Montako peruskoulua Suomeen jää? Opetushallituksen laskelma ennakoi isoja muutoksia jo vuosikymmenen päähän - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Opetus

Montako peruskoulua Suomeen jää? Opetushallituksen laskelma ennakoi isoja muutoksia jo vuosikymmenen päähän

Koulujen määrä vähenee entisestään tulevina vuosina. Opetushallituksen selvitys arvioi romahduksen syvyyden.

Puotilan ala-aste valmistui vuonna 1967. Vanhan koulun tilalle valmistuu uusi isompi koulu vuoden 2022 elokuussa.

Julkaistu: 26.5. 2:00, Päivitetty 26.5. 6:12

Suomen kouluverkko jatkaa harvenemistaan. Opetushallitus laski tuoreimpiin väestöennusteisiin nojaten, montako koulua meille jää, ja tulokset ovat melko hätkähdyttäviä.

Laskelman mukaan jo kymmenen vuoden kuluttua peruskouluja on Suomessa lähes kolmanneksen vähemmän kuin nyt. Kun kouluja tällä hetkellä on koko maassa vielä noin 2 300, vuonna 2030 jäljellä on enää 1 600.

Vuoteen 2040 mennessä kouluverkko olisi harventunut entisestään ja jäljellä olisi enää vajaat 1 300 peruskoulua – melkein puolet vähemmän kuin nyt.

Suurin haaste on pienillä kunnilla ja muuttotappioalueilla, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä.

”Ennuste on valitettavasti tällainen”, sanoo Opetushallituksen yleissivistävän koulutuksen yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä.

Koska ennuste on tällainen, Suomen koulutuksen tulevaisuudesta tarvitaan Nissilän mielestä valtakunnallista arvokeskustelua.

”Tarvitaan laajaa keskustelua rahallisista resursseista ja siitä, millä edellytyksillä koulutuksen palveluverkkoa pidetään yllä.”

Opetushallituksen skenaarion taustalla on Tilastokeskuksen ennuste, jonka mukaan Suomen väkiluku lähtee kymmenen vuoden päästä laskuun. Kasvu keskittyy lopulta vain Uudellemaalle ja suurin osa muista maakunnista pääosin hiljenee.

Laskelma perustuu myös siihen, miten kouluverkko on tähän asti kehittynyt. Vielä 2000-luvun alussa kouluja oli yli neljätuhatta, eli niitä on kadonnut nopeaan tahtiin.

Nissilä korostaa, ettei Opetushallitus ole ajamassa koulujen määrän vähentämistä, vaan on tehnyt skenaariotarkasteluja ennakointitietoihin perustuen. Tavoitteena on antaa myös poliittiselle päätöksenteolla valmiuksia arvovalintojen tekemiseen.

Määrällisesti eniten kouluja on tähän mennessä karsittu Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa.

Koulujen määrä laskee tulevina vuosikymmeninä Opetushallituksen ennusteen mukaan edelleen koko maassa ja kaikenkokoisissa kunnissa.

Maakunnista suurin koulukato on ennusteen mukaan Satakunnassa, Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Pienintä väheneminen olisi Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla.

Eniten määrä vähenisi valtiovarainministeriön aiemmin tekemän arvion mukaan 5 000–10 000 asukkaan kunnissa.

”Suurin haaste on pienillä kunnilla ja muuttotappioalueilla. Ne alueet, jotka häviävät väestönkehityksessä, häviävät suhteellisesti paljon”, tiivistää Nissilä.

Viime vuosina monessa pikkukunnassa on päädytty yhden koulun malliin. Esimerkiksi Utajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla tehtiin ratkaisu kahdeksan vuotta sitten. Kaikki sivukoulut lakkautettiin ja koulutoiminta keskitettiin kuntakeskukseen.

Samanlaisia ratkaisuja on suunnitteilla parhaillaan ympäri maata. Niitä vauhdittavat myös koulurakennusten sisäilmaongelmat.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että peruskoulujen oppilasmäärä laskee vuoteen 2040 mennessä lähes 25 prosenttia. Jos syntyvyys kehittyy ennusteiden mukaan, vuonna 2040 Suomen kunnista lähes joka kolmannessa syntyy vain alle 15 lasta vuodessa.

Lue lisää: Vauvakato niittää Suomesta kouluja

Jääkö jokaiseen kuntaan enää omaa koulua?

”Viimeistään vuonna 2030 tulee tätä pohdintaa. Matemaattisella mallilla laskettuna koulut tulevat olemaan niin pieniä ja oppilaskohtainen kustannus niin iso, että onko kunnilla mahdollisuutta pitää niitä yllä?” Nissilä pohtii.

Päätöksiä todennäköisesti vauhdittavat kuntien kärjistyvät talousongelmat. Ratkaisut saattavat silti olla vaikeita, koska oma koulu on tähän asti ollut kunnille tärkeä.

Koulujen määrä vähenee entisestään tulevina vuosina. Koulukato on todennäköisesti vähäisintä Uudellamaalla kuten Vantaalla. Siellä Jokiniemen koulun oppilaat palasivat toukokuun puolivälissä takaisin lähiopetukseen muiden Suomen koululaisten kanssa.

Nissilä muistuttaa, että kouluratkaisut eivät kuitenkaan perustu vain asukaslukuun, vaan myös kunnan maantieteelliseen kokoon.

Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää alle 13-vuotiailla enintään kaksi ja puoli tuntia ja yli 13-vuotiailla enintään kolme tuntia.

Katoavien koulujen maassa on väistämätöntä, että koulukyytiläisten määrä kasvaa ja matkat pitenevät. ”Näin on jo käynyt, ja kehitys vaikuttaa jatkuvan”, Nissilä toteaa.

Samalla näyttäisi jatkuvan koulukoon kasvu. Kouluissa on nyt oppilaita keskimäärin vajaat 250, kun 2000-luvun alussa määrä oli vajaat 150.

Kymmenen vuoden päästä keskikoko on Opetushallituksen ennusteen mukaan vajaat 300.

Siitä eteenpäin koulut eivät Nissilän mukaan enää kasva samaa tahtia.

 ”On vaikea kuvitella, että koulut siitä enää kasvaisivat, vaan tulee korjausliikkeitä.”

Jos koulukoon kasvu jatkuisi samanlaisena vuoteen 2040, keskikoko yltäisi jo lähes 350:en oppilaaseen. Se todennäköisesti tarkoittaisi, että tuhannen oppilaan koulut olisivat melko tavallisia.

Tällä hetkellä noin tuhannen oppilaan kouluja on koko maassa kymmenkunta.

”Näissä isoissa kouluissa on oltu suhteellisen tyytyväisiä vaikkapa laajempaan valinnaisuuteen. Toki huonompiakin kokemuksia on, esimerkiksi aistiyliherkillä”, Nissilä lisää.

Keskimääräisen koulukoon kasvua hillitsee Nissilän mukaan kaksi syytä. Ensinnäkin väestön vähenemisen takia monessa kunnassa se ainoa oma koulu kutistuu pieneksi.

”Toiseksi, jos yksikkökoot isoissa kaupungeissa alkavat kasvaa todella isoiksi, se olisi johtamisen kannalta haasteellista.”

Koulunkäynti ei ole oppilasta kohden välttämättä halvinta isoimmissa yksiköissä.

Suurimmillaan kulut oppilasta kohden ovat Nissilän mukaan alle 20 000 asukkaan kunnissa ja pienimmillään 20 000–40 000 asukkaan kunnissa.

”Mielenkiintoista on, että kulut kasvavat tätä isommissa kaupungeissa. Se johtuu varmaankin siitä, että suurissa kaupungeissa panostetaan sekä perusopetuksen kehittämiseen että esimerkiksi tuntikehykseen. Pienemmissä kunnissa koulupäätöksiä sanelevat talouden reunaehdot”, Nissilä arvioi.

Nissilä toivoo, että koulupäätöksissä tähdätään siihen, että resursseja jäisi enemmän itse opetukseen. ”Sitä kautta arvopohdintaa on kunnissa pakko käydä.”

Keskustelua on Suomessa käyty myös siitä, mitkä ovat koulujen järjestelmällisen lopettamisen pahoinvointikustannukset.

Tutkimukset ovat toistaiseksi osoittaneet, että kouluyksikön koolla ei ole juurikaan vaikutusta oppimistuloksiin ja hyvinvointiin. Sen sijaan vaikutusta on koulun toimintakulttuurilla”, sanoo Nissilä.

Koulujen väliset erot ovat Suomessa kansainvälisesti katsottuna yhä hyvin pieniä.

”Oppilaiden väliset erot ovat sen sijaan kasvaneet, samoin kuin sukupuolten väliset erot. Lisäksi parhaat tulokset saadaan niissä isoissa kaupungeissa, joissa kouluun pystytään panostamaan.”

Kevään poikkeusoloissa kouluopetus oli pakko järjestää etäyhteyksin. Voisiko etäopiskelusta tulla laajemmin ratkaisu alueilla, joilta koulu uhkaa kadota?

”Digitalisaatiossa on omat mahdollisuutensa. Pitkän etäopetusjakson aikana kuitenkin huomattiin, että koululla on valtavan tärkeä tehtävä yhteisönä, eikä sitä voi hoitaa etänä”, Nissilä korostaa.

Suomesta on kadonnut tuhansia peruskouluja, mutta kustannukset vain kasvavat – Kuka voittaa jättikoulujen ja pitkien koulumatkojen mallissa?

HS-selvitys| Suomesta katoaa vuosittain 100 koulua eikä koulukadolle näy loppua – HS:n reportaasi kertoo, miltä 130 kilometrin päivittäinen koulumatka sitä taittavista lapsista tuntuu

Pääkirjoitus|Vauvakato vähentää myös päiväkotien ja koulujen määrää

Suomen kuntien välinen jako kasvajiin ja kurjistujiin voimistuu, ennustaa Tilastokeskus – grafiikka näyttää, millainen on kuntasi tulevaisuus

Väki hupenee lähes kaikissa maakunnissa vuoteen 2040 mennessä, uusi ennuste lupaa kasvua vain neljään maakuntaan

Suomen syntyvyys putoaa jopa synkkiä ennusteita nopeammin, tällaisen vauvakadon piti olla edessä vasta 2045

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?