Jengiläisten nimien salailu yllätti oikeus­ministeri Anna-Maja Henrikssonin: ”Itse olisin hyvin yllättynyt, jos tämä olisi ollut lain­säätäjän tarkoitus” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Julkisuuslaki

Jengiläisten nimien salailu yllätti oikeus­ministeri Anna-Maja Henrikssonin: ”Itse olisin hyvin yllättynyt, jos tämä olisi ollut lain­säätäjän tarkoitus”

Julkisuuslakia valmistellut asiantuntija korostaa, että julkisuuslaissa on omat säännöksensä rikosjuttujen aineistolle.

Poliisin päätös salata jengiläisten nimet esitutkintapöytäkirjasta yllätti oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r).

Julkaistu: 3.6. 11:40

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) on yllättynyt poliisin päätöksestä salata rikollisjengin jäsenten nimet esitutkintapöytäkirjasta.

Olennainen kysymys hänen mielestään on, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut säätäessään julkisuuslain vuonna 1999.

”Tämä on tietenkin keskeinen kysymys, ja itse olisin hyvin yllättynyt, jos tämä olisi ollut lainsäätäjän tarkoitus.”

Keskusrikospoliisi (krp) salasi maanantaina laajasta, United Brotherhood -jengiä koskevasta esitutkintapöytäkirjasta kaikkien jengiläisten nimet. Sen sijaan muiden epäiltyjen ja todistajien nimet ovat julkisia.

Krp perustelee päätöstään Poliisihallituksen Julkisuuslakikäsikirjalla. Loppuvuonna 2019 julkaistussa ohjeistuksessa kannustetaan hyvin laajaan salaamiseen. Esimerkiksi tieto rikollisjengin jäsenyydestä on ohjeen mukaan ehdottomasti pidettävä salassa.

Tämä kanta perustui oikeusasiamiehen päätökseen, jonka mukaan krp ei saanut luovuttaa Helsingin kaupungille tietoa siitä, että vuokralle pyrkineen yhtiön johdossa oli jengiläisiä.

Anna-Maja Henriksson korostaa, että oikeusministerinä hän ei voi ottaa kantaa tähän tapaukseen, vaan julkisuuslain tulkinnoista päättävät viime kädessä tuomioistuimet ja laillisuusvalvojat. Jokainen viranomainen vastaa julkisuuslain tulkinnasta omassa toiminnassaan.

Henriksson pitää kuitenkin selvänä, että parikymmentä vuotta vanha julkisuuslaki kaipaa uudistamista.

”Näen kyllä, että tässä on tarvetta päivittää julkisuuslakia, mutta kuinka paljon ja missä laajuudessa, siihen saadaan palata, kun olen paneutunut asiaan paremmin.”

Oikeusministeriössä on jo vireillä hanke julkisuuslain uudistamisesta. Syksyllä 2019 valmistui julkisuuslain asiantuntijan Anna-Riitta Wallinin selvitys, jossa hahmoteltiin julkisuuslain soveltamisen laajentamista.

Tarkoituksena olisi ulottaa julkisuuslaki koskemaan myös kunnan tai valtion määräämisvallassa olevia yhtiöitä. Hanke johtuu siitä, että kun julkinen valta on yhtiöittänyt toimintojaan, ne ovat samalla siirtyneet julkisuuslain ulottumattomiin.

Tämä näkyi hyvin esimerkiksi Länsimetron rakentamisessa. Hanke rahoitetaan kokonaan verovaroin, mutta yleisöllä tai edes kuntapäättäjillä ei ole ollut pääsyä asiakirjoihin, koska hanketta varten oli perustettu yhtiö.

Selvityksestä on saatu lausunnot, ja virkamiehet ovat tulossa Henrikssonin puheille kertomaan, mitä niissä on ilmennyt.

”Jos koetaan, että julkisuuslaissa on muutenkin tarkentamisen paikkaa, niin varmasti se sopisi tehdä tässä”, Henriksson toteaa.

Myös Anna-Riitta Wallin on yllättynyt poliisin tulkinnasta jengijutussa.

Wallin työskenteli ennen eläköitymistään lainsäädäntöneuvoksena oikeusministeriössä, ja hän oli valmistelemassa nyt voimassa olevaa julkisuuslakia.

Oikeusasiamiehen päätöstä Wallin pitää ymmärrettävänä.

”Hyvinkin voidaan katsoa, että tieto jengin jäsenyydestä oli tässä yhteydessä salassa pidettävä. Tämä on kuitenkin eri asia kuin rikosprosessi.”

Wallin painottaa, että julkisuuslaissa on erikseen säännökset, jotka koskevat rikosprosessia.

Niiden mukaan salaisia ovat esimerkiksi epäillyn, uhrin tai muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvät tiedot, jos ne ovat arkaluonteisia.

Wallin antaa esimerkin. Julkisuuslaissa säädetään ehdottomasti salassa pidettäviksi tiedot sosiaalihuollon asiakkuudesta. Tämän takia sosiaaliviranomaiset eivät saa kertoa, millaisia etuja joku ihminen on saanut.

”Tästä ei kuitenkaan seuraa, että jos joku on syytettynä sosiaalietuuden väärinkäytöstä, hän voi nauttia salaisuuden suojaa.”

HS-analyysi|Poliisi salasi jengiläisten nimet pöytäkirjoista – saavatko he siis tehdä rikoksia anonyymisti?

HS-analyysi: Poliisi ajaa tutkintojensa salausta tavalla, joka liikkuu lain rajamailla – ”Aivan liian pitkälle menevää salaamista”, sanoo professori

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?