Influenssaan kuoli koronakeväänä poikkeuksellisen vähän ihmisiä Uudellamaalla – syynä voi olla koronavirusrajoitukset - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Sairaudet

Influenssaan kuoli koronakeväänä poikkeuksellisen vähän ihmisiä Uudellamaalla – syynä voi olla koronavirusrajoitukset

THL:n asiantuntijan mukaan koronaviruksen vuoksi asetetuilla rajoitustoimenpiteillä kuten kotona pysyttelemisellä, käsihygienialla ja oikealla yskimis- ja aivastustekniikalla on voinut ollut merkittäväkin vaikutus influenssatartuntojen vähenemiseen.

Muun muassa koronaviruksen myötä tehostuneella käsihygienialla on voinut ollut merkittäväkin vaikutus influenssatartuntojen ja -kuolemien määrän vähenemiseen.

Julkaistu: 3.6. 16:22

Koronaepidemian aikaan tehostuneella käsienpesulla on voinut olla merkittävä vaikutus paitsi influenssatartuntojen myös taudista johtuvien kuolemien vähenemiseen.

Ainakin Uudellamaalla influenssaan on kuollut vähemmän ihmisiä kuin edeltävinä vuosina. Osittain syy johtuu koronavirusepidemian takia asetetuista rajoituksista ja suosituksista.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoo, että Husissa influenssan takia teho- ja tehovalvontahoitoon joutuneiden ja kuukauden sisällä kuolleiden määrä on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen pieni.

Kuluneena influenssakautena 25 ihmistä on joutunut Husin osastolle teho- tai tehovalvontahoitoon. Heistä 12 prosenttia eli kolme ihmistä kuoli kuukauden sisällä hoitoon saapumisesta.

Vuosi aiemmin, influenssakautena 2018–2019 teho- tai tehovalvontahoitoon joutui 59 ihmistä ja heistä 8 prosenttia eli viisi ihmistä kuoli.

Vuosien 2017–2018 ja 2015–2016 influenssakaudet olivat lukemiltaan huomattavasti rajumpia.

Influenssakautena yhteensä 2017–2018 yhteensä 114 ihmistä joutui tehohoitoon ja heistä 13 prosenttia eli 15 ihmistä kuoli. Kautena 2015–2016 vastaavat luvut olivat 110 ja 20 prosenttia eli 22 ihmistä kuoli.

Kaikkina epidemiakausina valtaosa teho- ja tehovalvontahoitoon joutuneista ovat olleet rokottamattomia.

Influenssaepidemian voimakkuuteen vaikuttaa muun muassa kauden vallitseva virus, sairastuva ikäryhmä ja rokotteen osuvuus.

Ruotsalainen kertoo, että Husin alueella influenssaepidemia laantui maaliskuun loppuun mennessä. Tämän vuoksi influenssa- ja koronapotilaat eivät käytännössä kuormittaneet tehoja samanaikaisesti.

”Kausi on ollut influenssapotilaiden tehohoidon määrien osalta lievä ja se loppui varsin aikaisin”, Ruotsalainen sanoo.

Samaa tartuntamäärien osalta kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erityisasiantuntija Niina Ikonen.

”Laboratoriovarmennettujen influenssatapausten määrä tippui maaliskuun puolivälissä kuin lehmän häntä”, hän sanoo.

Tapausmäärän romahdus tapahtui samalla viikolla, kun koulut suljettiin ja moni siirtyi etätöihin.

Varsinainen influenssakauden loppuraportti julkaistaan vasta loppukesällä. Kuitenkin jo nyt tiedetään sekä laboratoriovarmennettujen tartuntojen että perusterveydenhuollon influenssakäyntien pohjalta, että influenssakausi oli tavallista rauhallisempi.

Tämän kauden lievän influenssaepidemian taustalla on sekä Ruotsalaisen että Ikosen mukaan monta syytä aina rokotteesta etätyöhön siirtymiseen ja koulujen sulkemiseen.

Ikosen mukaan koronaviruksen vuoksi asetetuilla rajoitustoimenpiteillä kuten kotona pysyttelemisellä, käsihygienialla ja oikealla yskimis- ja aivastustekniikalla on voinut ollut merkittäväkin vaikutus.

Toisaalta kotona pysyttelemisellä on kuitenkin voinut olla myös se vaikutus, että harvempi influenssaepäily on testattu.

Jos tartunnat vähenevät, todennäköisesti myös kuolemat vähenevät.

”Toki täytyy muistaa, että se riippuu viruskaudesta. Kuolleisuuteen vaikuttaa niin moni asia kuten rokotteen laatu ja rokotekattavuus”, Ruotsalainen sanoo.

65 vuotta täyttäneet kuuluvat riskiryhmään, ja rokote on heille siksi maksuton. Viime vuonna influenssarokotteen suojateho yli 65-vuotiailla oli influenssakauden lopulla vain 20 prosenttia. THL:n alustavien laskelmien mukaan suojateho oli tänä vuonna vastaava.

Influenssan lisäksi esimerkiksi norovirustapausten määrässä on tänä keväänä näkynyt pudotusta.

Ruotsalainen kertoo, että myös norovirusepidemioita on tänä keväänä todettu Husin alueella selkeästi vähemmän kuin kahtena edeltävänä kautena.

Positiivisia testejä on tällä kaudella tehty 216, joka toki edustaa jäävuoren huippua tartunnoista.

”Myös noroviruksessa on vuosittaista kausivaihtelua. Viimeisen kymmenen vuoden aikana varmistettujen tapausten määrä on vaihdellut vuosittain 330 ja 900 välillä”, Ruotsalainen sanoo.

Suomalaisten tulisi nyt olla ennemmin huolissaan kausi-influenssasta, sanoo Husin apulais­ylilääkäri

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat