”Tällaista ei ole suomalaisen koulutuspolitiikan historiassa nähty” – Korkeakoulut iloitsevat lisärahoituksesta aloituspaikkoihin, vaikka järjestämisessä tulee kiire - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Lisäbudjetti

”Tällaista ei ole suomalaisen koulutuspolitiikan historiassa nähty” – Korkeakoulut iloitsevat lisärahoituksesta aloituspaikkoihin, vaikka järjestämisessä tulee kiire

Hallitus esittää lisätalousarviossaan 124 miljoonan euron pottia korkeakouluille 4 800 uuteen aloituspaikkaan. Korkeakoulujen hakijasuma kasvoi tänä vuonna ennätyssuureksi.

Varhaiskasvatusta opiskelevan Alisa Avellànin mukaan aloituspaikkojen lisääminen on tervetullut uutinen. Hän uskoo sen vähentävän nuorten syrjäytymistä.

Julkaistu: 4.6. 2:00, Päivitetty 4.6. 6:11

Hyvä uutinen, totesivat HS:n haastattelemat korkeakouluopiskelijat hallituksen päätöksestä rahoittaa 4 800 uutta aloituspaikkaa korkeakouluihin.

Lisätalousarvion suurin potti korkeakouluille on 124 miljoonan euron määräraha 4 800 aloituspaikan lisäämiseen. Paikoista 2 200 ohjataan ammattikorkeakouluille ja 2 600 yliopistoille. Opiskelupaikkojen lisäys on kertaluontoinen ja se jakautuu tämän vuoden syksyn sekä ensi vuoden kesken. Ensi syksylle lisättävät paikat pyritään saamaan selville heinäkuun alkuun mennessä.

”Tuntuu, että opiskelemaan on vaikeaa päästä. Sisäänpääsykriteerit ovat kovat ja niitä olisi hyvä madaltaa. Opiskelupaikkojen lisääminen voi estää myös syrjäytymistä”, arvioi varhaiskasvatusta opiskeleva Alisa Avellàn, 22.

Samoilla linjoilla on myös teologiaa opiskeleva Elisa Vihervaara-Räihä, 32.

Teologiaa opiskelevan Elisa Vihervaara-Räihän mukaan teologeja koulutetaan riittävästi, mutta esimerkiksi sote-aloilla tarvetta uusille aloituspaikoille voisi olla.

”Tässä vallitsevassa tilanteessa on ehdottoman hyvä, että ihmiset pääsevät kouluttautumaan. Erityisesti, jos oma työtilanne on huono.”

Myös korkeakouluissa hallituksen esitys lisätalousarviosta otettiin vastaan iloisen yllättyneesti.

”Onhan tämä ihan käsittämätöntä. Ei tällaista päivää ole aikaisemmin suomalaisen koulutuspolitiikan historiassa nähty”, toteaa ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

”Rahoitus lisäpaikkoihin oli odotettavissa, mutta sen mittakaava oli yllättävä. Odotin, että korkeakoulut saisivat yhteensä ehkä 30 miljoonaa”, sanoo Lempinen.

Tänä keväänä korkeakoulujen kahdessa yhteishaussa opiskelupaikkaa tavoitteli ennätykselliset 167 000 ihmistä, kun opiskelupaikkoja on tarjolla 51 300.

Lue lisää: Korkeakouluun haluaa yhä useampi ja yhä vanhempi – tänä vuonna hakijoita on ennätysmäärä, ja tutkijan mukaan koronaviruksella on osuutta asiaan

Vielä kuukausi sitten korkeakoulut suhtautuivat epäillen ajatukseen aloituspaikkojen lisäämisestä ensi syksynä alkaviin koulutuksiin. Vähitellen korkeakoulujen viesti muuttui.

Toukokuun lopussa ammattikorkeakoulut ilmoittivat olevansa valmiita reiluun 2 000:een ja yliopistot yli 1 400 lisäopiskelijaan ensi syksynä, mikäli rahoitus paikkalisäykseen löytyy seuraavasta lisätalousarviosta.

Hallituksen ehdottamat lisäykset tosin ovat hiukan korkeakoulujen esityksiä suuremmat, ja aikataulukin on tiukka. Sen myöntävät sekä Arenen Lempinen että yliopistojen rehtorineuvoston Unifin hallituksen puheenjohtaja Keijo Hämäläinen.

Avoimia kysymyksiä on vielä paljon. Sen nostivat esille myös HS:n tapaamat yliopisto-opiskelijat. Sosiaalipsykologiaa opiskeleva Silja Seppälä, 26, pohtii, kärsiikö opetuksen laatu lisäysten kustannuksella.

Sosiaalipsykologiaa opiskeleva Silja Seppälä kantaa huolta siitä, miten käy opetuksen laadun, jos opiskelijoiden määrä kasvaa. Hän on nauttinut erityisesti pienryhmäopetuksesta.

”Olen pitänyt hyvänä, että opiskeluryhmät omassa pääaineessani ovat olleet pieniä. Se on tukenut parhaiten omaa oppimista.”

Unifin Keijo Hämäläisen mukaan määrää ei ole tarkoitus lisätä laadun kustannuksella.

”Kyllähän yliopistot vakaasti ja harkiten katsovat, miten ja mitä resursseja lisäykset vaativat. Tavoitteena on säilyttää opetuksen korkea taso.”

Lisäpaikat on tarkoitus täyttää jo käynnissä olevan yhteishaun hakijoilla. Vielä ei ole tietoa siitä, lisätäänkö paikkoja pääsykoevalintaan, todistusvalintaan vai molempiin.

Jatko-opiskelija Mikko Itälahti, 41, pohtii, ovatko eri valintakiintiöt oikeassa suhteessa toisiinsa.

”Kannan huolta siitä, että pääsykoeväyläkin olisi olemassa.”

Opiskelijavalinnat syksyllä alkaviin korkeakouluopintoihin ovat jo käynnissä. Todistuksella valittavat saivat tiedon valinnastaan toukokuun lopussa, ja pääsykokeita järjestetään kesäkuun loppupuolelle saakka.

Väitöskirjatutkija Mikko Itälahti teki perustutkintonsa kulttuurimaantieteestä. Hänen mielestään on tärkeää, että myös pääsykoeväylä yliopistoon säilyy riittävän suurena.

Myöskään lisäpaikkojen jakautumisesta aloittain tai korkeakouluittain ei ole juuri tietoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee asiasta parhaillaan ehdotusta, jonka se esittää korkeakouluille kesäkuun 10. päivään mennessä.

Esimerkiksi kauppatieteelliset alat ilmoittivat jo viime viikolla suunnittelevansa noin 200 aloituspaikan lisäämistä valintakokeen kautta valittavien opiskelijoiden määrään.

”Olisi tärkeää, että lisäyksillä tuettaisiin koko yhteiskuntaa ja sen sivistystasoa. Siksi paikkoja pitäisi lisätä tasaisesti, eikä vain tietyille aloille”, Seppälä sanoo.

Ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan Samokin puheenjohtaja Anna Laurila taas muistuttaa, että vaikka työelämässä esimerkiksi sote-alan osaajille olisi kysyntää, on alalla jo nyt ongelmia harjoittelupaikkojen riittävyydessä.

Paikkojen jakautumisesta tiedetään enemmän ensi viikolla, mutta Hämäläisen mukaan pohjan paikkojen jakautumiselle muodostavat korkeakoulujen ja ministeriön esitykset korkeakoulujen tutkintotavoitteiksi vuosille 2021–2024. Yliopistot esittivät viime syksynä ministeriölle, että ne olisivat valmiita tuottamaan nykyistä enemmän tutkintoja erityisesti tietojenkäsittelyn, tietoliikenteen ja tekniikan alalla.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen määrä näyttää kasvavan lähivuosina joka tapauksessa, sillä väestön koulutustasoa halutaan nostaa. Korkeakoulut käyvät parhaillaan neuvotteluja vuosien 2021–2024 tulossopimuksista opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Alustavasti sekä ministeriö että korkeakoulut ovat esittäneet, että lähivuosina korkeakoulut voisivat kasvattaa tutkintomääriä useilla tuhansilla vuodessa.

Lue lisää: HS:n tiedot: Ministeriö vaatii korkeakouluilta tuhatmäärin lisää tutkintoja

Lisätalousarviossa on korkeakoulusektorille myös muita, joskin maltillisia lisäyksiä.

Esimerkiksi 10 miljoonan euron lisämääräraha avoimen korkeakoulutuksen lisäämiseen on Hämäläisen mukaan tervetullut.

”Avoimen yliopiston opetusta on jo tänä keväänä avattu maksuttomana työttömille ja muiden yliopistojen tutkinto-opiskelijoille. Tällaista toimintaa haluaisimme jatkaa. Samoin olisi hyvä, jos voitaisiin allokoida rahaa avoimen väylään, joka johtaa tutkinto-opintoihin yliopistossa.”

Samokin Laurila kehuu 6 miljoonan lisäystä korkeakouluopiskelijoiden ohjaukseen ja tukeen.

”Korkeakouluopiskelijoiden stressi ja uupumus ovat lisääntyneet. Se, että voidaan panostaa ohjaukseen ja tukeen, on yhtä lailla tärkeää. Me tarvitsemme hyvinvoivia opiskelijoita, jotka valmistuvat työelämään hyvinvoivina.”

Kehityskohteitakin Laurila löytää.

”Esimerkiksi opintorahan tasokorotus olisi voinut auttaa niitä opiskelijoita, jotka ovat tällä hetkellä heikommassa taloudellisessa asemassa. Opiskelijat työskentelevät paljon palvelualoilla tai pienellä tuntimäärällä, ja monella on etenkin tänä keväänä ollut haasteita toimeentulossa.”

Lisäbudjetti|Korkeakoulujen ensimmäiset lisäpaikat käytössä jo tänä syksynä – ministeriö ohjaa paikkojen jakaantumista

Koulutus|Korkea­koulut voivat saada kesäkuun lisä­budjetista rahoitusta syksyn aloitus­paikka­lisäystä varten

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?