja heikentävää vaikutusta, mutta osuus määräävänä tekijänä on pieni”, hän sanoo.

Suurin määräävä tekijä koronaviruksen leviämisessä on nyt immuniteetti tai sen puute. Viruksen levitessä ensi kertaa vastustuskyvyttömään väestöön muut, pienemmät taustatekijät jäävät taka-alalle.

Vapalahden mukaan päiväntasaajan tuntumassa sijaitsevien valtioiden tilanne toimii hyvänä esimerkkinä tästä.

”Meillä on tropiikissa ihan päiväntasaajalla olevia maita, joissa lämpöä riittää, mutta tautitilanne on vaikea. Brasilian tilanne on yksi pahimmista.”

Tokoinranta Helsingissä täyttyi lauantaina ihmisistä. Kuva: Mikko Suutarinen / HS

Kausivaihtelu voi yhä alkaa Vapalahden arvion mukaan näkyä myöhemmin, kun suurella osalla väestöä on immuniteetti.

”Sitten kun immuniteettia on väestössä enemmän, sää voi rytmittää virusta enemmän. Kausittain esiintyvät virukset toimivat kuin keinu, joka tarvitsee ikään kuin pienen työnnön vuodenajasta.”

Toistaiseksi sään vaikutusta on vaikeaa eristää tutkimuksissa, sillä pitkäaikaisdataa samalta alueelta saadaan vasta myöhemmin. Nyt tutkimuksissa joudutaan vertailemaan viruksen leviämistä eri maissa pandemian alkutaipaleella. Maiden välisiin eroihin taas ovat vaikuttaneet sään sijaan merkittävästi matkailu, väestötiheys ja erilaiset rajoitustoimet.

”Se pääsyy, miksi epidemia on alkanut jossain tietyssä paikassa, ei ole ilmasto”, Vapalahti tiivistää.

Ja oli sään vaikutus mikä tahansa, käytännössä tartunnat tapahtuvat kuitenkin harvoin ulkoilmassa, Vapalahti muistuttaa.

”Pääasiassa tartunnat tapahtuvat sisätiloissa, missä aerosolit ja ihmiset on konsentroituneempia.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijan Jussi Sanen mukaan suomalaisten ei kannata ainakaan vielä tuudittautua siihen, että kesä helpottaisi epidemiaa.

”Ei voi yksinkertaistaa, että kesä tulee ja se on siinä. Näyttää siltä, että kesän vaikutus ei olisi ainakaan samanlainen kuin flunssia aiheuttaviin koronaviruksiin”, Sane sanoo.

THL:n arvioissa ja ennusteissa ei ole toistaiseksi otettu lainkaan huomioon kausivaihtelua tai mitään muutakaan sään vaikutusta, Sane sanoo. On kuitenkin mahdollista, että sään vaikutuksista saadaan myöhemmin lisää tietoa ja se otetaan osaksi malleja.

Nyt julkaistujen alustavien tutkimustulosten pohjalta Sane ei lähtisi tekemään lopullisia johtopäätöksiä kesän roolista.

”Tutkijat tuovat itsekin esiin, että malleissa on paljon epävarmuuksia. En uskalla niiden pohjalta veikata mitään siitä, mikä on totta ja mikä ei.”

Sane muistuttaa, että tyypilliseen virusaaltojen kausivaihteluun vaikuttaa itse ilmanlaadun ohella ihmisten käytös: talvella ollaan sisätiloissa lähekkäin ja kesällä enemmän erillään ja ulkosalla, ainakin Suomessa.

Nyt erilaiset koronavirukseen liittyvät rajoitustoimet ovat kuitenkin jo vaikuttaneet ihmisten käytökseen niin paljon, ettei ero kontakteissa kevään ja kesän välillä välttämättä näy normaalisti. Se vaikeuttaa ennustamista entisestään.

”Tämä on poikkeuksellinen tilanne, koska ihmisten käyttäytyminen on muuttunut niin paljon.”

Johanna Haarala ja Miikka Mäkelä söivät jäätelöä Kaivopuiston rannassa perjantaina. Kuva: Rio Gandara / HS

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat