Lentääkö Suomi sähköisesti jo 2020-luvulla? Merenkurkun alueella valmistellaan lentämisen mullistavaa hanketta - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Lentokoneet

Lentääkö Suomi sähköisesti jo 2020-luvulla? Merenkurkun alueella valmistellaan lentämisen mullistavaa hanketta

Sähkölentokoneiden asiantuntija säilyttäisi Malmin kentän, koska se voi olla Helsingille vielä korvaamaton, kun sähkölentokoneet lähivuosina yleistyvät.

Hankkeessa on mukana ruotsalainen Heart Aerospace -yhtiö, joka kehittää 19-paikkaista konetta. Sen kantama on 400 kilometriä ja sen pitäisi olla kaupallisessa liikenteessä 2025.

Julkaistu: 29.5. 2:00, Päivitetty 29.5. 12:19

Vaasassa ja muualla Pohjanmaalla elätellään toivetta, että jo kymmenen vuoden kuluessa Merenkurkun alueella olisi sähkölentokoneliikennettä.

Asiaa pohditaan Merenkurkun neuvoston sähkölentokonehankkeessa, jolla on vahva pioneeristatus. Se on Suomen ainoa näin pitkällä oleva, kaupallista liikennettä pohtiva hanke, joka on vastikään saanut yli miljoonan euron rahoituksen muun muassa EU:lta.

Matkustajalennot sähköllä toki kuulostavat vielä utopialta, mutta eri ennusteiden mukaan niitä voisi olla maailmalla jo noin viiden vuoden kuluessa, ehkä aiemminkin.

Pohjanmaalaisten hankkeella on iso merkitys koko Suomelle, koska se voi linjata vahvasti sitä, miten Suomessa ylipäänsä matkustetaan viimeistään 2030-luvulla, uskoo johtaja Mathias Lindström Merenkurkun neuvostosta.

”Suomessa on paljon pieniä lentokenttiä, joiden osalta on pohdittu, pitäisikö ne lakkauttaa vai ei. Meidän mielestämme ehdottomasti ei, koska tällaiset uudet ratkaisut, kuten sähkölentokoneet, voivat vaikuttaa kustannuksiin rajusti”, Lindström sanoo.

Hänen mukaansa Suomen pienempien lentokenttien merkitys kasvaa sitten, kun niiltä lennetään lyhyemmän kantaman sähkölentokoneilla. Nämä yhteydet toimisivat parhaiten esimerkiksi suurten kaupunkien välillä.

”Meillä voi olla tulevaisuudessa Suomessa lentäviä bussiyhteyksiä, jotka ovat myös erittäin ympäristöystävällisiä. Nyt on syytä ruveta tarkastelemaan, mitä investointeja sähkölentokoneliikenne edellyttää ja mitkä olisivat mahdolliset reitit ja kysyntä. Tämä tulee mullistamaan koko kuvan siitä, miten ihmiset liikkuvat paikasta toiseen maan sisällä ja rajojen ylikin”, Lindström sanoo.

Lindströmin mukaan Merenkurkun alue toimii hyvänä testialueena Suomessa, koska siellä on suhteellisen vähän ihmisiä ja pitkät välimatkat mutta vahva elinkeinoelämä ja vientiteollisuus, joka tarvitsee yhteyksiä meren yli Ruotsiin ja kauemmaksikin.

Hän näkee sähkölentoliikenteessä ratkaisun myös Suomen huonoksi haukuttuun poikittaisliikenteeseen. Samoin se voisi mahdollistaa sen, että isojen kaupunkien välillä voisi lentää ympäristöä paremmin huomioiden ja suoraan käymättä ensin Helsinki-Vantaalla.

Sähkölentohankkeen nimi on FAIR, (Finding Innovations to Accelerate Implementation of Electric Regional Aviation). Siihen ei sisälly teknisiä ratkaisuja tai investointeja, vaan sen tarkoitus on tuottaa tietoa alueen mahdollisuuksista.

Siinä on mukana tahoja viranomaisista yrityksiin, yliopistoihin ja yhdistyksiin Suomessa ja Ruotsissa. Rahoituksesta kertoi myös Ilkka-Pohjalainen.

Tärkeänä Merenkurkun hanketta pitää Suomen yksi johtava sähkölentämisen asiantuntija Janne Vasama, joka on Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen puheenjohtaja.

”Sähköinen lentäminen tulee mullistamaan liikkumista”, Vasama sanoo.

”Se on edullista. Polttoainekulut ovat noin kymmenen prosenttia perinteisestä lentokoneesta, samoin moottorin huoltokulut. Sitten, kun sähkölentokoneita tulee, niitä operoivat yhtiöt saavat niistä niin suuren taloudellisen edun, että koneista tulee hyvin haluttavia.”

Myös Vasama näkee niillä olevan Suomessa merkitystä nimenomaan poikittaisessa liikenteessä kaupunkien välillä, kunhan vain kaupunkien kentät olisivat lähempänä kaupunkien keskustoja. Sähköinen lentäminen on hiljaista, mikä puoltaa keskustakenttiä.

Vaasan hankkeessa pohditaan lyhyen merimatkan ylittämistä, mihin sähkölentokone Vasaman mukaan hyvin sopii. Suomessa vastaavia ylityksiä on tärkeämmilläkin väleillä, kuten Turku–Maarianhamina–Tukholma ja erityisesti Helsinki–Tallinna.

”Lentolaitteita pitäisi tulla käyttöön noin viiden vuoden kuluessa mutta ennen 2030-lukua niitä täällä lentää”, Vasama uskoo.

Hän puhuu laitteista eikä koneista, koska osa kehiteltävistä malleista on pystysuoraan nousevia ja laskevia.

”Kun ensimmäinen reitti aukeaa, syntyy varmasti heti iso kysyntä. Ensimmäiset reitit ovat lyhyitä, 300–400 kilometriä. Ehkä jopa vain 100 kilometriä.”

Vasama uskoo näkevänsä sähkölentokoneita erityisesti Helsingin ja Tallinnan välillä, jossa lento kestäisi alle puoli tuntia, ja koneita lähtisi tihein välein.

Sähkölentoliikenne tarvitsisi kuitenkin pieniä kenttiä keskustojen lähellä eli varsinkin Helsingin Malmin kenttää, joka on monen riidan tyyssija.

”Helsingissä tarvittaisiin kaupunkikenttä. Sähkölentokoneet eivät sovi Helsinki-Vantaalle isojen koneiden joukkoon. Ne ovat niin paljon hitaampia ja pienempiä, että ne vaikeuttaisivat lentokentän liikennettä.”

”Helsinki on niin keskeinen paikka. Jos Helsingissä ei ole paikkaa sähkölentokoneille, niin Suomeen ei oikein tule sähkölentokoneverkkoa.”

Olennaisin asia sähkölentämisen kehitykselle on tietysti se, että saadaan valmistettua sähköllä turvallisesti ja järkevästi lentävä kone. Maailmalla on Vasaman mukaan noin 200 isoa ja pientä projektia, jotka kehittelevät toimintaa.

Sähköinen liikelentokone pyrkii siivilleen – Ruotsissa kehitellään jo pientä matkustajakonetta lähivuosiksi

Suomen maakuntalentoasemat kituuttavat Helsinki-Vantaan tulojen varassa, mutta miksi Lapin ja Turun kentät kukoistavat?

Lentämisen tulevaisuus voi olla sähkössä, ja kohta siivilleen nousee Suomen ensimmäinen sähkömoottorikone – ”Nyt ajatellaan, että pahat ihmiset lentävät, sähköistyminen muuttaa sen”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?