Poliisi salasi jengiläisten nimet pöytäkirjoista – saavatko he siis tehdä rikoksia anonyymisti? - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|HS-analyysi

Poliisi salasi jengiläisten nimet pöytäkirjoista – saavatko he siis tehdä rikoksia anonyymisti?

Poliisin kiistanalaisen tulkinnan mukaan nimet oli peitettävä, koska tieto rikollisjengin jäsenyydestä on salainen. Käytännössä poliisi on kuopannut perustuslaissa turvatun julkisuusperiaatteen, kirjoittaa HS:n oikeustoimittaja Susanna Reinboth.

Poliisin salailulinja perustuu oikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätökseen vuodelta 2018.

Julkaistu: 1.6. 16:30, Päivitetty 1.6. 16:40

Rikollisjärjestö United Brotherhoodin pomon Tero Holopaisen nimeä ei löydy esitutkinta-aineistosta mammuttimaisessa jengijutussa, jonka käsittely alkoi maanantaina Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Keskusrikospoliisi (krp) on salannut Holopaisen nimen joka ainoasta kohdasta, jossa se esiintyy.

”Poliisi epäilee [salattu] olevan UB:n johtaja. Poliisin tiedon mukaan [salattu] on ollut UB:n johtaja viimeistään vuoden 2016 alusta alkaen.”

Myös muiden jengiläisten nimet on mustattu.

Salailussa on nyt ohitettu merkittävä virstanpylväs. Poliisi on käytännössä kuopannut perustuslaissa turvatun julkisuusperiaatteen.

Salaaminen perustuu siihen, että poliisin tulkinnan mukaan tieto rikollisjengin jäsenyydestä on ehdottomasti salassa pidettävä. Tämän takia nimenomaan jengiläisten nimet on salattu. Sen sijaan muiden, rikollisjengin ulkopuolisten epäiltyjen nimet ovat näkyvissä.

Jengiläisistä on siis tullut etuoikeutettu rälssi. Heille kuuluu oikeus tehdä rikoksia anonyymisti, poliisi tulkitsee.

Tämä voi kääntyä jengiläisiä ja heidän oikeusturvaansa vastaan. Salassapito vie yleisöltä mahdollisuuden valvoa virkamiesten toimintaa.

Asetelma on erikoinen, sillä rikoslain mukaan jengijäsenyys voi olla peruste koventaa rangaistusta. Se voi myös koventaa rikosnimikettä. Huumerikos voi siis muuttua törkeäksi, jos se on tehty järjestäytyneen rikollisryhmän osana.

Lisäksi rikoslaissa on erikseen tehty rangaistavaksi osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan.

Salailupäätöksen taustalla on Poliisihallituksen viime vuoden lopulla julkaisema Julkisuuslakikäsikirja. Se on herättänyt paljon hämmennystä, sillä se ohjeistaa erittäin pitkälle menevään salassapitoon.

Julkisuuslakikäsikirjasta on peräisin neuvo, jonka mukaan kaikki viittaukset rikollisjengin jäsenyyteen on salattava pöytäkirjoista. Vauhtia tulkinnalle Poliisihallitus haki eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksestä marraskuulta 2018.

Päätöksessään oikeusasiamies moitti krp:tä siitä, että se oli antanut Helsingin kaupungille tiedon siitä, oliko eräällä yhtiöllä kytköksiä Bandidos-rikollisjengiin. Kaupungin kysely liittyi kiinteistön vuokraukseen.

Krp paljasti kaupungille, että yhtiöiden vastuuhenkilöinä oli jengiläisiä. Näin ei oikeusasiamiehen mukaan olisi saanut tehdä.

Oikeusasiamies Jääskeläinen toteaa, että hänen päätöksensä ei koskenut esitutkintapöytäkirjoja. Siinä otettiin kantaa siihen, onko jengijäsenyys julkisuuslain perusteella salassa pidettävä tieto.

Kokonaan oma kysymyksensä on, sovelletaanko esitutkintapöytäkirjoihin samoja pykäliä kuin muihin hallinnossa syntyneisiin asiakirjoihin.

Tähän Jääskeläinen ei halua ottaa kantaa, sillä asia on hänen selvitettävänään. Oikeustoimittajien yhdistys on tehnyt kantelun Poliisihallituksen Julkisuuslakikäsikirjasta.

Salaamispäätöksen tehnyt rikoskomisario Kimmo Sainio krp:stä myöntää, että salaamisesta tehty tulkinta ei välttämättä ole oikea.

”Oikeusasiamiehen päätöksessä oli kyse hallinnollisesta ratkaisusta, ja se on laajennettu koskemaan esitutkintapöytäkirjoja. Tämä voi olla väärä ratkaisu.”

Sainio pitää ongelmana sitä, että päätös asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Samassa pöytäkirjassa olevien ei-jengiläisten nimiä ei ole salattu.

”On tämä outo tilanne.”

Sainio pitää nyt alkanutta jengijuttua yhteiskunnallisesti merkittävänä, joten paineita mahdollisimman suureen julkisuuteen olisi ollut. Rivien välistä on aistittavissa, ettei Sainio seiso kovin tukevasti oman päätöksensä takana.

”Oma henkilökohtainen mielipide on ehkä eri, mutta pakkohan [Poliisihallituksen] ohjeita on noudattaa.”

Sainio kuitenkin painottaa, että hän kantaa päätöksestä vastuun, ja kiistää, että häneen olisi pyritty vaikuttamaan. Ennen päätöstä krp oli kuitenkin yhteydessä Poliisihallitukseen.

Uskotko, että lainsäätäjä on tarkoittanut, että nimenomaan jengiläisten henkilöllisyys pöytäkirjoista salataan?

”En usko, että alkuperäinen tarkoitus on todellakaan ollut se.”

Tämä on kuitenkin asian ydin: mitä lainsäätäjä on tarkoittanut säätäessään vuonna 1999 voimaan tulleen julkisuuslain?

Näyttää vahvasti siltä, että Poliisihallituksen ohjeistus ei vastaa lainsäätäjän tahtoa. Jos näin on, asialle kannattaisi tehdä jotain.

Poliisi on viimeisiä tahoja, joille voidaan sallia omavaltaisia irtiottoja lain säännöksistä.

HS-analyysi: Poliisi ajaa tutkintojensa salausta tavalla, joka liikkuu lain rajamailla – ”Aivan liian pitkälle menevää salaamista”, sanoo professori

Poliisin tutkintojen salaaminen voi jättää vakavia epäkohtia pimentoon, sanoo sisäministeri Ohisalo – ”Poliisin kannalta tilanne on haastava”

Rikollisjengit|Syyttäjä: United Brotherhood -jengin johtaja hallinnoi yli 20 kilon amfetamiinierää ja viilteli häntä arvostellutta jengiläistä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa