Suomeen lomalle tuleville ulkosuomalaisille suositellaan karanteenia, mutta käytännössä sitä ei valvota: ”Oletamme, että ihmiset ovat lukutaitoisia” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Matkustaminen

Suomeen lomalle tuleville ulkosuomalaisille suositellaan karanteenia, mutta käytännössä sitä ei valvota: ”Oletamme, että ihmiset ovat lukutaitoisia”

Koronatilanteen odotetaan vähentävän Suomeen kesällä tulevien ulkosuomalaisten määrää, mutta osa aikoo lomailla Suomessa joka tapauksessa. HS keräsi vastauksia Suomeen ulkomailta tulemista ja karanteeniohjeita koskeviin kysymyksiin.

Saksassa asuva Lotta Matikainen tuli Suomeen etuajassa, jotta voisi eristäytyä kesämökillä ennen valmistujaisiaan. Tänä kesänä osan ulkosuomalaisista odotetaan kuitenkin jättävän Suomen-lomansa väliin.

Julkaistu: 28.5. 2:00, Päivitetty 28.5. 6:29

”Piti tulla Suomeen vähän myöhemmin, mutta kun on tämä karanteenisuositus, niin olen nyt kaksi viikkoa karanteenissa ennen juhlia”, kertoo Lotta Matikainen, 27, kesämökiltään Kuhmoisista.

Matikainen juhlii kesäkuun alussa valmistumistaan Tampereen yliopistosta, mutta viimeiset pari vuotta hän on opiskellut ja tehnyt gradua Berliinissä. Siellä odottaa myös saksalainen kihlattu, joka ei koronarajoitusten vuoksi tullut vielä mukaan Suomeen.

Matikainen etsii töitä Saksasta ja haluaa jäädä sinne pysyvästi. Mökistä hän ei silti aio luopua.

”Ostin tämän neljä vuotta sitten kesäpaikaksi, kun ajattelin, että maailma voi viedä mennessään.”

Monet ulkomailla asuvat suomalaiset haluavat Matikaisen tavoin lomailla tänäkin kesänä Suomessa ja tavata läheisiään.

Siihen heillä on myös oikeus. Suomen kansalaiset saavat poikkeusaikanakin tulla Suomeen, vaikka he asuisivat muualla.

”Ohjeistuksemme on tällä hetkellä välttää tarpeetonta matkustamista, mutta jokainen matkailija tekee päätöksen itse”, ulkoministeriön sisältö- ja viestintä­asiantuntija Petra Sarias kertoo.

Kaikkia ulkomailta palaavia ohjeistetaan pysymään kaksi viikkoa niin sanotussa omaehtoisessa karanteenissa ja rajoittamaan tarpeettomia lähikontakteja. Kotoa tai asuinpaikasta tulisi poistua vain työn tai muun välttämättömän syyn vuoksi.

Lotta Matikainen sai äidiltään kyydin Helsinki-Vantaan lentoasemalta, jottei hänen tarvinnut kulkea julkisilla liikennevälineillä. Ystäviä ja sukulaisia hän kertoo tavanneensa ulkona välimatkan päästä.

Matikaisen mielestä julkisuudessa on ollut epäselvää tietoa siitä, kuinka velvoittava karanteeniohje on: ”Eri lähteissä on mennyt vähän sanamuodot sekaisin, onko se pakollinen vai vapaaehtoinen.”

Juridisesti kyse on jälkimmäisestä. Omaehtoista karanteenia ei valvota, eikä sen rikkomisesta rangaista. Matikainen arvelee, että kaikki Suomeen saapuvat eivät välttämättä noudata ohjetta näinkään tarkkaan.

”Varsinkaan, jos tulee vain pariksi viikoksi.”

Hänestä on hieman erikoista, että samat ohjeet on annettu kaikille ulkomailta tuleville riippumatta lähtömaan tilanteesta.

”Saksassa olemme eläneet kuin karanteenissa. Tuntuu, että jos olisin tullut Uudeltamaalta julkisilla, siinä olisi ollut isompi riski saada tartunta”, Matikainen pohtii.

”Mutta ehkä on helpompaa antaa kaikille sama suositus.”

HS keräsi vastauksia kysymyksiin Suomeen tulemisesta ja karanteeniohjeista.

Kuinka paljon ulkosuomalaisia Suomeen on kesällä tulossa?

Kukaan ei tiedä tarkkaan. Petra Sarias kertoo, että ulkoministeriöllä ei ole määrästä tietoa tai arviota. Hän arvioi, että kaikki niistä, jotka normaalissa tilanteessa tulisivat Suomeen, eivät nyt halua matkustaa.

Myöskään sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) ei ole asiasta arviota. Johtaja Tuija Kumpulainen arvioi, että ”melkoisesti” ulkosuomalaisia on tullut Suomeen jo aiemmin keväällä.

Ulkosuomalaisten järjestön Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg arvelee, että tavallisena kesänä Suomessa käy tuhansia ulkosuomalaisia.

Hänen näppituntumansa on sama kuin ministeriöissä: Suomeen on nyt tullut paljon paluumuuttajia, ja lomailijoiden suunnitelmat vaihtelevat.

”Yhteydenottojen perusteella monet ulkosuomalaiset jättävät perinteisen kesävierailun väliin. Elokuun osalta vielä pohditaan ja seurataan tilannetta”, Strandberg kommentoi.

Matkustelua voivat rajoittaa myös käytännön syyt, kuten liikenneyhteyksien väheneminen. Joissakin valtioissa myös maan sisäistä liikkumista on rajoitettu.

Voiko ulkomaalainen puoliso tulla Suomeen?

Suomeen tulevat suomalaiset voivat sisärajaliikenteessä tuoda mukanaan perheenjäsenensä eli aviopuolison tai huollettavan alaikäisen lapsen, vaikka nämä eivät olisi Suomen kansalaisia.

Muut ulkomaalaiset, jotka eivät asu Suomessa, voivat ylittää rajan välttämättömästä syystä. Schengen-alueelta tuleville sellainen voi olla esimerkiksi työ, opiskelu, lähiomaisen tapaaminen tai häiden tai hautajaisten tapainen perhejuhla.

Käytännössä rajavartijat luottavat yleensä tulijan omaan ilmoitukseen tulosyystä, kunhan matkustusasiakirjat ovat kunnossa, kertoo apulaiskomentajan sijainen Valtteri Viitala. Hän työskentelee Länsi-Suomen merivartiostossa, joka valvoo muun muassa Tornion rajanylityspaikkaa.

”Lähtökohtaisesti luotetaan siihen, että ihminen antaa oikeita tietoja. Mikäli on syytä epäillä, että näin ei ole, tehdään tarvittavat tarkistukset”, hän sanoo.

”Matkan tarkoitusta perustelevien dokumenttien mukana pitäminen on hyvä tapa varmistaa rajatarkastuksen sujuvuus.”

Lentoyhtiöitä on ohjeistettu tarkistamaan tulosyy niiltä Suomeen pyrkiviltä, joilla ei ole suomalaista passia. Finnairin mediasuhteiden johtajan Päivyt Tallqvistin mukaan suullinen selvitys riittää.

”Rajalla on sitten vielä oma tarkastuksensa”, hän lisää.

Rajaliikenteen rajoitukset jatkuvat näillä näkymin 14. kesäkuuta asti.

Pääseekö Suomesta takaisin omaan asuinmaahan?

Useimmiten pysyvään asuinvaltioonsa pääsee palaamaan, mutta eri maiden linjauksissa on suuria eroja. Myös paluuseen liittyvä epävarmuus saattaa siis pidätellä joitakin matkailijoita.

Esimerkiksi Saksaan päästetään tällä hetkellä ulkomaalaisia, jos he asuvat maassa pysyvästi tai heillä on muu perusteltu syy tuloonsa. Finnairin Tallqvistin mukaan syy on todistettava ennen lennolle pääsemistä; käytäntö on siis tiukempi kuin Suomessa vaadittu.

”Jokaisen maan viranomaiset tekevät omat määräyksensä, ja lentoyhtiöt noudattavat niitä.”

Miksi karanteeniohje on vain suositus?

Liikkumisvapauden rajoittaminen vaatii vahvan perusteen. Varsinaiseen, velvoittavaan karanteeniin voi tartuntatautilain mukaan määrätä vain kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.

”Karanteeniin asettamista varten pitää olla tiedossa oleva kontakti [koronaviruksen kantajaan] tai perusteltu epäily”, STM:n Tuija Kumpulainen kertoo.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi oleskelua tilaisuudessa, jossa on ollut myös koronaviruksen kantaja. Pelkkä lähtömaan epidemiatilanne ei Kumpulaisen mukaan riitä luomaan lain tarkoittamaa perusteltua epäilyä.

”Ensisijaisesti oletamme, että ihmiset ovat lukutaitoisia ja noudattavat ohjeita. Keskimäärin suomalaiset ovat noudattaneet erilaisia suosituksia hyvin.”

Kuinka karanteeniohjeesta tiedotetaan?

Suomeen saapuville jaetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjetta omaehtoisesta karanteenista. Valtteri Viitalan mukaan Suomeen saapuva tieliikenne on ohjattu kulkemaan rajanylityspaikkojen kautta, joilla tulijoille annetaan tietoa suosituksesta.

Ohjeita annetaan myös lentoteitse saapuville. Lotta Matikainen kertoo saaneensa ohjeen lentokoneessa; lentokentällä asiasta ei erikseen kerrottu, mutta se oli esillä kuulutuksissa.

Myös satamissa jaetaan ohjeita. Yksi Suomeen toukokuun puolessavälissä palannut henkilö sanoo HS:lle, ettei ohjeita ainakaan Helsingin satamassa tuolloin annettu. STM:n Kumpulainen ei tunne asian yksityiskohtia, mutta arvioi, että yleisesti tieto karanteeniohjeista tavoittaa Suomeen saapujat hyvin.

”Emmehän me aukottomia systeemejä saa, ja voihan joku heittää lapun vaikka roskiin. Mutta karanteeninomaisista olosuhteista on puhuttu [julkisuudessa] niin paljon, että jos niistä ei ole kuullutkaan, niin kyllä se on vähän hämmästyttävää.”

Millainen merkitys tulijoilla on epidemian kannalta?

Tästä STM:llä ei ole arviota. Tilanteet eri maissa voivat muuttua hyvinkin nopeasti.

”Tällä hetkellähän esimerkiksi Viron tautitilanne on rauhallinen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, mutta maakohtaiset riskit voivat olla parin viikon päästä ihan erinäköisiä”, Kumpulainen sanoo.

”Tämänhetkisessä järjestelmässä ajatellaan kategorisesti, että ulkomailta tuleminen on riski. Vaikka tulisi matalan riskin maasta, voi silti kantaa koronaa.”

Kumpulaisen mukaan viranomaiset olettavat, että ainakin valtaosa tulijoista noudattaa karanteeniohjetta. Silloin viruksen leviämisriski Suomessa on pieni.

Kumpulainen huomauttaa, että EU:ssa keskustellaan nyt esimerkiksi ”matkailukuplista”, joiden sisällä valtioiden rajoja voisi ylittää löysemmin ehdoin.

”Katsotaan taas parin viikon päästä, mikä tilanne on.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa