Surkeassa kunnossa oleva Saaristomeri halutaan kuntoon valumia vähentämällä, ravinteiden talteenotolla ja kalastuksella - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Itämeri

Surkeassa kunnossa oleva Saaristomeri halutaan kuntoon valumia vähentämällä, ravinteiden talteenotolla ja kalastuksella

Saaristomeren puhtaan tulevaisuuden toimenpidesuunnitelma listaa keinoja pahoin rehevöityneen merialueen pelastamiseksi. Keinovalikoimassa on suojavyöhykkeitä, kipsiä, järviruokojen keräämistä sekä biomassaa käsittelevien kierrätyslaitosten rakentaminen Varsinais-Suomeen.

Ilmastonmuutos hidastaa Saaristomeren toipumista. Lämpötilan nousu lisää talvisia vesisateita, jotka huuhtovat ravinteita mereen. Veden suolapitoisuus puolestaan laimenee, mikä heikentää rakkohaurun lisääntymistä. Kuvassa rakkohaurukasvustoa Korppoon Konungskärin saaren edustalla heinäkuussa 2010.

Julkaistu: 5.6. 0:01

Kymmenientuhansien saarien ja luotojen Saaristomeri on surkeassa kunnossa. Siinä missä muualla Itämerellä rehevöittävä ja leväkukintoja kasvattava kuormitus on vähentynyt, Saaristomerellä suunta on päinvastainen. Merialueen tila on entisestään heikentynyt.

Koko Itämeren alueella rehevöitymistä eniten ruokkivan fosforin valumia on pystytty vähentämään 25 prosenttia ja Suomenlahdella peräti 60 prosenttia parissa vuosikymmenessä. Sen sijaan Saaristomerellä vähennystä ei ole tapahtunut 60 vuoteen.

Veden laatu on muuttunut hyvästä tyydyttäväksi 2000-luvulla. Heikoimmassa tilassa ovat rannikonläheiset vedet ja sisäsaaristo, jotka ovat monin paikoin välttävässä kunnossa. Hyvään tilaan luokiteltuja alueita Saaristomerellä ei viime vuonna tehdyn pintavesien tila-arvion mukaan ole enää lainkaan.

Viime talvi heikensi tilannetta entisestään, sillä talvisateiden seurauksena Saaristomereen valui ennätysmäärä rehevöittäviä ravinteita. Ravinnekuormituksen lisääntyminen merkitsee, että tavoite Saaristomeren hyvästä tilasta on karkaamassa yhä kauemmaksi.

Lue myös: Talvisateet huuhtoivat Itämereen ennätyksiä hipovan määrän rehevöittäviä ravinteita – onko luvassa karmea sinileväkesä?

Voimakas rehevöityminen on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta kuormituksesta. Suurin yksittäinen rehevöitymisen aiheuttaja on maatalous, jonka osuus Saaristomereen päätyvästä rehevöittävästä fosforista on merkittävä.

Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva niin sanottu hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio Helcomin pahimpien kuormittajien listalla.

Suomen hallitus sitoutui Itämeri-huippukokouksessa vuonna 2010 vähentämään Saaristomerta rehevöittäviä päästöjä siten, että merialueen hyvä tila voitaisiin saavuttaa tänä vuonna.

Ravinnepäästöt eivät kuitenkaan ole vähentyneet, vaan kuormitus on pysynyt likimain samana vuosina 1997–2016. Maataloudesta tuleva kuormitus on jopa hieman kasvanut.

Saaristomeren valuma-alue on maatalousvaltaista. Viime talven sateet toivat mereen runsaasti rehevöittäviä ravinteita muun muassa Salon Uskelanjoelta, jonka rantapellot ovat hyvin jyrkät. Kuvassa Uskelanjoen peltomaisemaa tammikuun lopulta.

Saaristomeren pelastamiseksi on nyt laadittu toimenpidesuunnitelma.

Saaristomeren kestävän kehityksen selvityksen takana ovat Centrum Balticum -säätiö ja Saaristomeren suojelurahasto, sekä Ainutlaatuinen Saaristomeri -operaatio. Se on Centrum Balticumin käynnistämä viestintä- ja markkinointikampanja.

Tänään perjantaina julkistettavan selvitystyön laatijan, professori Kalervo Väänäsen mukaan toimia tarvitaan pikaisesti.

”Saaristomereen valuu jatkuvasti enemmän ravinteita kuin mitä meri pystyy poistamaan. Tämä ylläpitää ja voimistaa rehevöitymistä, joka pahimmillaan johtaa merenpohjan ja sen eliöstön kuolemaan. Siksi toimia ja poliittista tahtoa Saaristomeren pelastamiseksi tarvitaan nyt”, Väänänen sanoo.

Väänäsen resepti Saaristomeren pelastamiseksi jakautuu kolmeen asiakokonaisuuteen: ravinnevalumien vähentämiseen, ravinteiden ja biomassan talteenottoon sekä kalastuksen lisäämiseen.

Keinot vaihtelevat suojavyöhykkeiden sijainnin tarkastelusta peltojen kipsikäsittelyyn sekä järviruokojen keräämisestä ja lannan talteenotosta kierrätyslannoitteiden valmistamiseen ja luonnonkalan pyynnin tehostamiseen.

Ravinnevalumien vähentämiseksi pitää Väänäsen mukaan kiinnittää entistä enemmän huomiota muun muassa lannoituksen optimointiin, maaperän kuntoon, lannan prosessointiin ja oikeanlaisiin suojavyöhykkeisiin rantapelloilla. Tavoitteena on, että ravinteet jäävät kasvien käyttöön, eivätkä päädy mereen.

”Katsotaan jo meneillään olevia keinoja niin, että suorat ravinnevalumat saadaan vähenemään”, Väänänen sanoo.

Merkittävässä roolissa fosforivalumien vähentämisessä ovat Väänäsen mukaan viljelysmaan kipsi- ja rakennekalkkikäsittelyt.

Kipsikäsittely esimerkiksi on osoittautunut tehokkaaksi. Kipsillä voitaisiin tutkijoiden mukaan parantaa rannikkovesien tilaa niin paljon, että koko Saaristomeri saataisiin pois Helcomin hot spot -listalta kolmessa vuodessa.

Lue myös: Pelastaako kipsaus Itämeren? Selvitys: Saaristomeren tila voisi kohentua nopeasti, jos pelloille levitetään kipsiä

Biomassaa käsittelevien kierrätyslaitosten rakentaminen Varsinais-Suomeen on mittavin ehdotuksista.

”Perusongelma on se, että koko valuma-alueen ekosysteemissä on liikaa ravinteita. Pitäisi löytää tapoja, joilla mereen vuosien mittaan kertynyttä ravinnekuormaa voidaan vähentää”, Väänänen sanoo.

Ravinteiden poisto onnistuu Väänäsen mukaan prosessoimalla biomassaa, esimerkiksi järviruokoa, nurmea tai lantaa. Siihen tarvittaisiin pari riittävän suurta laitosta, jotka pystyvät ottamaan biokaasun talteen ja tekemään biomassasta kierrätyslannoitteita.

”Olen tullut siihen tulokseen, että sellainen laitos meidän pitäisi ehdottomasti tehdä, jotta edes realistisessa ihmisiässä saataisiin jotakin aikaiseksi Saaristomerellä”, Väänänen sanoo.

Nopeita ratkaisuja ei Väänäsen mukana ole. Puhutaan vuosikymmenistä.

”Kyse on koko ekosysteemissä olevan fosforin määrän vähentämisestä.”

Sinilevälautat ovat lähes jokakesäinen vitsaus Saaristomerellä. Heinäkuussa 2014 sinilevät karkottivat suuren osan Jurmon kävijöistä Paraisilla. Yleensä vierasvenesatama on kesäisin täynnä.

Tehokkain keino poistaa ravinteita merestä on kalastus.

Erityisesti särkikalojen hyödyntämisessä olisi Väänäsen mukaan tehostamisen varaa. Kalastuselinkeinoa tulisi elvyttää tehostamalla luonnonkalan pyyntiä, tuotekehitystä ja markkinointia.

”Uskon, että aika pienillä toimilla päästäisiin hyviin lopputuloksiin sekä luonnon että ihmisen ravinnon ja talouden kannalta”, Väänänen toteaa.

Selvityksen tavoitteita ovat Saaristomeren hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2029 mennessä sekä tehdä Saaristomeren puhdistamisesta malliesimerkki koko Itämerellä. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden uskotaan paitsi parantavan Saaristomeren tilaa, myös edistävän kiertotaloutta, tukevan biotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta. Toimien uskotaan myös hillitsevän ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa Saaristomeren toipumista. Lämpötilan nousu lisää talvisia vesisateita, jotka huuhtovat entistä enemmän ravinteita mereen.

Saaristomeri muodostuu yli 40 000 saaresta. Kuva Örön linnakesaarelta Kemiönsaaresta heinäkuulta 2014.

Maailman suurin saaristo

Saaristomerellä on yli 41 000 saarta. Ne tekevät merialueesta maailman suurimman saariston.

Luonnonarvoiltaan Saaristomeri on monimuotoinen. Se kuuluu Unescon maailmanlaajuiseen biosfäärialueiden verkostoon.

Merialueen kunto on huono. Sitä rasittavat erityisesti maatalouden ravinnevalumat. Viime talvi oli valumien suhteen historian pahin.

Meri on hyvin matala. Keskisyvyys on 23 metriä. Saaristomeri on murtovettä, jonka suolaisuus on vain pieni osa valtamerien vesien suolaisuudesta.

Saaristomeri on suorittu matkailukohde sekä veneily- ja mökkeilyalue. Saaristomerellä kulkee kuusi miljoonaa matkustajaa läpi vuoden. Saaristomeren kansallispuistossa käy yli 60 000 vierasta vuosittain.

Itämeri|Talvisateet huuhtoivat Itämereen ennätyksiä hipovan määrän rehevöittäviä ravinteita – onko luvassa karmea sinileväkesä?

Leväkesän jälkeen: Miksi Itämeri kukki niin, että uimaan ei päässyt? Miten omat valintani vaikuttavat mereen? HS:n tietopaketti kertoo, miten Itämeri voi ja mitä sille voitaisiin tehdä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat