Ranualaisista igluista tuli etätoimistoja, joista yhdessä Alexandra Paulomo tuijottaa tietokoneen näyttöä: ”Katseet jäävät tosi usein järven jäähän” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Etätyöt

Ranualaisista igluista tuli etätoimistoja, joista yhdessä Alexandra Paulomo tuijottaa tietokoneen näyttöä: ”Katseet jäävät tosi usein järven jäähän”

Kun korona iski Suomeen, majoitusyrittäjän varauskalenteri tyhjeni neljässä päivässä. Sitten hän huomasi ranualaisten kaipaavan etätyötiloja, ja pian lasi-iglut olivat täynnä koronaa pakenevia yksinäisiä ahertajia.

Alexandra Paulomo kokee etätyöskentelyn iglussa inspiroivana. Työnteon lomassa katse harhautuu järveen, auringonpaisteeseen ja tuulen lennättämiin lehtiin.

Julkaistu: 25.5. 2:00, Päivitetty 25.5. 13:16

Itävallasta marraskuussa synnyinmaahansa Suomeen palannut Alexandra Paulomo aloitti työskentelyn Suomessa toisenlaisessa toimistossa kuin oli ajatellut.

Hänen etätyötoimistonsa ikkunasta avautuu nyt näkymä Ranuajärvelle ja pohjoisen taivaalle.

Toimisto on lasiseinäisessä ja -kattoisessa iglussa, joka alun perin on tarkoitettu revontulien ja yöttömän yön tarkkailuun. Kun turismibisnes seisahti yhtäkkiä, Ranualle viime vuonna rakennetut iglut ovat koronakriisin aikana olleet paljolti toimistoina ja keikkatyöläisten asuntoina.

Matkailuyrittäjänä Itävallan Alpeilla pitkään ollut Paulomo toteutti haaveensa ja osti Ranuan Saariharjusta sukumetsästään palstan viime marraskuussa. Hän on 23 Itävallan-vuoden jälkeen nyt miehensä kanssa avaamassa Ranualle uutta matkailuyritystä.

Paulomo palasi alkutalvella Ranualta vanhaan kotikaupunkiinsa Salzburgiin hetkeksi. Hän pääsi maaliskuussa takaisin Suomeen juuri ennen kuin lennot lopetettiin.

”On lapsi hoidossa Ranuan keskustassa 30 kilometrin päässä, ja kuljetan häntä sinne. En ekologisista syistä viitsi suhata töiden takia eestaas. Jos on ostoksia ynnä muuta, jään tekemään töitä johonkin nurkkaan.”

Koronan vuoksi kirkonkylän ravintolat ja huoltoasemien kahvilatkin suljettiin. Paulomo mietti, mistä hän löytäisi toimiston etätöille. Samaa oli miettinyt moni muu lähiseudulla.

Ranualla iglumajoituksen viime syksynä aloittanut Auvo Leppänen oli huomannut, että muutkin ranualaiset ovat kaivanneet väliaikaisia toimistoja kodin ulkopuolella. Hänellä oli tarjota Paulomolle työtila.

”Tämän kuukauden olen pitänyt näitä koronaigluina. Olen vuokrannut niitä myös niin, että ihmiset voivat käydä muutaman tunnin päivässä tekemässä töitä”, Arctic Guesthouse & Igloosin yrittäjä Leppänen sanoo.

Osa asiakkaista on Leppäsen mukaan ollut muualta tulleita työmatkalaisia, jotka ovat tehneet töitä esimerkiksi Ranuan kunnan tilauksesta.

He ovat toimistotöilleen tarvinneet majapaikan, jossa ovat voineet työskennellä ilman kontakteja muihin ihmisiin.

”Jotkut ovat varanneet ensin majoituksen majatalon puolelta mutta sitten nähneet, että on näitä igluja, ja vaihtaneet niihin.”

Etätyöläiset voivat halutessaan välttää kaikki ihmiskontaktit. He saavat maksettuaan sisäänpääsykoodit, ja aamiainen tuodaan tarvittaessa iglun ovelle.

Alexandra Paulomolle tavallisesta poikkeava sijaistoimisto on sopinut mainiosti.

Suomessa tehdään tällä hetkellä suhteessa työväen määrään eniten etätöitä EU:ssa. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofundin selvityksen mukaan Suomessa etätöissä on nyt 60 prosenttia työväestöstä.

Tilastokeskuksen työelämään perehtynyt tutkija Hanna Sutela totesi blogissaan, että tutkimuksen tulos sopii suomalaiselle kansanluonteelle.

”Väistämättä tulee mieleen, että etätyön suosiota lisää meillä kansanluonne: omissa oloissa kököttäminen sopii suomalaisille hyvin”, Sutela kommentoi tulosta blogissaan.

Igluja toimistoiksi vuokraava Leppänen on huomannut saman.

”On ollut asiakkaita, jotka ovat kyllästyneet kotioloihin ja koronakaranteeniin ja hoksanneet, että on hyvä tulla välillä päätä ja ajatuksia tuulettamaan”, Leppänen sanoo.

”Tuo on tietenkin luonteenomainen tapa hyödyntää olemassa jo olevia mutta muuten käyttämättömiä tiloja. Voin kuvitella, että on etätyötä tekeviä, joilla on perhettä ja haluavat työskennellä rauhassa”, toteaa Aalto-yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian professori Matti Vartiainen.

Hänen mukaansa esimerkiksi eri maiden koronastrategiat ja käytettävissä oleva teknologia vaikuttavat etätöiden osuuteen kaikesta työstä. Suomi on ennenkin ollut Euroopan kärkitasoa etätyön määrässä.

Sutelan mukaan etätöiden määrään vaikuttaa lisäksi suomalaisten korkea koulutus ja se, että esimerkiksi palvelualan työntekijät eivät pääsääntöisesti ole töissä lainkaan.

Tutkijan näkemystä tukevat myös Leppäsen havainnot paikallisten ranualaisten suhtautumisesta omaan rauhaan korona-aikana. Monet eivät halua lähteä pois töiden jälkeen vaan ovat käyttäneet tilaisuuden hyväksi, kun eivät aiemmin vastaavassa paikassa ole olleet.

”Ennemminkin ovat tultuaan halunneet myös yöpyä, kun kerran tulivat. Jotkut ovat vielä pyytäneet, että hinaamme iglun järven jäälle johonkin paikkaan kauemmas rannasta.”

Paulomolle tavallisesta poikkeava sijaistoimisto on sopinut mainiosti. Hän on muun muassa suunnitellut oman tulevan majoitusliikkeensä ulko- ja sisäasua värikarttoineen.

”Katseet jäävät tosi usein järven jäähän ja veteen, auringonpaisteeseen. Tuuli lennättelee lehtiä. On ihanaa ja inspiroivaa. Katselee hetken ulos ja jatkaa sitten. Jäiden sulaessa maisema muuttuu välillä, kun rakennus kääntyilee.”

Leppänen aikoo palata normaaliin majoitusyrittämiseen kesäkuussa, kun Suomessa puretaan matkustusrajoituksia. Hän aloitti iglujen vuokraamisen joulukuun alussa, ja alkukuukaudet iglut olivat täynnä.

”Sitten kalenterista lähtivät kaikki varaukset neljässä päivässä.”

Leppänen ei vielä tiedä, kuinka suomalaiset innostuvat kotimaan matkailusta rajoitusten poistuttua. Jos on hiljaista, hän aikoo käyttää tilanteen hyväksi.

”Niin pitkä yrittäjätausta on takana, että aina ajattelee, että onhan sitä koronan jälkeen elämää. Sitä odotellessa voi entistä paremmalle mallille rakentaa hommat.”

Auvo Leppänen aloitti iglujen vuokraamisen joulukuun alussa, ja alkukuukaudet iglut olivat täynnä. Neljässä päivässä koko varauskalenteri tyhjeni, kun korona saavutti Suomenkin.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa