Rikosjuttuja hidastavaa kitkaa ryhdytään poistamaan: oikeusministeriön työryhmä etsii ongelmat ja ehdottaa korjaukset - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Rikosprosessi

Rikosjuttuja hidastavaa kitkaa ryhdytään poistamaan: oikeusministeriön työryhmä etsii ongelmat ja ehdottaa korjaukset

Kartoituksen tehnyt rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kaipasi rikosprosesseihin jämäkkyyttä ja ehdotti jopa joidenkin rikosten poistamista rikoslaista.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen miettisi muun muassa syyteneuvottelun laajentamista ja joidenkin rikosten poistamista rikoslaista.

Julkaistu: 28.5. 11:37

Rikosjuttujen käsittelyä hidastavaa kitkaa pyritään nyt todella teolla poistamaan. Tarkoitus on kartoittaa ongelmat ja etsiä niihin korjaustoimet, tarvittaessa vaikka lakia muuttamalla.

Tätä työtä ryhtyy tekemään oikeusministeriön työryhmä.

Tehtävän taustalla ovat pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman tavoitteet. Ohjelman mukaan poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja lisätään niin, että koko oikeudellisen prosessin käsittelyajat lyhenevät.

Työryhmä arvioi myös vuonna 2014 voimaan tulleen esitutkintalain muuttamistarpeita. Ehdotuksissa on otettava huomioon ne kannanotot, joita ovat antaneet esimerkiksi eduskunta, laillisuusvalvojat ja tuomioistuimet.

Työryhmän työ on jatkoa rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen ehdotuksiin. Oikeus- ja sisäministeriöiden toimeksiannosta hän selvitti ongelmia ja ehdotti runsaasti uudistuksia tammikuussa valmistuneessa selvityksessä.

Tolvanen kaipasi muun muassa parannusta poliisin ja syyttäjien väliseen yhteistyöhön. Hänen mielestään syyttäjien pitäisi olla tiiviisti ohjaamassa muitakin kuin todella suuria juttuja.

Hän ei kuitenkaan esittänyt, että syyttäjät alkaisivat toimia tutkinnanjohtajina kuten Ruotsissa. Suomessa syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana vain jutuissa, joissa poliisimiestä epäillään rikoksesta.

Esitutkintaan ei kaivata pelkästään syyttäjien panosta, vaan myös epäiltyjen ja muiden asianosaisten avustajat olisi hyvä ottaa tiiviimmin mukaan, Tolvanen esitti.

Tolvanen kaipasi lisää jämäkkyyttä myös oikeudenkäyntiin. Hän ehdotti esimerkiksi tiukempia sääntöjä todisteiden esittämiseen.

Moni on pitänyt ongelmana keskeisten todisteiden panttaamista: uutta näyttöä voidaan esittää vaikka korkeimmassa oikeudessa. Rikosprosessissa ei tällä hetkellä ole säännöksiä, jotka rajoittaisivat uusien todisteiden esittämistä.

Käsittelyä voitaisiin sujuvoittaa myös tekniikan avulla, Tolvanen esitti. Hän ehdotti, että asianosaisten ja todistajien kuulustelut nauhoitettaisiin jo esitutkinnassa, ja heitä kuultaisiin oikeudessa vain, jos heille halutaan tehdä lisäkysymyksiä.

Tämä voisi hänen mielestään parantaa asianosaisten oikeusturvaa.

Tallentamisen lisääminen on erillisenä hankkeena vireillä oikeusministeriössä. Siinä ei ehdoteta esitutkintakuulustelujen nauhoittamista, vaan kyse olisi käräjäoikeuskertomusten tallentamisesta.

Tolvanen ehdotti lisäksi syyteneuvottelun laajentamista. Nykyisin esimerkiksi törkeissä huumerikoksissa ei ole mahdollisuutta syyteneuvotteluun, mutta Tolvanen ottaisi tämän harkintaan.

Syyteneuvottelulla tarkoitetaan sitä, että tunnustamalla rikoksen epäilty voi saada normaalia alemman rangaistuksen.

Tolvanen väläytti myös vähäisten tekojen poistamista rangaistavien tekojen joukosta.

”Lainsäätäjä ei ole valitettavasti ottanut vakavasti vaatimusta siitä, että rikosoikeuden piirissä käsiteltäisiin vain sellaiset normin rikkomiset, joita ei kerta kaikkiaan voida hoitaa kevyemmissä menettelyissä. Eduskunta on päinvastoin säätänyt yhä uusia vähäisiä tekoja rangaistaviksi”, hän arvosteli.

Julkista keskustelua on viime aikoina herättänyt se, että tavallisiin ihmisiin kohdistuvat massarikokset on yhä useammin jätetty tutkimatta. Syyttäjä on poliisin esityksestä tehnyt päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta.

Kehityksestä on esittänyt huolensa muun muassa Syyttäjälaitoksen johto.

Työryhmän on tarkoitus saada ehdotuksensa valmiiksi vuoden 2021 loppuun mennessä.

Työryhmän puheenjohtaja on yksikönpäällikkö Katariina Jahkola oikeusministeriöstä. Jäseniä on kutsuttu muun muassa sisäministeriöstä, Poliisihallituksesta, Syyttäjälaitoksesta, tuomioistuimista sekä asianajajaliitosta.

Valehtelijat ”harjoittelevat” tarinaansa käräjillä, jotta se olisi vakuuttava hovi­oikeudessa, sanovat asian­tuntijat – nyt todistaja­ongelmaan on ehkä löydetty ratkaisu

Oikeudenkäynnit|Professori Tuula Linna kaipaa lisää jämäkkyyttä rikosprosesseihin: ”Esitutkinta ei ole Suomessa kauhean tehokas”

Rikollisuus|Poliisi jättää tutkimatta kymmeniätuhansia rikoksia vuodessa – nyt apulaisvaltakunnan­syyttäjä kertoo, miksi siitä pitäisi huolestua

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?