Hyttyset liikehtivät etelässä, ja Lappiin enteillään hurjaa hyttyskesää: Vaalea vaate voi suojata inisijöiltä - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Luonto

Hyttyset liikehtivät etelässä, ja Lappiin enteillään hurjaa hyttyskesää: Vaalea vaate voi suojata inisijöiltä

Hyttyset etsivät ihmisen seuraa tositarkoituksella, sillä lajin kannalta veriateria on elämän ja kuoleman kysymys.

Etelässä on saattanut nähdä hyttysen jo maaliskuussa.

Julkaistu: 30.5. 8:21

Tämän kesän hyttyset ovat kuoriutuneet Etelä-Suomessa. Lappia hyttyset alkavat kansoittaa kesäkuun puolivälistä alkaen, arvioi sääskitohtoriksi tituleerattu Jukka Salmela Rovaniemeltä.

Lapissa hyttysiä voi olla tänä kesänä runsaasti, sillä menneen talven paksu lumikerros on suojannut lammikoissa kehittyviä hyttysentoukkia kuivumiselta. Muutoin Salmela on varovainen tämän kesän hyttysten määrän ennustamisessa eri puolilla Suomea.

Hyttyshavaintoja on tullut Luonto-liiton kevätseurantaan huhtikuulta alkaen enenevissä määrin, yhteensä sadoittain, kertoo liiton aktiivi Antti Salovaara. Määrä voi olla hieman viime vuosia suurempi.

Etelässä on saattanut nähdä kaksisiipisen verenimijän jo maaliskuussa. Tällöin kyse on aikuistalvehtijoista, jotka kuoriutuvat loppukesällä.

”Niistä koiraat kuolevat, mutta naaraat hakeutuvat talveksi puiden onkaloihin tai kellareihin suojaan”, kertoo ekologian alalta väitellyt filosofian tohtori Salmela.

Säiden lämmetessä talvehtijanaaraat heräävät ja lentävät etsimään kevään ensimmäistä veriateriaansa. Ravinnotta ne eivät muni, joten kyse on lajille elämästä tai kuolemasta.

Salmela oli itse vapun tienoilla Etelä-Suomessa Sipoonkorvessa ja Someron seudulla keräämässä sulkahyttysiä.

”Silloin hyttystoukat olivat jo aika isokokoisia. Etelässä ollaan noin kuukautta edellä Lapin tilanteeseen nähden.”

Etelä-Lapissa Rovaniemellä Salmela on nähnyt aikuistalvehtijoita eli kirsihyttysiä tällä ja viime viikolla.

”Viime viikolla on ollut myös vastakuoriutuneita hyttystoukkia. Toukkavaihe kestää kolmisen viikkoa. Sanoisin, että ennen juhannusta hyttysiä alkaa olla näillä korkeuksilla”, Salmela arvioi.

Lapin talvi oli runsasluminen, mikä näyttää hyvältä hyttysten kannalta – ihmisten ei välttämättä niinkään.

”Jos on ollut vähäluminen talvi, lammikot kuivuvat liian aikaisin. Sääskentoukat eivät kestä kuivumista”, Salmela sanoo.

Metsässä hyttyset eivät häiritse Tampereella syntynyttä Salmelaa, joka on ollut ”Lapin-hullu” teini-ikäisestä saakka.

2000-luvun alusta lähtien hän on tutkinut kaksisiipisiä hyönteisiä. Nykyisin hän työskentelee unelmatyöpaikassaan Rovaniemellä, Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssina.

Hyttysiltä Salmela suojautuu vaatetuksella. Lisäksi voi valita millaisilla paikoilla viettää aikaansa – suojaisella ja lämpimällä mökkipihalla hyttysten seuralta ei voine välttyä.

Suurin osa Suomessa esiintyvistä yli 30 hyttyslajista havittelee ihmisverta. Tyypillisin suomalainen sääski on Ochlerotatus communis, jota esiintyy runsaimmin koko maassa.

Etelässä eri lajeja esiintyy noin puolet enemmän kuin Pohjois-Suomessa, missä on havaittu noin 16 lajia.

”On pari kolme tällaista lajia, jotka ovat vain lintujen ja yksi sammakon veren perään, kaikki muut ovat kiinnostuneita nisäkkäistä”, kuten ihmisistä.

Salmela ei suosittele kenellekään, että hyttysiä lähdettäisiin häätämään lammikkoja kuivattamalla tai laittamalla öljyä kalvoksi veden pinnalle. Tällaiset keinot voivat koitua sääskien ohella muidenkin hyönteisten tuhoksi.

”Karkottimia ja pyydyksiä voi halutessaan käyttää”, Salmela neuvoo.

Vaalea vaate karkottaa

Hyttynen löytää uhrinsa haju-, näkö- ja lämpöaistin avulla.

Sääski haistaa ihmisen uloshengityksestä hiilidioksidin parhaiten, kun se lentää vastatuuleen.

Muina hajuina hyttynen tunnistaa maitohapon, oktenolin ja asetonin, joita on ihmisen hengityksessä, hiessä ja varsinkin iholla. Lisäksi hyttynen aistii vesihöyryä ja lämpöä.

Myös liike, muoto ja väri vaikuttavat isännän tai veriuhrin tunnistamiseen.

Väreistä etenkin sininen, punainen ja musta houkuttelevat hyttystä, kun taas valkoinen ja keltainen kiinnostavat niitä vähiten.

(Lähde: Sääskitohtori Jukka Salonen)

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa