Hallitus ehdottaa 320 miljoonaa euroa lisä­rahaa lapsille ja nuorille – HS kysyi 1990-luvun laman lapsia tutkineelta Tiina Ristikarilta, ovatko toimet oikeita - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Lisäbudjetti

Hallitus ehdottaa 320 miljoonaa euroa lisä­rahaa lapsille ja nuorille – HS kysyi 1990-luvun laman lapsia tutkineelta Tiina Ristikarilta, ovatko toimet oikeita

Lasten ja nuorten tukipaketilla vahvistetaan muun muassa lasten palveluita, ehkäistään nuorisotyöttömyyttä ja luodaan uudenlaista harrastetoimintaa koulupäivien yhteyteen.

Helsinkiläisessä päiväkodissa leikittiin maaliskuussa 2020.

Julkaistu: 3.6. 19:06

Hallitus esittää lisäbudjetissaan lapsille ja nuorille noin 320 miljoonan euron lisärahoitusta, sillä monet koronavirusepidemian vuoksi tehdyt rajoitustoimet kohdistuivat nimenomaan heihin. Lisärahalla hallitus haluaa ehkäistä toimien kielteistä vaikutusta lapsiin ja nuoriin sekä tasoittaa rajoitusten aiheuttamaa eriarvoisuutta.

Hyvinvointipaketti kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille. Lisärahaa osoitetaan kaikille koulutusasteille, sosiaalipalveluihin ja mielenterveyspalveluihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalat olisivat saamassa 159 miljoonaa euroa lisärahaa. Siitä perusopetukselle kohdistetaan 70 miljoonaa euroa. Tällä yritetään paikata etäopetuksen aikana syntynyttä oppimisvajetta.

Varhaiskasvatus saisi 14 miljoonaa euroa lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Lukioille puolestaan myönnettäisiin 17 miljoonaa euroa, joka käytettäisiin lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimiin.

Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 30 miljoonan euron tukipakettia, jonka avulla nuoret yritetään pitää kiinni opinnoissaan ja saada heidät valmistumaan. Lisärahaa käytettäisiin muun muassa opintojen ohjaukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaisi kuntien valtionosuudella lasten, nuorten ja perheiden tukemista 112,3 miljoonan euron lisärahalla. Summa jaettaisiin kunnille lasten ja nuorten lukumäärän mukaisesti.

Tällä halutaan varmistaa, että tukipalvelut toimivat. Varoja suunnattaisiin perheiden matalan kynnyksen palveluihin, lasten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.

Hallitus haluaa myös edistää nuorten työllistymistä.

”Monet nuoret ja vastavalmistuneet ovat joutuneet koronakriisin myötä hankalaan tilanteeseen, kun kesätyöt eivät toteudu tai yritykset eivät voi palkata uusia työntekijöitä lomautusten vuoksi”, sanoo työministeri Tuula Haatainen (sd) työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.

Työllisyysmäärärahoihin ehdotetulla 60 miljoonalla lisäeurolla vahvistettaisiin muun muassa nuorille suunnattuja työvoimakoulutuksia ja palveluita.

Suoraa tukea nuorille on myös 1,5 miljoonan euron lisäraha nuorten psykososiaalisen tuen Onni-hankkeeseen. Siinä luodaan digitaalinen palvelu, jonka kautta nuoret saavat tukea nopeasti ja matalalla kynnyksellä.

Tutkija: ”Oikeita asioita”

”Kyllä siinä on ihan oikeita asioita”, kommentoi hallituksen toimia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari.

Ristikari on tutkinut 1990-luvun alun laman vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Hänen mukaansa tuolloin kohtalokasta oli se, että lama ja sen aiheuttamat toimet vaikuttivat lapsiin monia eri reittejä.

Tiina Ristikari

Yritysten konkurssit ja työttömyys romahduttivat monen lapsiperheen talouden ja vaikuttivat vanhempien mielenterveyteen ja jaksamiseen. Samaan aikaan kunnat säästivät varhaiskasvatuksesta, kouluista ja lapsiperheiden palveluista.

”Nyt minusta näyttää siltä, että siitä on haluttu ottaa oppia”, Ristikari sanoo.

Lapsia, nuoria ja perheitä autetaan nyt pärjäämään vahvistamalla varhaiskasvatusta, koulua, työllisyyspalveluita ja nuorisotyötä. Työ- ja elinkeinoministeriön suoraan nuoriin kohdistuvat toimet ovat Ristikarin mukaan myös hyvin tärkeitä.

”Nykyinen kriisi on vaikuttanut jo lyhyessä ajassa dramaattisesti nuorten työllisyyteen. Nuorisotyöttömyyden kasvua ja pitkittymistä pitäisi pystyä ehkäisemään kaikin tavoin.”

On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että lapsiperheköyhyys on haitallista lapsille. Ristikarin mukaan nyt on tärkeää tehdä toimia, joiden ansiosta lasten vanhemmilla on töitä. Myös sosiaalietuuksien on oltava sellaisella tasolla, että lapsiperheet pärjäävät eivätkä vanhempien aika ja voimat kulu rahahuoliin. Lisäksi peruspalveluiden, kuten koulujen ja varhaiskasvatuksen, pitää olla kunnossa, jotta lapset ja perheet saavat apua eikä lastensuojelu kuormitu entisestään.

”Suomen malli” saa kiitosta

Erityisen tyytyväinen Tiina Ristikari muun muassa etsivän nuorisotyön saamasta lisärahasta. Sen rooli on hyvin tärkeä, jotta nivelvaiheessa kuten peruskoulua päättämässä olevat nuoret eivät jää tyhjän päälle. Hallitus esittää nuorisotyölle ja etsivälle nuorisotyölle 12 miljoonaa lisäeuroa.

”Tiedämme, että on nuoria, joita ei ole tavoitettu etäkoulun aikana, ja nyt peruskoulu päättyy. Meillä ei ole varaa hukata heitä. Meidän täytyy saada heidät mukaan yhteiskunnan toimintaan ja viestiä heille, että teitä ei jätetä yksin.”

Kiitosta Ristikarilta saa myös lisärahoituslistalla oleva niin sanottu Suomen malli, jossa kymmenen miljoonaa euroa ohjataan lasten harrastustoimintaan. Toiminnan esikuvana on ”Islannin malli”, josta halutaan kehittää oma Suomeen sopiva toimintatapa.

Ristikarin mukaan lapset ovat olleet koronaviruskeväänä hyvin yksin. Vähiin ovat jääneet normaaliarjessa hyvinvointia ja iloa tuovat asiat, kuten harrastustoiminta ja lasten yhdessäolo.

Suomen malli -pilotissa yritetään kehittää lapsille maksuttomia harrastuksia ja mielekästä vapaa-ajantoimintaa koulujen iltapäiviin.

”Pidän sitä erityisen tärkeänä lasten mielen hyvinvoinnin ja pärjäävyyden vahvistamisen näkökulmasta”, Ristikari sanoo.

Hän muistuttaa, että koronakriisi on saanut aikaan myös hyviä asioita. Eri sektoreiden ja toimijoiden välille on kehittynyt kevään aikana uudenlaisia toimintamuotoja, ja asioita on katsottu uudenlaisesta näkökulmasta.

Ristikarin mielestä kevään opit eivät saisi valua hukkaan. Hyvistä käytännöistä voi jalostua uudenlaisia vähemmän pirstaleisia palveluita lapsiperheille.

Kevään rajoitustoimet toteutettiin myös kiireessä ilman arviointia siitä, miten ne vaikuttavat lapsiin.

”Nyt olisi äärimmäisen tärkeää tehdä lapsivaikutusten jälkiarviointia, että minkälaisia vaikutuksia on ollut. Ja tulevissa päätöksissä tehdä myös ennakkoarvio”, Ristikari sanoo.

Oikaisu 3.6 kello 19.25: Artikkelissa haastateltu THL:n tutkimuspäällikkö on nimeltään Tiina Ristikari, aiemmin otsikossa etunimi oli virheellisesti muodossa Riina.

HS-analyysi|Hallitus väänsi tunteja työllisyydestä – Tuloksena syntyi kirjaus, joka johtaa pian vaikeisiin kiistoihin

Kommentti|Hallitus järjesti melkoisen yllätyksen, ja osa keskustalaisistakin hämmentyi: ilmestyikö lisä­budjettiin yhtäkkiä yli miljardilla eurolla lisämenoja?

Lisäbudjetti|Näin rahaa jaetaan nyt pääkaupunkiseudulle: Valtio lupasi maksaa puolet Espoon kaupunkiradasta

Lisäbudjetti|Hallitus ehdottaa 450 miljoonan euron lisärahoitusta akkuteollisuuden kehittämiseen

Liikenne|Lisäbudjetissa iso panostus Kainuun puukuljetuksiin

Lisäbudjetti|Korkeakoulujen ensimmäiset lisäpaikat käytössä jo tänä syksynä – ministeriö ohjaa paikkojen jakaantumista

Lisäbudjetti|Viestintäministeri Harakka kaavailee journalistiseen työhön 5 miljoonan euron tukea

Valtiontalous|HS:n haastattelemat ekonomistit osin eri­mielisiä hallituksen ennätyksellisestä lisä­budjetista: ”Eilinen oli helppojen ja mukavien päätösten päivä”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?