Yli 20 000 sai opiskelupaikan ilman pääsykoetta, kilpailluimmille aloille vaadittiin rivi laudatureja – ”Lähtökohtaisesti tosi hyvä konsepti”, oikeustieteelliseen päässyt Joel Rantanen sanoo - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Opiskelijavalinnat

Yli 20 000 sai opiskelupaikan ilman pääsykoetta, kilpailluimmille aloille vaadittiin rivi laudatureja – ”Lähtökohtaisesti tosi hyvä konsepti”, oikeustieteelliseen päässyt Joel Rantanen sanoo

Tänä keväänä yliopistot ja ammattikorkeakoulut valitsivat valtaosan uusista opiskelijoistaan ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen arvosanojen perusteella.

Espoolainen Joel Rantanen sai opiskelupaikan Lapin yliopiston oikeustieteellisestä ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Hän pyrkii vielä pääsykokeen avulla opiskelemaan lähemmäs kotipaikkakuntaansa.

Julkaistu: 28.5. 20:29

Espoolainen Joel Rantanen sai viikko sitten iloisia uutisia: opiskelupaikka oikeustieteellisessä on varmistunut. Rantanen on yksi niistä 21 400 hakijasta, jotka saivat tänä keväänä opiskelupaikan korkeakoulusta ilman pääsykokeita, pelkän ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen arvosanojen perusteella.

”Lähtökohtaisesti tämä on hakijan kannalta tosi hyvä konsepti. Moni pystyy välttämään tosi stressaavan pääsykoerumban sillä, että menestyy ylioppilaskirjoituksissa”, Rantanen sanoo.

Korkeakoulut ilmoittivat todistusvalinnan tulokset hakijoille keskiviikkoon mennessä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen matalimmilla todistuspisteillä päässeellä oli neljä laudaturia ja kaksi eximiaa, mutta joukossa oli myös paljon aloja, joilla opiskelupaikka heltisi ilman laudaturriviä.

Pisterajat voivat muuttua vielä elokuun alkuun saakka. Sen tietää myös Rantanen, jonka kaksi laudaturia ja kolme eximiaa riittivät opiskelupaikkaan Lapin yliopistossa, mutta joka odottaa vielä, aukeaisiko tie varasijojen tai pääsykokeen kautta Vaasan, Turun tai Helsingin yliopistoon.

”Etukäteen arvioin, että on vähän siinä ja siinä, riittävätkö todistuspisteet Rovaniemelle. Valmistauduin siksi myös pääsykokeisiin.”

Pääsykoe oli pitkään pääväylä suomalaisiin korkeakouluihin. Tänä keväänä asiaan tuli muutos, kun korkeakoulut valitsivat valtaosan uusista opiskelijoistaan toisen asteen todistusten perusteella.

Muutos on osa korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistushanketta, jonka tarkoitus on ollut nopeuttaa nuorten siirtymistä toiselta asteelta korkea-asteelle ja vähentää tarpeettomia välivuosia.

Jo vuonna 2018 korkeakoulut vähensivät pääsykokeisiin luettavan ennakkomateriaalin määrää. Tänä keväänä ne sitoutuivat valitsemaan vähintään puolet uusista opiskelijoistaan ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen arvosanojen perusteella.

Koronaviruksen vuoksi moni yliopistoala päätyi tänä keväänä laajentamaan todistusvalintaansa aiotusta, sillä valintakokeiden järjestäminen tuhansille hakijoille olisi ollut vaikeaa. Rantasen kaveripiirissä ratkaisua on kritisoitu.

”Se on ymmärrettävää, jos on tehnyt pitkään töitä vaikka kauppatieteen tai lääketieteen pääsykokeen eteen, ja sitten yhtäkkiä ilmoitetaan, että todistusvalintaa kasvatetaan tosi korkeaksi. Pääsykokeisiin valmistautuneiden mahdollisuudet päästä sisään pienenevät siinä huomattavasti.”

Esimerkiksi lääketieteessä todistusvalintaa laajennettiin enintään 51 prosentista 75:een ja kauppatieteissä 60:sta 70–90 prosenttiin. Oikeustieteissä todistuksella valittavien osuus pysyi aiotussa 40 prosentissa.

Lue lisää: Koronaepidemia myllersi yliopistojen opiskelijavalinnat: Näin pyrkijät karsitaan nyt

Tänä keväänä lakin saava Rantanen valmistautui ensin ylioppilaskirjoituksiin ja sen jälkeen pääsykokeisiin. Molemmat ovat hänestä käyttökelpoisia työkaluja korkeakouluhakijoiden motivaation mittareina.

Vaikka todistusvalinta valintatapana saa Rantaselta enemmän kehuja kuin pyyhkeitä, hän löytää siitä myös kehitettävää. Yksi on tapa, jolla ylioppilastodistuksen arvosanoja pisteytetään. Oikeustieteelliseen hakeva saa uskonnon ja fysiikan laudaturista enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopin laudaturista.

”Piti pitkään punnita, lähteäkö opiskelemaan esimerkiksi fysiikkaa, kun luonnontieteistä sai selkeästi parhaita pisteitä. Päätin kuitenkin, että on järkevämpää kirjoittaa sellaisia oppiaineita, joista tykkää ja joista itse on kiinnostunut, niin niissä menestyy paremmin.”

Myös matematiikan suurta painoarvoa todistusvalinnoissa on kritisoitu. Rantanen kertoo, että hänet matematiikan painoarvo sai taktikoimaan: hän opiskeli lukiossa pitkän oppimäärän, mutta kirjoitti matikan lyhyen oppimäärän mukaan.

Lyhyen matikan laudaturista sai oikeustieteelliseen haettaessa enemmän pisteitä kuin pitkän matikan magnasta, johon hän arvioi etukäteen taitojensa riittävän.

Todistusvalinnan piti vähentää päällekkäistä testaamista, mutta erityisesti uudistuksen alkumetreillä ja kevään uusien ylioppilaiden kanssa tämä on käytännössä vaikeaa.

Koska tietoa aiempien vuosien todistusvalinnoista nykykriteereillä ei ole kertynyt, hakijoiden on hankala arvioida etukäteen omien arvosanojensa riittävyyttä opiskelupaikkaan. Hakukevään ylioppilaskirjoitusten tuloksetkin julkaistaan yleensä toukokuun puolivälissä, kun moni on jo aloittanut pääsykokeisiin valmistautumisen.

Ongelma on tunnistettu ja ratkaisuja pohditaan, kertoo opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Esimerkiksi kevään ylioppilaskirjoitusten tuloksia on jo pystytty hiukan aikaistamaan.

”Meillä on tietty aikataulu ylioppilastutkinnolle, ja toisaalta halutaan, että korkeakouluhakijat saavat valinnan tulokset hyvissä ajoin kesällä. Tässä välissä pitää järjestää valintakokeet. Helppoa tapaa saada väliin viikkokaupalla lisää aikaa ei ole.”

Oikeustieteellisen pääsykoemateriaali julkaistiin huhtikuun lopussa ja alan kaksivaiheisen pääsykokeen ensimmäinen osa pidettiin tiistaina. Todistusvalinnan tulokset tulivat neljä päivää ennen koetta.

Rantasta ei haitannut jatkaa pääsykokeisiin valmistautumista vielä todistusvalinnan tulosten tultua, sillä hän haluaa yrittää vielä päästä ylempiin hakutoiveisiinsa, jotka sijaitsevat lähempänä kotiseutua. Hän kuitenkin uskoo, että päällekkäistä testaamista voisi vähentää ainakin ilmoittamalla todistusvalinnan tulokset hakijoille mahdollisimman nopeasti.

Rantanen kertoo opiskelleensa oikeustieteen pääsykokeisiin tänä keväänä noin 230 tuntia. Hänen mukaansa pääsykoekirjallisuutta lukiessa on vahvistunut tunne siitä, että ala on itselle oikea.

Pääsykoe voi hänen mukaansa olla hyvä motivaation mittari, mutta eivät ylioppilaskirjoituksetkaan sille juuri häviä.

”Sekin vaatii motivaatiota ja pitkäjänteistä työtä, että jaksaa lukea kirjoituksiin ja saa niistä laudatureja ja eximioita. Jos opiskelija menestyy hyvin kirjoituksissa, en usko, että hänellä tulee olemaan ongelmia oikeustieteellisessä, vaikka hän ei olisikaan paljoa pääsykoemateriaaleja lukenut.”

Todistusvalintaan liitettiin etukäteen monia huolia.

Suosiiko uudistus naisia tai pääseekö oikeustieteelliseen jatkossa vain laudaturin papereilla, pohdittiin HS:n artikkeleissa elokuussa 2017.

Esillä on ollut myös huoli lukiolaisten kasvavasta stressistä ja paine alanvalinnan aikaistumisesta, kun ylioppilaskirjoitusten painoarvo korkeakouluun haettaessa kasvaa.

Myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden asema haussa on ollut esillä. Ammatillisen koulutuksen arvosanoilla voi hakea ammattikorkeakouluun, mutta yliopistoon mielivän pitää käyttää muita reittejä, kuten valintakoetta tai avoimen yliopiston väylää.

Vielä on vaikea arvioida, pääseekö uudistuksen myötä korkeakouluun taustoiltaan erilainen opiskelijajoukko kuin aiemmin. Valintauudistuksen vaikutuksia selvittää ministeriön toimeksiannosta tutkimusryhmä, joka julkaisee väliraporttinsa tämän vuoden lopulla.

Todistusvalinnalla täytetään hiukan yli puolet kevään toisen yhteishaun aloituspaikoista niissä koulutuksissa, jotka johtavat alempaan korkeakoulututkintoon. Haun loput tulokset julkaistaan viimeistään 15. heinäkuuta, ja varasijoja täytetään elokuun alkuun saakka.

Myös esillä ollut ehdotus aloituspaikkojen lisäämisestä ensi syksynä alkaviin koulutuksiin voisi toteutuessaan nostaa lisää hakijoita hyväksyttyjen joukkoon. Hallitus keskustelee asiasta ensi viikolla lisätalousarvion yhteydessä.

”Yhteishaun aikataulun kannalta on vielä aikaa lisätä paikkoja, mutta lisäys aiheuttaisi kyllä korkeakouluille lisätyötä valintojen toteuttamisessa. Mahdollisuuksia tähän on väistämättä pitänyt jo selvittää”, opetusneuvos Ilmari Hyvönen sanoo.

Yliopistot|Koronaepidemia myllersi yliopistojen opiskelijavalinnat: Näin pyrkijät karsitaan nyt

Ylioppilastutkinto|Viisi ällää kirjoittanut Benjamin Bergan pänttäsi lääkikseen – tänä vuonna todistusvalinta olisi luultavasti tuonut opiskelupaikan

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?