Esitys: Laiton uhkaus muuttuu virallisen syytteen alaiseksi, jos uhri hoitaa työtään - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Rikokset

Esitys: Laiton uhkaus muuttuu virallisen syytteen alaiseksi, jos uhri hoitaa työtään

Laiton uhkaus on nykyisin asianomistajarikos eli syyttäjä ei voi nostaa siitä syytettä ilman uhrin toimintaa. Uudella lakiesityksellä on tarkoitus ehkäistä vihapuhetta, järjestelmällistä häirintää ja niin sanottua maalittamista.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi tuoreesta lakiesityksestä keskiviikkona.

Julkaistu: 27.5. 12:43

Oikeusministeriö esittää tuoreessa lakiesityksessään, että laiton uhkaus muuttuu virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi, jos rikos kohdistuu työtään tai julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön.

Lakiesityksen valmistelusta kertoi keskiviikkona oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r).

Lakiesitys on osa isompaa kokonaisuutta, jolla on tarkoitus ehkäistä vihapuhetta, järjestelmällistä häirintää ja niin sanottua maalittamista.

”Lainsäädäntöhän ei tunne sellaista sanaa ollenkaan. Siksi yksi tapa parantaa tätä asiaa on se, että tehdään laittomasta uhkauksesta virallisen syytteen alainen rikos”, oikeusministeri Henriksson sanoo.

Maalittamisessa voi olla kyse esimerkiksi suorasta tai epäsuorasta uhkailusta tai yksityiselämään liittyvien tietojen kaivelemisesta ja vääristelemisestä.

Virkamieheen kohdistuvan maalittamisen tavoitteena voi olla virkamiehen painostaminen luopumaan virkatehtävien hoitamisesta.

Laiton uhkaus on tällä hetkellä asianomistajarikos. Se tarkoittaa, että rikoksesta voidaan syyttää uhkailijaa yleensä vain jos uhri vaatii hänelle rikosprosessissa rangaistusta.

Yleisen syytteen alainen rikos puolestaan tarkoittaa, että syyttäjä voi tarvittaessa nostaa syytteen ilman uhrin erillistä osuutta asiassa.

Laittomasta uhkauksesta on rikoslain mukaan tuomittava henkilö, joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.

Virkamiehen vastustaminen ja väkivaltainen vastustaminen ovat jo rikoslaissa virallisen syytteen alla, mutta lakiesitys veisi sinne myös muun virkamiesten laittoman uhkailun, joka ei sovellu kyseisiin syytekohtiin.

Lakiesitys koskee tasaisesti eri ammattiryhmien edustajia. Henrikssonin mukaan sen on tarkoitus vahvistaa esimerkiksi lastensuojelussa, kaupallisessa työssä, opetustyössä olevien henkilöiden sekä toimittajien asemaa.

Julkista luottamustehtävää hoitavien soveltamisalaan kuuluisivat puolestaan esimerkiksi kunnanvaltuustojen jäsenet ja muut kunnalliset luottamushenkilöt.

Lakiesitys siirtyy nyt lausuntokierrokselle, ja se on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn syksyllä.

Oikeusministeriö ei ole ainoa taho, joka hakee keinoja ja uutta lainsäädäntöä niin sanotun maalittamisen torjumiseen.

Eilen sisäministeriö kertoi, että se asettaa työryhmän pohtimaan erilaisia torjumiskeinoja.

Lue lisää: Sisäministeriö asetti työryhmän selvittämään, miten maalittamista voidaan torjua

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa