Turkulaisyritys lanseerasi tällä viikolla uuden, Suomessa kehitetyn pikatestin koronavirusinfektion tunnistamiseen. Infektiodiagnostiikan laitevalmistaja Arcdian tiedotteen mukaan ”automatisoitu pikatesti on markkinoiden tehokkain ja tarkin ratkaisu covid-19-taudin testaamiseen perusterveydenhuollossa ja päivystysklinikoilla”.
Toimitusjohtaja Vesa Kemppaisen mukaan testi on ensimmäinen laatuaan maailmassa ja lisäksi vielä selvästi nykyisin terveydenhuollossa käytettäviä testejä nopeampi ja halvempi. Yritys toivoo saavansa testit laajaan käyttöön niin julkisessa terveydenhuollossa, työterveysasemilla kuin lentokentillä.
”Toivomme, että myös Hus [Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri] innostuisi tästä”, Kemppainen sanoo.
”Totta kai yritämme saada myös kansainvälistä kysyntää. Olemme ainoita, joilla tämä teknologia on käytössä.”
Miten turkulaistesti sitten käytännössä eroaa muista testeistä?
Teknologia on omanlaisensa, Kemppainen kertoo. Kun pcr-testit reagoivat dna- tai rna-jäämiin, Arcdian pikatesti mittaa aktiivisen viruksen antigeeniä.
Keskuslaboratorion sijaan näytteen analysoi pöytäprintterin kokoinen laite potilaan odottaessa. Tulokset valmistuvat 15 minuutissa, ja laite lähettää ne lääkärin lisäksi netin kautta seurantajärjestelmään, joka näyttää infektiotilanteen karttakuvana.
”Kun tulet sisään asemalle, otetaan heti näyte. Sen jälkeen tapaat lääkärin, jolla onkin jo tulokset. Tällä voisi täydentää kallista pcr-testausta”, Kemppainen sanoo.
Hänen mukaansa pikatesti antaa positiivisen tuloksen vain niin kauan kuin virus on aktiivinen. Pcr-testit sen sijaan voivat antaa positiivisen tuloksen viikkoja sen jälkeen, kun potilas on parantunut.
”Heti, kun vastustuskyky on nujertanut viruksen, testi muuttuu negatiiviseksi. Se on esimerkiksi työpaikoilla tärkeää, jotta tiedetään, milloin voi palata töihin.”
Onko Turussa todella kehitetty ylivoimainen tuote?
Ainakin nopeuden kannalta testi todella on omaa luokkaansa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Carita Savolainen-Kopra. Samaan tekniikkaan perustuvia Arcdian Maripoc-testejä käytetään jo terveydenhuollossa joidenkin muiden hengitystieinfektioiden diagnosointiin.
”Tämän testin hyvä puoli on nopeus, ja se soveltuu hyvin päivystyskäyttöön”, Savolainen-Kopra sanoo.
”Mutta herkkyydessä antigeenin osoitustesti yleensä häviää pcr-testille.”
Testin herkkyys kertoo siitä, kuinka suuren osan todellisista tartunnoista se havaitsee. Mitä herkempi testi, sitä varmemmin testattavaa tautia sairastava saa positiivisen testituloksen.
Juuri uuden pikatestin herkkyys mietityttää sairaanhoitopiireissä, jotka vastaavat siitä, otetaanko uusi tekniikka käyttöön terveysasemilla. Kemppaisen toiveista huolimatta ainakaan Hus ei ole toistaiseksi innostunut testistä.
Huslab-laboratoriosta kerrotaan HS:lle, ettei sairaanhoitopiirillä ole aikeita ottaa Maripoc-testiä käyttöön, sillä se ei tunnista yhtä paljon tartuntoja kuin nyt käytössä oleva pcr-testi.
”Kokemustemme perusteella diagnostisen prosessin ensisijainen haaste on prosessin herkkyys. Prosessin herkkyyteen vaikuttavat paitsi käytetty testi myös näytteenoton tekninen suoritus, näytteenoton ajoitus suhteessa infektioon sekä potilaan taudinkuva. Antigeenin osoitustestien herkkyys on pcr-testejä alhaisempi”, ylilääkäri Maija Lappalainen selittää päätöstä.
Kemppainen myöntää, että Arcdian testi häviää herkkyydessä pcr-testille selvästi. Maripoc löytää noin 90 prosenttia pcr-testin havaitsemista tartunnoista, eli joka kymmenes tartunta näyttäytyy negatiivisena tuloksena. Tähän on kuitenkin Kemppaisen mukaan looginen selitys: pcr-testi löytää myös jo ohi menneitä infektioita. Niitä ei ole tarkoituskaan löytää pikatestillä, Kemppainen sanoo.
”Meiltä jää siis pois lähinnä positiivisia tuloksia tapauksissa, joissa potilas on jo parantunut eikä enää tartuta.”
Kemppaisen mukaan testin spesifisyys on kuitenkin täydet sata prosenttia, eli jos testi antaa positiivisen tuloksen, potilaalla on varmasti aktiivinen koronavirusinfektio.
”Ja silloin, kun oireinen ihminen testataan, saadaan lähes sadan prosentin varmuudella oikea tulos.”
Arcdian tiedotteen mukaan testi mahdollistaa laajan pikatestaamisen esimerkiksi lentokentillä tai työpaikoilla. Koko firman väkeä tai kaikkia maahantulijoita sillä ei kuitenkaan voi testata, Kemppainen tarkentaa, vaan kuten muutkin koronavirustestit, pikatesti sopii vain oirehtivien testaamiseen.
Hänen mukaansa testin käyttö työpaikoilla ja lentokentillä voisi alkaa tulevaisuudessa sellaisessa tilanteessa, kun rajat on avattu ja töihin palattu. Pikatesti mahdollistaisi oirehtivan ihmisen nopean diagnoosin ja eristämisen.
”Tässä täytyy vähän katsoa eteenpäin, muuttua käytännöllisemmäksi tämän ongelman kanssa. Kaikkien oireettomien testaaminen ei ole millään testillä käytännöllistä, mutta kaikki, joilla on pienintäkään särkyä, kuumetta ja niin edelleen, voisi testata”, Kemppainen sanoo.
”Jossain vaiheessa on avattava yhteiskuntaa.”
Tällaista testausta tehdään jo joillakin lentokentillä maailmalla, mutta THL:n Savolainen-Kopran mukaan ei ole tiedossa, että Suomessa ryhdyttäisiin samaan.
Testimahdollisuuksia kuitenkin selvitetään, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ulla Lettijeff kertoo.
”Tutkimme aktiivisesti eri mahdollisuuksia yhdessä terveysviranomaisten kanssa ja arvioimme sitä, mitkä ratkaisut olisivat parhaita lentoasemaympäristössä.”
