Lääketieteellisen etäpääsykokeen huijaustaktiikkaa esittelevä video näyttää yksityiskohtaisesti, miten Googlea pystyi käyttämään kritisoidussa kokeessa apuna - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Opiskelijavalinnat

Lääketieteellisen etäpääsykokeen huijaustaktiikkaa esittelevä video näyttää yksityiskohtaisesti, miten Googlea pystyi käyttämään kritisoidussa kokeessa apuna

Lääketieteellisten alojen valintakokeen toimikunta pysyy visusti kannassaan siitä, ettei kokeessa ollut helppo huijata. Valmennusfirma sen sijaan uskoo yli puolen toiseen vaiheeseen päässeistä käyttäneen kokeessa luvattomia menetelmiä.

Julkaistu: 29.5. 20:19, Päivitetty 1.6. 8:06

Lääketieteellisten alojen yhteisvalintaan valmennusta tarjoava Lääkisvalmennus-yritys julkaisi 26. toukokuuta videon, joka osoittaa, miten etäkokeen ensimmäisessä vaiheessa pystyi huijaamaan.

Video on jatkoa keskustelulle kokeen saamasta kritiikistä. HS kertoi aiemmin, että 19. toukokuuta järjestetyn kokeen aikaan suomalaiset hakivat Googlesta epätavallisen paljon esimerkiksi niveljalkaisia ja kadmiumia. Hakutiedot vihjaavat vilpistä.

Tiistaina julkaistulla videolla anonyymi hakija näyttää, miten kokeessa sai huijattua nettihakujen avulla. Kyseinen hakija ei ole Lääkisvalmennuksen asiakas eikä työntekijä. Lisäksi videolla päävalmentaja ja yrityksen osakas Sampo Tiensuu kertoo itse kokeilleensa, kuinka helposti kokeeseen löytää vastauksia nettihauilla.

”Arvioni mukaan yli puolet pääsykokeen tehtävistä oli sellaisia, joissa ulkoisista apuvälineistä sai merkittävää hyötyä”, Tiensuu sanoo videolla.

Video on kerännyt neljässä päivässä yli 12 000 katselukertaa.

Valintakokeeseen osallistui lähes 7 400 hakijaa. Valinnassa ovat mukana Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot.

Lääkisvalmennuksen pääsykoevalmentaja Tino Aalto kertoo HS:lle puhelimitse, että yritys päätti julkaista videon, koska vilppimahdollisuuden helppous herätti yrityksessä huolen hakijoiden oikeusturvasta.

”Kukaan ei voi sanoa varmaksi, miten suuri osa toiseen vaiheen päässeistä on käyttänyt vilpillisiä keinoja, mutta vastausten googlettaminen oli niin helppoa, että uskon yli puolen kokeen toiseen vaiheeseen valituista käyttäneen kokeessa luvattomia menetelmiä”, hän sanoo.

”Huijaamalla saa niin suuren edun, ja se oli niin helppoa. Täytyy huomioida, että kaikissa pääsykokeissa on ihmisiä, joilla on tulevaisuus pelissä. Etenkin tällä alalla kilpailu paikoista on kovaa”, Aalto perustelee.

Koetta ei saa tekemättömäksi, sen hän myöntää. Lääkisvalmennus pyrki kuitenkin vaikuttamaan videolla siihen, että toiseen vaiheeseen valittujen määrää olisi kasvatettu.

Torstaina lääketieteellisten alojen yhteisvalinnan toimikunta ilmoitti toiseen vaiheeseen hyväksytyille valinnastaan. Toiseen vaiheeseen valittiin 484 hakijaa. Vilppikohu ei siis vaikuttanut hyväksyttyjen määrään, vaan määrä pysyi kaksinkertaisena suhteessa täytettävien opiskelupaikkojen määrään.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspolitiikan asiantuntija Jani Kykkäsen mukaan määrän nostamista tulisi edelleen harkita. Hänen mielestään toiseen vaiheeseen otettavien hakijoiden määrän nostamisella olisi voinut vähentää vilpillä yliopistoon pääsevien osuutta.

Valintatoimikunnan puheenjohtaja, professori Jukka Pelkonen katkaisee pohdinnat lyhyeen.

”Hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun ja luottamuksensuojan vuoksi valintaperusteita ei voida muuttaa valintakokeen aikana eli valintakokeen ensimmäisen ja toisen vaiheen välissä. Meillä on kädet sidottuina tässä”, hän sanoo.

Pelkonen kertoo, että valintakokeen toisen vaiheen kiintiöstä on tehty oikeusasiamiehelle yli 30 kantelua.

”Oikeusasiamies ottaa siihen lopulta kantaa, oliko kiintiö reilu vai ei.”

 ”Eihän tällaisen pitäisi olla mahdollista.”

SYL on jo aiemmin ilmoittanut tuomitsevansa vilpin etäpääsykokeissa. SYL:n Kykkänen katsoi Lääkisvalmennuksen videon HS:n pyynnöstä.

”Eihän tällaisen pitäisi olla mahdollista. Kokeiden pitäisi mitata tiedon soveltamista, ja googlaamisesta ei pitäisi olla apua, ellei asiaa tunne etukäteen”, hän sanoo.

Vilpin ehkäisy on kokeen tekijän vastuulla. Vaikka etäkokeessa vilpin valvominen on haastavampaa, on joillain aloilla poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta onnistuttu tekemään kokeita, jotka ovat olleet haastavia eikä vilppiä niissä ole ilmennyt. Esimerkiksi Kykkänen mainitsee oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan ensimmäisen vaiheen kokeen.

”Jatkoa ajatellen tulee miettiä ja löytää tapoja, jotta vastaava vilpin mahdollistaminen ei tapahdu uudestaan.”

Mutta onko koe hänen mielestään helppo, ja osoittaako video huijaamisen olleen kokeessa helppoa?

”Mielestäni kokeessa on aika tiukka kysymyspatteristo”, Kykkänen sanoo. Hän kuitenkin painottaa, ettei ole itse erityisen perehtynyt lääketieteeseen.

Valintatoimikunnan Pelkonen on huijaamisen suhteen ihan yhtä tiukka kuin kaikki muutkin.

”Yliopistot ja minä emme hyväksy huijaamista. Kerroimme etukäteen, että vilpin takia valintakoe voidaan hylätä ja opiskelupaikka jopa myöhemmin eliminoida. Tämä on ainoa asia, mitä me pystyimme tekemään.”

Lääketieteellisten alojen valintakokeen toimikunta on pysytellyt visusti kannassaan siitä, että ensimmäisen vaiheen kokeessa ei ollut helppo huijata.

”Koe oli suunniteltu niin, että siinä on aikapaine. Kokeen laatijat olivat koetta laatiessaan googlettaneet kysymykset, eikä heidän mielestään vastausten löytäminen aikapaineessa pitänyt olla helppoa.”

Pelkonen kertoo, että kokeen laati ryhmä kokeneita valintakokeiden laatijoita, joilla on yli kymmenen vuoden kokemus kokeiden laatimisesta.

”Yliopistossa me kaikki joudumme työssämme käyttämään erilaisia tiedonhakupalveluita, joten kyse ei ole siitä, että he eivät osaisi googlettaa.”

Pelkonen on sitä mieltä, ettei googlaamisen todellista hyötyä ole pystytty osoittamaan.

”Se on totta, että kokeeseen liittyvien asioiden googlettaminen käynnistyi hyvin nopeasti kokeen alkamisen jälkeen, mutta laski myöskin nopeasti niin, että toisella tunnilla googlettamista ei voinut enää havaita.”

Pelkonen kertoo, ainakin 800 hakijaa lopetti kokeen kesken runsas tunti kokeen alkamisen jälkeen. Joka vuosi pääsykokeisiin osallistuu niitä, jotka tulevat valmistautumatta vain katsomaan, millainen koe on.

”On hyvin mahdollista, että he ovat muodostaneet valtaosan googlettamisesta. Koko tämä valtava kohu voi johtua heistä.”

Oikaisu 1.6.2020 kello 8.03: Tino Aallon arvion mukaan yli puolet kokeen toiseen vaiheeseen valituista on käyttänyt kokeessa luvattomia menetelmiä, ei puolet kaikista ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneista hakijoista, kuten tekstissä aiemmin virheellisesti kerrottiin.

Biomedicum on muun muassa lääketieteellisen tiedekunnan rakennus Helsigin Meilahdessa. Lääketieteellinen ala on yksi kilpailuimmista aloista.

Opiskelijavalinnat|Poikkeuksellisen moni etsi tiistaiaamuna tietoa niveljalkaisista ja koppisiemenisistä – Googlen hakutiedot vihjaavat vilpistä lääketieteellisen etävalintakokeessa

Yliopistot|Opiskelijajärjestö tuomitsee vilpin etäpääsykokeessa – SYL:n edustaja ihmettelee kuitenkin etäkokeen tekijöille annettuja ohjeita

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?