”Me joudumme korjaamaan muiden tekemiä virheitä” – Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa sattui virhe, syynä puutteet ammatillisten oppilaitosten kirjauksissa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koulutus

”Me joudumme korjaamaan muiden tekemiä virheitä” – Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa sattui virhe, syynä puutteet ammatillisten oppilaitosten kirjauksissa

Osa todistuksella hakeneista ei päässyt sisään ammattikorkeakouluun, vaikka todistuspisteet olisivat riittäneet.

Tänä keväänä ammattikorkeakouluissa oli tarjolla noin 3800 opiskelupaikkaa ammatillisen koulutuksen todistusten perusteella. Valtaosa paikoista täytetään kaksivaiheisen valintakokeen ja ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella.

Julkaistu: 29.5. 12:53, Päivitetty 29.5. 18:13

Tänä keväänä noin 3 800 hakijaa sai opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta ammatillisen koulutuksen arvosanojen perusteella. Kaikki paikkaan oikeutetut eivät kuitenkaan saaneet opiskelupaikkaa, vaikka oman todistuksen pisteet olisivat siihen riittäneet.

Turun ammattikorkeakoulu oli ensimmäisiä korkeakouluja, jotka saivat tiedon virheistä todistusvalinnassa. Perjantaina puoleenpäivään mennessä asiasta oli tullut hakijoilta kymmenkunta yhteydenottoa, kertoo rehtori Vesa Taatila.

”Virhe tuli ilmi, kun hakijat, joiden olisi pitänyt papereiden perusteella päästä opiskelemaan, kysyivät, miksi he eivät saaneet opiskelupaikkaa”, Taatila sanoo.

Ammattikorkeakoulun selvitettyä asiaa paikallisesti selvisi, että Turun ammatti-instituutissa on joitakin kymmeniä ihmisiä, joiden arvosanoja ei ole tallennettu ajoissa rekisteriin. Turun ammatti-instituutti tarjoaa toisen asteen ammatillista koulutusta.

Taatila korostaa, että virheet yhdenkin ammatillisen oppilaitoksen järjestäjän tiedoissa voivat johtaa ketjureaktioon.

”Tässä on yhden ammattikorkeakoulun hyvin vaikea toimia erillään muista, koska sama hakija on usein hakenut moneen eri ammattikorkeakouluun.”

Perjantai-iltapäivään mennessä oli varmistunut, että systemaattisia virheitä valmistuneiden tietojen ilmoittamisessa on tehty kahdessa ammatillisessa oppilaitoksessa, kertoo Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (Amke) toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu. Amke edustaa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä.

”Joku koulutuksen järjestäjä on vienyt järjestelmään väärin laskettuja keskiarvoja. Osalta on jäänyt merkitsemättä tieto, että opiskelijan tutkinto on valmis.”

On mahdollista, että kirjaamisessa on sattunut yksittäisiä virheitä muuallakin.

Lampun mukaan aikataulupaineet, yksilöllisten tietojen kirjaaminen käsin ja väärät kirjaustulkinnat johtivat virheisiin.

”Ammatillisen koulutuksen järjestäjien on pitänyt viedä Opetushallituksen Koski-rekisteriin tiukassa aikataulussa kaikkien 2017 jälkeen valmistuneiden opiskelijoiden tiedot. Tänä keväänä valmistuvien tietojen piti olla korkeakoulujen todistusvalinnan käyttöönoton vuoksi rekisterissä jo 15. toukokuuta oppilaitosten sulun aikana.”

Keskiarvojen laskemista monimutkaistaa Lampun mukaan se, että ammatillisia tutkintojen keskiarvojen laskennassa on useita huomioitavia asioita, kuten tutkintotyyppi, ylimääräiset suoritukset ja yhteisten tutkinnon osien painotukset.

”Ongelma koskee todennäköisesti kymmeniä, ei satoja ihmisiä. Ongelman laajuutta lieventää, että kaikki ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet eivät hae korkea-asteelle. Kaikki virheet tulee toki korjata ja opiskelijoiden oikeudet varmistaa.”

Virheellisiä tai puutteellisia tuloksia on toimittanut useampi kuin yksi tai kaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjää, arvioi ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

”Toistaiseksi täyttä kuvaa ongelman laajuudesta ei ole kenelläkään.”

Lempinen on tilanteesta harmissaan.

”Ammattikorkeakoulut eivät ole tässä mokanneet, vaan me joudumme korjaamaan muiden tekemiä virheitä. Kun näitä opiskelijavalintoja tehdään poikkeusoloissa, stressiä hakijoille tulee jo siitä. Jokainen virhe aiheuttaa ylimääräistä selvittelyä ja säätöä.”

Virheiden laajuutta selvitetään myös Opetushallituksessa, kertoo erityisasiantuntija Merja Väistö.

”Tänä aamuna kysyimme ammattikorkeakouluilta, kuinka paljon heille on tullut yhteydenottoja tähän liittyen. Niitä on tullut nollasta kymmeneen per ammattikorkeakoulu. Vielä voi puhua yksittäisistä hakijoista”, Väistö sanoo.

Suomessa on 24 ammattikorkeakoulua.

Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa on jaossa yhteensä noin 39 000 aloituspaikkaa toisen asteen tutkinnon suorittaneille.

Joka vuosi esiin tulee yksittäisiä tapauksia, joissa tieto opiskelupaikasta menee hakijalle, jonka pisteet ovat matalammat kuin sellaisen hakijan, jonka olisi kuulunut saada paikka.

”Kukaan ei ole menettämässä paikkaa. Tapa, miten näitä korjataan, on aina ylitäyttö”, Väistö sanoo.

Ylitäytöllä tarkoitetaan sitä, että virhetilanteissa korkeakoulut voivat ottaa sisään tavallista suuremman määrän opiskelijoita. Virheen tullessa ilmi korkeakoulu ei siis peru paikkaa hakijalta, joka on saanut sen haussa sattuneen virheen vuoksi.

Taatilan mukaan näin toimittaneen myös Turun ammattikorkeakoulussa. Asian selvittämiseen menee kuitenkin vielä aikaa, sillä virheitä ei voi oikaista, kun haku on vielä kesken.

”Teknisesti tämä tapahtuu niin, että hakijan täytyy tehdä oikaisupyyntö meille heinäkuun 15. päivän jälkeen, kun yhteishaun lopulliset valintatiedot on julkaistu. Sen jälkeen voimme tarkistaa tilanteen ja korjata virheet tarvittaessa ylitäytön kautta. Tässä vaiheessa emme voi vielä tietää, keneltä kaikilta tietoja puuttuu.”

Historiassa on joitakin poikkeuksia sääntöön siitä, miten ylitäyttöä on virhetilanteissa sovellettu. Opetushallituksen Väistön mukaan tällaisissa tapauksissa kyse on tyypillisesti ollut suuresta määrästä virheellistä tietoa, joka on näkynyt hakijoille vain hetken.

Viime vuonna viisi opiskelupaikan Oulun yliopistossa jo saanutta hakijaa menetti paikkansa väärin tallennettujen tietojen takia, kun 115 hakijan tiedot kasvatustieteen koulutusohjelmassa oli tallennettu väärin.

Vuonna 2017 Itä-Suomen yliopistossa tieto väärästä opiskelupaikasta ilmoitettiin vahingossa 71 ylimääräiselle hakijalle, jotka eivät lopulta saaneet opiskelupaikkaa. Asia vietiin hallinto-oikeuteen, joka katsoi, että luokanopettajakoulutuksen valinnoissa väärien tulosten julkistaminen ei ollut yliopiston päätös, vaan tekninen virhe.

Turun ammattikorkeakoulu aikoo tiedottaa hakijoille virheestä ja pyytää heitä tarkistamaan arvosanatietonsa Opintopolku-palvelusta.

Koska inhimillisten virheiden mahdollisuutta haussa ei voi täysin sulkea pois, kehottaa Väistö kaikkia hakijoita laskemaan todistuspisteensä myös itse. Jos hakija epäilee pisteissään virhettä, kannattaa tämän olla yhteydessä siihen korkeakouluun, johon on hakenut.

Väistö tosin pyytää, ettei korkeakouluja kuormitettaisi turhilla yhteydenotoilla, sillä koronaviruksen aiheuttamat poikkeusjärjestelyt työllistävät henkilökuntaa jo muutenkin.

”Ei niin, että pyydetään korkeakoulua varmuuden vuoksi laskemaan omat pisteet. Mutta ilman muuta kaikki aiheelliset yhteydenotot kannattaa hoitaa. Hakijoiden oikeusturva on ykkösasia.”

Väistö korostaa, että todistusvalinnan virheet eivät vaikuta ammattikorkeakoulujen valintakoevalintaan. Ammattikorkeakoulujen kaksivaiheisen valintakokeen ensimmäinen osa järjestetään 4. kesäkuuta sähköisenä etäkokeena.

”Inhimillinen virhe” Oulun opiskelija­valinnassa huipentui puheluun, joka vei opiskelupaikan ja murensi unelman: ”Pehmeillä sanoilla ja valitteluilla ei korvata pettymystä”

Opiskelijavalinnat|Yli 20 000 sai opiskelupaikan ilman pääsykoetta, kilpailluimmille aloille vaadittiin rivi laudatureja – ”Lähtökohtaisesti tosi hyvä konsepti”, oikeustieteelliseen päässyt Joel Rantanen sanoo

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa