Turkulainen Katedralskolan i Åbo ja Enontekiön Erälukio ylsivät kärkisijoille lukiovertailussa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Ylioppilastutkinto

Turkulainen Katedralskolan i Åbo ja Enontekiön Erälukio ylsivät kärkisijoille lukiovertailussa

Poikkeuksellinen koronakevät ei STT:n lukiovertailun mukaan juuri hetkauttanut opinahjoja. Koronakevään etäopetusoppeja hyödynnetään jatkossakin.

STT on tehnyt lukiovertailunsa vuoden 2012 syksystä lähtien.

Julkaistu: 30.5. 2:00, Päivitetty 30.5. 8:19

Kevään ylioppilaskirjoitusten suoritukset eivät STT:n lukiovertailun perusteella sen kummemmin kärsineet kokonaisuutena koronaviruksen aiheuttamista ongelmista. Kirjoitusten aikataulua jouduttiin epidemian vuoksi kiirehtimään, joten viimeisellä koeviikolla saattoi pahimmillaan olla viisi koetta perä perään.

Vertailusta käy ilmi, että kirjoitusten arvosanojen keskiarvot olivat hyvin entisenkaltaisessa suhteessa kolme vuotta sitten lukiotaipaleensa aloittaneiden sisäänpääsykeskiarvoihin. Kärkilukioiden suoritukset olivat suunnilleen yhtä hyviä kuin aiemmin, eikä pahnanpohjimmaisissakaan näkynyt minkäänlaista romahdusta.

Ylioppilastutkinnon arvostelumalli on sellainen, että koronaviruskriisin kaltainen kaikkia lukiolaisia koskettava tilanne ei heikennä arvosanoja. Koska pisteytyskäytäntö ei juuri vaihtele, mahdolliset heikommat oppimistulokset näkyisivät arvosanojen pisterajoissa, mutta niissäkään ei ole sen suurempia muutoksia.

STT:n lukiovertailussa käytetään ylioppilastutkintonsa hyväksytysti suorittaneiden kokelaiden pakollisten aineiden kokeiden lukiokohtaisia keskiarvoja. Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Osa tutkintoihin kuuluvista kokeista on suoritettu jo aiempina lukukausina.

”Pieni kilpailu motivoi”

Suurista, 51:n tai useamman kokelaan lukioista ykkössijalla oli kolmatta kevättä peräkkäin turkulainen Katedralskolan i Åbo. Mikä on ”Kattanin” salaisuus?

”Minusta tuntuu, että meillä on tosi hyvä yleinen ilmapiiri oppimisen kannalta. Opettajat ja oppilaat motivoivat toinen toisiaan oppimaan ja opettamaan uusia asioita”, kertoo tämän kevään abiturientti Hugo Enroth.

”Toinen on se, että oppilaiden välille on syntynyt sellaista pientä kilpailua. Ei tarvitse olla paras kaikessa, mutta pieni kilpailu motivoi siihen”, että haluaa suoriutua paremmin.

Koronavirusepidemian vuoksi reaalikokeiden aikataulua aikaistettiin viikolla. Enrothin mukaan kyseessä oli aikamoinen shokki, kun yhtäkkiä samalla viikolla kirjoitettavia aineita olikin huomattavasti suunniteltua enemmän.

”Nyt jälkeenpäin kun miettii, se ei ollut mitenkään ylitsepääsemätöntä ja kyllä siitä selvisi.”

Lakkiaislauantaina lukioiden yhteiset lakkiaisjuhlat jäävät väliin koronatilanteen vuoksi, mutta Enrothin valkolakkia juhlitaan perhepiirissä.

”Lähimmän suvun kanssa mennään meidän terassille, istutaan siinä ja huolehditaan, että turvavälit pysyvät erityisesti mummiin ja ukkiin. Juhliminen onnistuu pienelläkin porukalla”, hän kertoo.

Enontekiössä lukioyhteisö on pieni ja tiivis

Pienistä, alle 50 kokelaan lukioista kärkisijalle nousi Enontekiön Erälukio Lapissa. Tänä keväänä ylioppilastutkinnon suoritti siellä neljä abiturienttia.

”Nämä tänne lukioon tulleet ovat hyviä oppilaita. Meillä on täällä hyvä yhteishenki, ja opettajat opettavat yksilöllisesti näitä oppilaita ja huomioivat erilaiset oppimistarpeet”, kertoo rehtori Riitta Peltovuoma.

Yksilöllinen opetus on Erälukiossa tavallista helpompaa, sillä monet oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa poikkeuksellisen pitkältä ajalta. Lähes kaikki lukion opettajat opettavat myös paikallisessa peruskoulussa, ja kaikki tämän kevään ylioppilaat ovat saman peruskoulun kasvatteja.

”Tämä on pieni yhteisö, ja se vaikuttaa tietenkin tuloksiin. Tiedetään jo valmiiksi, millaisia tukitoimia tarvitaan kellekin”, Peltovuoma kertoo.

Rehtorin mukaan hyppy etäopetukseen tuotti paljon uusia ideoita opetuksen hoitamiseen tulevaisuudessa

Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen kertoo, että vaikka se ei kevään abiturientteja juuri enää koskenutkaan, etäopetukseen siirtyminen sujui lukiossa erittäin hyvin. Kun Kiinassa leviävästä koronaviruksesta alkoi kantautua tietoja, Pärnänen pyysi jo vuodenvaihteen tienoilla lukion opettajia miettimään suunnitelmiaan sen varalta, että virus häiritsisi opetusta.

”Kävin jokaisen opettajan läpi. He olivat jo henkisesti valmistautuneet, ja sitten kun se päätös tuli, että maanantaina on sitten etäopetusta, se ei tullut heille yllätyksenä, vaan oli ajatuksena tuttu. Uskon, että se auttoi: he pääsivät kiinni tähän aika nopeasti”, hän sanoo.

Pakollisesta hypystä etäopetukseen on Pärnäsen mukaan saatu paljon ideoita siihen, miten opetusta voidaan hoitaa tulevaisuudessa. Esimerkiksi syksyllä eräs äidinkielen kurssi järjestetään kolmesti, mutta yksi kerroista pidetään vain etäopetuksena.

”Pitäisi antaa opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia suorittaa näitä kursseja, koska yksi ja sama tapa ei sovi kaikille. Ja jos vastaavia [epidemian] vaiheita tulee syksyllä tai myöhemmin, pärjäämme”, Pärnänen sanoo.

Pohjoisen verkkoyhteydet toivat haasteita

Enontekiön Erälukiossa koronakevät aiheutti vaikeuksia, vaikka kaikki tarvittava saatiin hoidettua maaliin saakka, kertoo rehtori Riitta Peltovuoma. Sekä peruskoulussa että lukiossa opettavien opettajien työtaakka oli raskas, ja heidän tietotekniikkataitonsa vaihtelivat paljon. Pohjoisen pitkät välimatkat mutkistivat myös etäopetusta, koska joidenkin oppilaiden verkkoyhteys oli hutera.

Saaduista kokemuksista on kuitenkin hyötyä.

”Meillähän on perinteitä siitä, että osa harvinaisemmista jutuista, joita on valinnut vain 1–2 oppilasta, ostetaan jostain digi- tai etälukiosta. Nyt huomattiin, että voidaan itsekin tätä tehdä. Sehän saattaisi jatkossa vähentää kuljetuskustannuksia, kun meillä on tällainen pitkänomainen kunta”, Peltovuoma sanoo.

Pisin koulumatka kunnan sisällä on Kilpisjärveltä tulevilla lukiolaisilla, jotka asuvat noin 170–190 kilometrin päässä. He asuvat viikot lukiolla.

Lukiovertailussa on aina epävarmuuksia – näin tulokset laskettiin

STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2017 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja ja kevään 2020 yo-tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja.

Tarkastelussa oli mukana neljä pakollista ylioppilaskoetta ja noin 350 lukiota.

Koulukohtainen yo-keskiarvo muutettiin kouluarvosana-asteikolle lisäämällä tulokseen 3. Näin maksimiksi saatiin 10, joka on kouluarvosanojen maksimi.

Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.

STT:n lukiovertailun eräs heikkous on, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan samanlaisella osaamisella voi saada eri koulussa eri arvosanan, koska kukin opettaja antaa arvosanansa itsenäisesti. Yo-kokeiden tiukempi arvostelu myös selittää sitä, miksi niiden keskiarvot ovat lähes aina heikompia kuin peruskoulujen päättötodistusten.

Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti. Vuoden 2018 syksystä alkaen lukiot on jaettu vertailua varten pieniin lukioihin, joissa yo-tutkinnon suoritti alle 50 kokelasta, ja suuriin lukioihin”, joissa tutkinnon suorittaneita oli 51 tai enemmän.

Vertailuun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja, useimpia Steiner-kouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoa tai instituuttia.

Vertailun tuloksia vääristää se, että IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta moni heistä ei suorita ylioppilastutkintoa eikä siten näy tutkintokeskiarvossa.

STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien.

Kolumni|Ylioppilaskirjoitukset eivät kerro kaikkea, ja siksi korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on järjetön

Opiskelijavalinnat|Yli 20 000 sai opiskelupaikan ilman pääsykoetta, kilpailluimmille aloille vaadittiin rivi laudatureja – ”Lähtökohtaisesti tosi hyvä konsepti”, oikeustieteelliseen päässyt Joel Rantanen sanoo

Koulut|Posti lupaa toimittaa yo-todistukset mahdollisimman monelle ylioppilaalle lauantaiksi

Musiikki|Suomen kouluissa ei kokoonnuta tänä vuonna kevätjuhliin, ja siksi Suvivirren yhdistävää voimaa tarvitaan – Lauluyhtye teki koskettavan videon kiitokseksi opettajille ja oppilaille

Kolumni|Päätin lopettaa lukion kesken, mutta rehtorin reaktio muutti kaiken – Hän näki jotakin, mitä minä en huomannut

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?