Koronakriisi iski etenkin pienituloisten perheiden lapsiin – yli neljännes kertoo kyselyssä voivansa huonosti - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Koronakriisi iski etenkin pienituloisten perheiden lapsiin – yli neljännes kertoo kyselyssä voivansa huonosti

Yli puolet lapsista ja nuorista kertoi Pelastakaa lapset -järjestön kyselyssä, että poikkeustilanne on aiheuttanut stressiä ja lisännyt yksinäisyyttä. ”Etenkin matalan tulotason perheissä lapset kokevat paljon ahdistusta, huolta ja hätää”, asiantuntija Aino Sarkia kertoo.

Kyselyn perusteella poikkeustilanne on lisännyt sekä stressin ja ahdistuksen tunteita että konkreettisia arjen vaikeuksia. Yli kymmenesosa pienituloisten perheiden lapsista ei esimerkiksi ole saanut lämmintä tai ravitsevaa lounasta.

Julkaistu: 25.5. 0:01, Päivitetty 25.5. 7:30

Yli neljännes 13–17-vuotiaista kertoo tuoreessa kyselyssä, että heidän henkinen hyvinvointinsa on ollut koronakriisin aikaan huono. Erityisen paljon vaikeuksia ovat kohdanneet pienituloisten perheiden lapset.

Tämä selviää Pelastakaa Lapset -järjestön Lapsen ääni 2020 -kyselystä, johon vastasi huhtikuussa yli 3 100 lasta ja nuorta.

”Tämä koskettaa nyt tosi vahvasti lapsia ja nuoria”, kommentoi järjestön lapsiköyhyyteen erikoistunut asiantuntija Aino Sarkia.

Poikkeustilanne on herättänyt huolta etenkin niistä lapsista, joiden perheissä on jo valmiiksi ollut vaikeuksia. Sarkian mukaan kyselytulokset antavat konkreettista näyttöä siitä, että huolelle on ollut aihetta.

”Etenkin matalan tulotason perheissä lapset kokevat paljon ahdistusta, huolta ja hätää.”

 ”Suurimmat huoleni ovat kotona, enkä tilanteesta johtuen pysty menemään kaverilleni yöksi, kuten yleensä tukea tarvitessani menen.”

Vastanneista yhteensä 27 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa erittäin tai melko huonoksi. Suunnilleen puolet kertoi, että poikkeusolot olivat aiheuttaneet stressaantunutta (54 %) tai ahdistunutta (49 %) oloa tai heikentäneet omaa jaksamista (49 %).

Kolme neljästä vastaajasta koki etäkoulun vaikeuttaneen opinnoissa pärjäämistä. Yli puolet oli poikkeusolojen takia yksinäisempiä kuin ennen.

Kyselyyn tuli selvästi enemmän vastauksia kuin aiempina vuosina. Sarkia arvelee, että monilla on halu puhua tilanteen herättämistä ajatuksista.

”Moni antoi palautetta, että tosi hyvä, että meiltä kysytään. Ehkä lapset ja nuoret ovat kokeneet, että heidän ääntään ei ole kuultu”, hän kertoo.

 ”Opiskelu on nyt pitkälti omalla vastuulla ja tehtäviä on paljon enemmän kuin koulussa, se stressaa ja ahdistaa.”

Jos poikkeustilanne on tuottanut vanhemmille vaikeuksia, se lisää herkästi myös lasten kuormitusta. Yli kolmannes vastaajista oli huolissaan huoltajansa tai huoltajiensa jaksamisesta, ja noin neljänneksen mukaan huoltajien stressi oli vaikuttanut koko perheen ilmapiiriin.

Kolmannes vastaajista kertoi, että perheessä oli poikkeusaikana riidelty aiempaa enemmän.

Jotkut kertoivat kriisillä olleen myös positiivisia vaikutuksia, mutta tulosten perusteella enemmistö nuorten kokemuksista oli kielteisiä.

”Toisaalta oli kiinnostavaa, että osa lapsista totesi etäopetuksen olleen helpotus siksi, että koulunkäyntiin oli liittynyt ahdistusta”, Sarkia pohtii.

 ”Lähes koko perhe kotona koko ajan, jonka takia hermot ovat kireällä ja riitoja tulee usein.”

Ne vastaajat, jotka kertoivat tulevansa pienituloisesta perheestä, olivat kautta linjan kokeneet muita enemmän negatiivisia tunteita ja vaikeuksia.

Heistä 43 prosenttia kuvaili henkistä hyvinvointiaan huonoksi. Hyvätuloisten perheiden lapsista näin ilmoitti vain 16 prosenttia.

”Olimme ajatelleet, että jotain tämänsuuntaista tulee varmaan näkymään. Mutta aina sitä jotenkin hämmästyy siitä, kuinka voimakkaasti perheen vähävaraisuus vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin”, Sarkia pohtii.

Myös perheen taloudellinen tilanne huoletti pienituloisten lapsia selvästi enemmän kuin muita. Yli kymmenesosa heistä ei saanut päivisin lämmintä tai ravitsevaa lounasta. Samansuuruinen joukko kertoi, ettei perhe ollut saanut apua, vaikka sellaista olisi tarvittu.

 ”Perhettäni voitaisiin parhaiten tukea rahallisesti tai ruoka-avustuksella, sillä ruokaa menee paljon enemmän kuin yleensä kun kaikki 4 koulussa käyvää lasta onkin kotona.”

Etäkoulu on useimmilla nyt ohi ja kesälomat alkamassa, mutta Sarkia ei usko, että monikaan nuoria painavista huolista katoaa. Kyselyssä etenkin pienituloisten perheiden lapset huolehtivat kriisin vaikutuksesta omaan tai perheensä tulevaisuuteen.

”Heillä tulee varmasti olemaan edelleen ahdinkoa. Kesälomakausi vaikuttaa monessa perheessä talouteen, kun lapset ovat taas kotona syömässä”, Sarkia pohtii.

Hän on huolissaan myös esimerkiksi mielenterveys­palveluita tarvitsevista nuorista, joista jotkut kertoivat ongelmiensa pahentuneen.

”Syksyllä näkyy varmaan kuormittunutta avuntarvetta, kun väliin tulee vielä pitkä kesä.” ”Psykologin käynnit keskeytyi moneksi kuukaudeksi.”

Järjestö kehottaakin nyt hallitusta ja kuntia huolehtimaan siitä, että erilaisia oppilashuolto-, sosiaali- ja muita palveluita olisi tarjolla mahdollisimman kattavasti ja perheiden toimeentulo turvataan.

Sarkia korostaa, että keskustelu- ja muuta apua tulisi saada helposti ja ilman pitkää odottelua. Hän näkee poikkeustilanteessa myös mahdollisuuden, kun erilaisia etäkohtaamisten keinoja on kehitetty.

”Jos aina ei päästä kohtaamaan kasvokkain, tulisi varmistaa että olisi edes jokin kanava, jossa huolia pääsisi purkamaan mahdollisimman helposti.”

Jutussa käytetyt sitaatit ovat kyselyyn vastanneilta lapsilta ja nuorilta.

Näin kysely tehtiin

Lapsen ääni 2020 -kysely oli suunnattu 13–17-vuotiaille lapsille ja nuorille eri puolilla Suomea. Sen tuloksista julkaistiin maanantaina koronakevättä koskeva osuus.

Aineisto kerättiin anonyymeillä, suomen- ja ruotsinkielisillä verkkokyselyillä 6.–26.4. välillä. Vastauksia tuli yhteensä 3 129.

Vastaajia hankittiin sosiaalisessa mediassa sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten kautta.

Vastaajista 84 % oli tyttöjä, 12 % poikia ja neljä prosenttia valitsi jonkin muun vaihtoehdon. Tyttöenemmistö on vapaaehtoisissa verkkokyselyissä melko tyypillinen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?