Kenen kannattaa tehdä töitä pääkaupunkiseudulla? Katso, miten ammattien palkkaerot vaihtelevat Suomessa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Palkat

Kenen kannattaa tehdä töitä pääkaupunkiseudulla? Katso, miten ammattien palkkaerot vaihtelevat Suomessa

Pääkaupunkiseudulla palkat ovat yleensä parempia kuin muualla maassa. Matalan koulutuksen ammateissa erot kuitenkin pienenevät. Myös asiantuntija-ammateissa on poikkeuksia: jos sattuu olemaan esimerkiksi lääkäri, voi muualla Suomessa tienata selvästi enemmän.

Lääkärit ovat poikkeus korkeakoulutettujen erityisasiantuntijoiden joukossa, sillä heidän säännölliset ansionsa ovat pääkaupunkiseudulla muuta Suomea matalammat. Rakennusalalla palkat ovat 2010-luvulla kehittyneet pääkaupunkiseudun kannalta huonoon suuntaan.

Julkaistu: 2.6. 11:11

Jos haluaa saada parempaa palkkaa, kannattaa usein muuttaa pääkaupunkiseudulle. Kaikissa ammateissa tämä ei kuitenkaan päde, selviää Tilastokeskuksen luvuista.

Korkeasti koulutetut asiantuntijat ja etenkin johtajat tienaavat pääkaupunkiseudulla – Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa – selvästi enemmän kuin muualla maassa.

Päinvastainen tilanne on esimerkiksi tehdas- ja rakennustyöntekijöillä – ja hieman yllättäen myös lääkäreillä ja peruskoulun opettajilla.

”Työntekijäammateissa pääkaupunkiseudulle sijoittumisesta on selkeästi pienempi ilo ansiomielessä”, kuvailee Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkonen.

HS sai Tilastokeskukselta tietoja kokoaikaisten palkansaajien säännöllisistä mediaaniansioista vuonna 2018. Mediaani kuvaa tyypillistä ansiotasoa.

Kun palkkataso ja koulutusvaatimukset pienenevät, vähenee myös ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen palkkojen välillä – ei vain euroissa mitattuna, vaan myös suhteellisesti.

”Johtajat ovat omassa luokassaan. Palkkaerot ovat parikymmentä prosenttia pääkaupunkiseudun hyväksi”, Pehkonen sanoo.

Ilmiötä selittää esimerkiksi se, että suurten yritysten pääkonttorit ovat yleensä pääkaupunkiseudulla.

Tilastosta puuttuu kuitenkin osa ylimmästä yritysjohdosta. Tilaston aluejako perustuu työpaikan sijaintiin.

Asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammateissa palkkaerot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ovat noin kahdeksasta kymmeneen prosenttia.

Erityisasiantuntijoilla viitataan vähintään alempaa korkeakoulututkintoa ja asiantuntijoilla vähintään korkea-asteen opintoja vaativiin ammatteihin. Esimerkiksi terveydenhuollossa lääkärit luokitellaan erityisasiantuntijoiksi, sairaanhoitajat asiantuntijoiksi ja lähihoitajat palvelutyöntekijöiksi.

Prosessi- ja kuljetustyöntekijät – kuten koneenkäyttäjät ja ajoneuvojen kuljettajat – sekä palvelu- ja myyntityöntekijät hyötyvät pääkaupunkiseudulla asumisesta palkoissa enää alle kolmen prosentin verran.

Laskelmassa on otettu huomioon alueiden erilaiset ammattirakenteet.

Palkkaerojen taustalla on se, että isoilla kaupunkialueilla taidot ja tarpeet kohtaavat parhaiten. Jos ihmisiä on vähän ja työpaikkoja niukasti, joutuu useampi tyytymään siihen mitä on tarjolla.

”Taloustieteessä puhutaan kasautumishyödyistä. Kun samassa paikassa on paljon ihmisiä ja työnantajia, ihmiset löytävät paremmin kykyjään vastaavaa työtä”, Pehkonen kertoo.

Joissakin ammattiryhmissä tämä pätee silti enemmän kuin toisissa.

”Esimerkiksi ne asiat, jotka nostavat palkkatasoa asiantuntija-ammateissa, eivät päde niin paljoa suorittavassa tehdastyössä. Tehtaan sijainti pääkaupunkiseudulla ei tuo hirveästi lisäarvoa, vaan asia voi olla jopa päinvastoin.”

Alla olevasta laskurista voit katsoa, kuinka pääkaupunkiseudun palkat eroavat muun Suomen palkoista eri ammattiryhmissä.

Näkyvin poikkeus korkeakoulutettujen kohdalla ovat lääkärit.

Vuonna 2018 kokoaikaisten, työsuhteisten lääkärien säännöllisen työajan ansio oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 5 527 euroa kuussa. Muualla Suomessa se on 6 266 euroa.

Mukana eivät ole ylityöt tai esimerkiksi päivystysajan korvaukset, jotka muodostavat usein suuren osan lääkärin palkkapussista. Myös kokonaisansioissa näkyy silti sama trendi: pääkaupunkiseudulla ansiotaso on kymmenisen prosenttia pienempi.

Suurissa lääkäreiden opiskelukaupungeissa palkat eivät nouse samaan tahtiin kuin siellä, missä lääkäreistä on pulaa. Näille alueille lääkäreitä houkutellaan isommilla palkoilla.

”Palkat tuppaavat nousemaan siellä, missä on työvoimavajausta. Toisaalta lääkärien työpaikan valinnassa painavat palkkaa enemmän muut seikat”, kommentoi Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä.

Lue lisää: Terveyskeskuslääkärin keskipalkka on 6550 euroa, tämän lisäksi voivat tulla porkkanat lastenhoidosta halpaan asumiseen

Myös opettaja voi muualla Suomessa päästä paremmille palkoille. Alakoulun opettajien ja lastentarhanopettajien palkka oli pääkaupunkiseudulla 2 858 euroa ja muualla Suomessa 3 027 euroa kuussa.

Tähänkin voi Pehkosen mukaan vaikuttaa opettajien houkuttelu pieniin kuntiin, mutta myös ikärakenne. Maakunnissa opettajat ovat keskimäärin vanhempia ja saavat enemmän kokemuslisiä.

Vuoden 2010 jälkeen palkat ovat kehittyneet pääkaupunkiseudulla varsin samaa tahtia kuin muualla maassa, mutta yksi on Pehkosen mukaan jäänyt selvästi jälkeen: rakennus- ja sähköala.

Vuonna 2018 rakennustyön­tekijöiden palkat olivat pääkaupunkiseudulla (2 735 e/kk) hieman pienemmät kuin muualla (2 802 e/kk).

 Rakennus- ja sähköala on jäänyt palkkakehityksessä jälkeen.

”Suoraa syytä on mahdoton sanoa, mutta kyllähän tiedetään, että Virosta käy paljon rakennus­työntekijöitä pääkaupunkiseudulla”, Pehkonen pohtii.

Myös Rakennusliitosta arvioidaan, että suurin taustatekijä on ulkomainen kilpailu.

Maakunnissa on myös usein tarjolla erilaista työtä kuin isoimmissa kaupungeissa.

Esimerkiksi elintarviketyöntekijät, kuten lihanleikkaajat, leipurit ja meijeristit, tienaavat pääkaupunkiseudulla selvästi huonommin kuin muualla.

Pehkosen mukaan pääkaupunkiseudulla on paljon leipomotyöntekijöitä. Esimerkiksi Pohjanmaalla, missä ala on vahvin, ammattirakenne voi puolestaan painottua paremmin palkattuihin töihin.

Turvallisuusalalla taas vartijoille on eniten työtä pääkaupunkiseudulla. Heidän palkkansa ovat pienempiä kuin poliiseilla tai palomiehillä, ja siksi suojelu- ja vartiointityöntekijöiden palkat ovat muualla keskimäärin suurempia.

Tilastollisesti parempi palkkataso ei vielä tarkoita, että muuttaminen olisi järkevää. Esimerkiksi asumisen kustannuksissa on suuria alueellisia eroja.

Lue lisää: Kallis Helsinki, halpa maaseutu? HS:n erikoisartikkeli kertoo, mitä eläminen maksaisi eri kunnissa juuri sinun tapauksessasi

”Jos ei omista asuntoa pääkaupunkiseudulta, pelkän palkan takia ei kannata muuttaa. Muuttoliikkeen kannalta se, miltä alueilta löytyy töitä, on isompi juttu kuin palkkaero”, Pehkonen pohtii.

Näin tiedot kerättiin

Jutun palkkatiedot ja laskuri perustuvat kokoaikaisten palkansaajien säännöllisiin kuukausittaisiin mediaaniansioihin vuonna 2018.

Mukana on myös sellaisia työntekijöitä, jotka eivät ole olleet koko vuotta töissä. Seurakuntien osalta mukana ovat myös kokoaikaiset kesätyöntekijät.

Paikkakuntajaottelu perustuu työpaikan sijaintiin.

Tilasto ei sisällä yrittäjiä. Myös osa yritysten ylimmästä johdosta puuttuu.

Näissä ammateissa tienataan yli 6000 euroa kuussa – HS:n palkkakone kertoo 346 ammatin palkat

Keski­palkkaisia töitä katoaa ja parhaiten ansaitsevien tilipussi lihoi eniten – HS:n vertailu näyttää, miten palkat kehittyivät eri ammateissa

Terveyskeskuslääkärin keskipalkka on 6 550 euroa, tämän lisäksi voivat tulla porkkanat lasten­hoidosta halpaan asumiseen

Sallassa naisen euro on 148 senttiä, ja siihen on yksin­kertainen selitys – ”Poro­miesten päät kestävät sen”

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?